B Luonto, maisemat, kyläkuvat
B2 Laatokan rantanäkymiä
Kuutamo Laatokalla.

B2-00-001
(L0538)

B2-09-001-dkad

(d025)

Keskellä olevat ihmiset istuvat Hämeenlahden linnavuoren laella. Muinaisen linnan paikka oli tarkoin tutkittu. Kuvan keskellä Kannansaarta, jossa sijaitsi aikoinaan nunnaluostari.
dia kadonnut
B2-13-001
Uittamon silta Kilpolan saaressa.

B2-14-001-0135

Kurkijoen laivaväylältä päästiin Naismerelle ja Korpisaaren ympäri toista väylää pitkin avo-Laatokalle. Kuvassa oikealla Korpisaaren kalliorantaa, ns. Uitonsalmen kohdalla. Taustalla Riekkalan kylän rantaa ja Uiton silta.
Korpisaarelaisten lehmiä Torosaaren rannassa.
B2-14-002-0136

B2-16-001-0137
(d027)
Iivoniemestä Lopottiin päin. Kuvan oikeassa reunassa Kuuppalan kylän kalliorantaa. Taustalla häämöttää Lopotin rantaa. Laitumella koulutilan karjaa.

B2-16-002-0138

Kuuppalan kylästä Laikkalanlahden perukkaan päin. Kuvan keskellä Lopotin Linnamäki, oikealla näkyy kirkko ja vasemmalla Likosaari.

B2-16-003-0139
(L0556) (R019)
Kuv P. Kyytinen
Näkymä Koimäeltä. Oikealla Paratsu ja Likosaari eli Rakkaussaari. Taustalla vas. Himohirsi ja keskellä Kuuppalan kylän peltoja. Vesialue on Laikkalanlahti Laatokalle vievän Kurkijoen vuonon perukassa.

B2-16-004-0140

Näkymä Kuuppalan kylän Jäämäeltä. Soskuanjoki laskee Laatokkaan vasemmalta keskellä näkyvän Kalmanniemen takaa. Oikeassa ylänurkassa Soskuan kylän rantoja.

B2-18-001-0141
(d021)

Lapinlahden kylän kohdalla oli rannikko lähes saaretonta, mutta sangen rikkonaista. Kuvan alareunassa on Kurkiniemen majakka. Kuvan oikean alareunan kohdalla ovat Jesusaaret, joiden kohdalta lähti kapea vuono Lapinlahden Jätjärveen.
Lapinlahden Jätjärveen päättyneen vuonon alku. Oikeassa reunassa näkyy kaksiosainen Jesusaari.
B2-18-002-0142
Kurkiniemi. Kuvan keskeltä alkaa Lapinlahden Jätjärveen johtanut väylä. Kuvan yläreunassa Jesusaaret.
B2-18-003-0143
Lapinlahtea nähtynä Kurkiniemen suuntaan.
B2-18-004-0144
Näkymä Lapinlahden Lauvatsaaresta Kurkiniemeen päin. Oikealla Raholan kylään kuulunut Heposaari.
B2-18-005-0145
(d023) (L0553)
Näkymä Lapinlahden Lauvatsaaresta päinvastaiseen suuntaan kuin edellisessä kuvassa. Ollaan menossa kohti Kurkijoen kirkonkylää. (L0550)
B2-18-006-0146 (d024)
dia kadonnut
B2-18-007
Lapinlahden kalliojyrkänteitä Heposaaren lähellä. Tämä on ns. Haukkariutta, jossa joskus pesi muuttohaukkakin. Paikka on kuuluisa myös harvinaisista kasveistaan.

B2-18-008-0147
(L0824)
Valok. J. Kauppi.
Kurkiniemen itäpuolelta lähti luoteeseen suuntautuva noin 4 kilometriä pitkä ja noin 50-150 metriä leveä vuonomainen lahti, joka päättyi Lapinlahden kylän keskustassa Jätjärveen. Kuvassa tämän vuonomaisen lahden kalliorantaa.
Jätjärveen johtavan vuonon vartta suulle päin nykyisin.
Valok. Sergei Barkalov.
B2-18-009
Lapinlahden ja Laatokan rantaa. Ristiniemi nykyisin.
Valok. Sergei Barkalov.
B2-18-010
dia kadonnut
B2-20-001
Laikkalanlahtea Lopotin Linnamäeltä nähtynä. Kuvan keskellä on Liko- eli Rakkaussaari ja taustalla Kuuppalan kylän kalliorantoja.

B2-20-002-0148
(d031)

Lopotin lahti jatkui koil-liseen. Näkymä Muli-mäeltä. Kuvassa näkyy etualalla apteekki ja kauempana (kesk. vas.) Kurkijoen osuusmeijeri. Taustalla vas. on Soskuan kylän kallioisia mäkiä ja oikealla Kuuppalan Himohirsi.
Koulutilan karjaa laitumella Iivoniemessä. Taustalla Kuuppalan kylän rantaa.
B2-20-003-0149

B2-20-004-0150
(L0564) (R017)
Syksyistä Karvalinlahtea. Oikealla Karvalinvuoren jyrkänteitä, vasemmalla Mammalanmäen alarinteitä. Taustalla keskellä Suurimäki. Sortavalan maantie kuvan keskellä vasemalta oikealle.

B2-27-001-0151

Otsanlahden maatuvaa perukkaa nähtynä Papinmäeltä. Kuvan keskellä näkyy rovasti Arokallion teettämää ns. maaristaania, joka oli Arokallion mäeltä rantaan tuleva laituri Hartikansaaren kohdalla.
Riekkalan Riuttavuori laski pystysuorana kallionseinämänä Laatokkaan. Veneessä vasemmalta Toivo Torikka, Viljo Hartikka ja Antti Hartikka. B2-30-001-dkad
Riekkalanlahden perukkaa. Suurennus.
B2-30-002-0152
(Tässä Mf-digitoima.)
Vanha lato Riekkalanlahden perukassa.
B2-30-003-dkad tai B2-30-002-dkad (=PD)
Tervun hovin laiturista lähdettiin retkille lähisaariin ja Vätikkään asti.
B2-40-001-0153

B2-40-002-dkad
(d016) (L0834)
Kurkijoen ja Lumivaaran pitäjien raja Tervun kylässä oli kapea Kiiskansalmi, joka oli noin 3 kilometriä pitkä ja vain 30-40 metriä leveä. Kuvan yläreunassa näkyy Helmelän selkä, jonne ei kunnolla päässyt matalan veden aikana.
Kiiskansalmen kapeikkoja Tervun kylässä. Oikealla Lumivaaran Mykrimyksen saari ja vasemmalla Kurkijoen Tervun kylää. Salmi oli siis pitäjien rajana.
B2-40-003-0154

B2-40-004-0155

Herman Immosen moottorivenettä hinataan Kiiskansalmen kapeikossa. Näin päästiin Helmelänlahdelta avo-Laatokalle. Matalan veden aikana ei pääsy onnistunut.
Vene Tervun Kiiskansalmessa ns. Kiiskan lammessa. Edessä on vielä salmen kapein kohta.
B2-40-005-0156

B2-40-006-0157
Tervun kylän Kiiskansalmen kapeikkoja. Oikealla puolella Lumivaaran pitäjän Mykrimyksen saari ja vasemmalla puolella Kurkijoen pitäjän Tervun kylää.

B2-40-007-0158

Tervun kylän Helmelän selkää. Kuvassa näkyvä ranta vasemmalla on Lumivaaran pitäjää. Kuvan keskeltä lähtee vasemmalle Kiiskansalmi. Taustalla Tervun kylän rantaa.
Tervun Kiiskansalmessa.

B2-40-008-0159


B2-40-009-0160
Tervun kylän Kiiskansalmen suu "mereltä nähtynä". Kuvan oikeassa ylänurkassa on Lumivaaran pitäjää.
Tervun kylän rannikkoa monine saarineen.
B2-40-010-0161
Tervun kylän Helmelän selkää. Taustalla näkyy Poutanen.
B2-40-011-0162

B2-40-012-0163
Tervun kylää. Varjuksen saunaranta. Taustalla Poutasen rantaa ja Helmelän selkää.
Tervun kylän Helmelänlahtea. Taustalla Paavo Poutasen talo. Kuva on otettu Varjuksen rannasta.
B2-40-013-0164
Tervun kylää. Varjuksen talo ja vasemmalla Puputin talo. Etualalla Helmelän selkää.
B2-40-014-0165
Tervun kylää. Näkymä Ukonmäen päältä. Keskellä näkyy Helmelän selkää.
B2-40-015-0166
Helmelänlahtea nähtynä Tervun kylän Ukonmäeltä.
B2-40-016-0167
Näkymä Tervun kylän Ristikallioilta.
B2-40-017-0168

B2-40-018-0169
Näkymä Tervun Lauvat-saaresta itään. Saaren päässä Vehkamon saari ja uloimpana Palosaaret.
Tervun kylän Papinlahti Huutokalliolta nähtynä.
B2-40-019-0170
Immosen väkeä uimassa kotirannassaan, Tervu.
B2-40-020-0171

B2-40-021-0172

Tervun saariston jyrkillä kalliorannoilla oli mielenkiintoisia paikkoja, kuten kuvassa oleva "lotokka" Huutokalliolla. Siellä voi rauhassa nauttia auringosta vaikkapa ilman vaatteita.

B2-40-022-0173
(L0250)

Varjuksen rannassa Tervussa. Tästä rannasta venäläiset lähtivät ja lastasivat tavaraa proomuihin. Vasemmalta Irja Varjus, Eeva Laukkanen, Kalevi ja Lauri Varjus, Lyydia Varjus ja Liisa Varjus. Valok. Uuno Varjus.

B2-40-023-0174
Pohjoisen Laatokan diabaasi-kivilaji rapautui suorakulmaisesti. Kuvassa Tervun kylän Haukkavuoren jyrkkää kallioseinämää.
Valok. Veli Räsänen.
dia kadonnut
B2-42-001
Karvalinvuori Uudessakylässä oli ennenvanhaan juhannustulien pitopaikkana. 1930-luvulla tämä tapa hävisi. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Karvalinlahden kaislikoita, joissa syksyisin käytiin sorsastamassa.
Uudenkylän Karvalinvuorella tapahtui 1930-luvun puolivälissä kivivyöry. Kivimassoja irtosi ristillä merkityistä kohdista.
B2-42-002-0175
Vätikän hiekat.

B2-43-001-0176
(L0265)

dia kadonnut
B2-43-002
Vätikän hiekat.
dia kadonnut
B2-43-003
Vätikän isoilla hiekoilla.
Näkymä Vätikän hiekoilta avo-Laatokalle.
B2-43-004-0177 (d017)

B2-43-005-0178
Vätikän hiekkoja Kojonsaaren etelärannalla. Yli kilometrin pituisena kiersi kuvassa näkyvä hiekkaranta 20-30 metrin levyisenä vyönä saarta.

B2-43-006-0179
Vätikän hiekoilta. Kuvassa keskellä Sammalsaaressa ollut paviljonki. Sen edessä näkyy rantasauna. Kuva on otettu Hiidenmäen rinteeltä.

B2-43-007-0180

Ulkoluotoja Vätikän hiekkojen itäpuolella. Näille luodoille voi kahlata kapeaa vedenalaista hiekkasärkkää pitkin. Taustalla näkyy Kojonsaaren rantaa ja äärimmäisenä oikealla luotojen kohdalla Raippaluodot.

B2-43-008-0181

Näkymä Vätikän hiekoille Sammalsaaren länsipäästä, jossa oli syvä satamapaikka. Kuvassa näkyy oikealla savusauna, joka oli suuressa suosiossa kylpyvieraiden keskuudessa. Kuvan keskellä näkyy lippu salkoon vedettynä jonkin hiekoilla pidetyn juhlan kunniaksi.

B2-43-009-0182

Vätikän hiekoilta paviljongin luota Tervun kylään päin. Suojeluskunnan kesäjuhlien aikana suoritettiin pienoiskivääriammunta "merelle" päin. Kuvan keskellä näkyvien ampumataulujen luota voitiin vedenalaista hiekkasärkkää pitkin kävellä kuvan oikeassa reunassa näkyville luodoille.
Vätikän hiekkoja, joissa keväisin oli useita lampia.
B2-43-010-0183
tuntematon
B2-43-___ =
N7-43-004-2456
Vätikän hiekoilla oli rantakahvila, jossa voi myös pieni joukko majoittua.
dia kadonnut
B2-43-011
N7-43-006-2458
=identt.!?)
Kesäisinä hellepäivinä oli Vätikän hiekoilla runsaasti väkeä aina Käkisalmesta ja Sortavalasta saakka.
tuntematon
Vätikän hiekkoja. Taustalla siellä ollut paviljonki, jossa oli majoitustilaa ja kahvila. Myös tanssilava oli paviljongin lähellä.


B2-43-012-0184

Valok. Johan Kauppi

Vätikän hiekat Kojonsaaren kallioilta, Hiidenmäeltä nähtynä. Vasemalla hiekkojen paviljonki Sammalsaaren itäosassa. Samainen saari jatkuu oikealle ja päättyy kallioiseen niemeen, jonka lahdelmassa on vanha savusauna. Kauempana häämöttää Lapinlahden kylän rantoja.
tuntematon
B2-43-___
Iltatunnelmaa Vätikän hiekoilla. =N7-43-011-2463


B2-43-013-0185

Tulvien ja myrskyjen jälkeen Vätikän hiekat olivat suureksi osaksi veden peittämät. Oheinen kuva on otettu paviljongin läheltä Vätikän kylän suuntaan. Oikeassa ylänurkassa näkyy Kojonsaaren Hiidenmäen jyrkkiä rinteitä.
dia kadonnut
B2-43-014
Vätikkää kerran tältäkin puolelta. Saunasaaren meren puoleiselta rannalta katsottuna. Kuvassa näkyy hiekkojen paviljonki ja aaltojen sileäksi hiomia rantakallioita.
Vätikän hiekkojen kabinetti oli pieni eristetty hiekkaranta paviljongin takana.
B2-43-015-0186
(ks. myös B2-43-035)
tuntematon
B2-43-___

N7-43-002-2454
=identt.!?)

Vätikän hiekoilta. Edessä oikealla istuu Veera Teräntö, Antti Terännön puoliso. Vasemmalla istuu Pekka Terännön vaimo. Tummaksi paahtunut mies on Pekka Teräntö ja selin istuva todennäköisesti Antti Teräntö.

B2-43-016-0187

Näkymä Laatokalle Vätikän hiekkojen Sammalsaaresta. Oikealla Lapinlahden rannikkoa,lähinnä Hutsaari ja vasemmassa reunassa Ristisaaret.

B2-43-017-0188

Vätikän kylän Kojonsaaren kalliomaastoa, jonne lähes kilometrin pituudelta oli muodostunut Laatokan tyrskyjen huuhtelema rantahiekkojen vyö.

B2-43-018-0189

Elisenvaaralaisia Vätikän hiekoilla Hiidenmäen rinteellä, josta oli kauniit näkymät avo-Laatokalle. Etualalla oikealla on Vä­tikän Sammalsaari ja kauempana siintää Lapinlahden kylän Ne­näniemi.

B2-43-019-0190
Vätikän rantakalliota Sammalsaaren takana. Vasemmalla Sirkka Sipilä ja keskellä tummapukuinen Maija Havakka.
Vätikän hiekoilla voi nauttia tyrskyjen pärskevedessä avo-Laatokan puolella, jossa vesi oli aina viileätä.
B2-43-020-0191
Vätikän vanha savusauna, jonka rannassa on tri Kalle Hurmeen moottorivene.
B2-43-021-0192 (L0258)
Vätikän kalliorantaa.
B2-43-022-0193
(L0253)

B2-43-023-0194

Vätikän hiekat korkean veden aikana. Ihmiset kahlaavat matalien vesilammikoiden yli. Sammalsaari taustalla ja kauempana Lapinlahden rannikkoa.
Vätikän suuria hiekkoja Kojonsaaren etelärannalla.
B2-43-024-0195
(L0426)

B2-43-025-0196
(L0263)
Vätikän hiekkoja tulvaveden aikana. Hiekoilla oli kesälläkin lammikoita, joita syysmyrskyt olivat muodostaneet ja näiden muoto sekä sijainti oli erilainen joka kesä.
Vätikän hiekkojen paviljonki.
B2-43-026-dkad
(L0252)


B2-43-027-0197
(d018) (L0428)

Vätikän hiekkoja kaakkoon Kojonsaaren Hiidenmäeltä. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Sammalsaaren itäosa, jossa on hiekkojen paviljonki ja uusi savusauna. Sammalsaaren y1äpuolella näkyy Lapinlahden rantoja ja vasemmalla Lotsaaret.

B2-43-028-0198

Vätikän hiekkoja korkean veden aikana, jolloin suurin osa hiekoista on veden peittämänä. Kuva otettu Sammalsaaresta. Taustalla näkyy Kojonsaaren Hiidenmäki.

B2-43-029-0199
Kuv. J. Kauppi
Vätikän Sammalsaaressa olleet hiekkojen paviljonki ja pieni uusi savusauna kuvattuna Kojonsaaren ns. suurilta hiekoilta mainitun saaren etelärannalta. (L0247)
Vätikän hiekkoja Lapinlahden kylän suuntaan eli lounaaseen.
B2-43-030-0200

B2-43-031-0201
Vätikän hiekoilta. Taustalla näkyvät Kojonsaaren ns. suuret hie­kat, jotka lähes kilometrin matkan peittivät Kojonsaaren etelärannan.
Vätikän hiekoilla oli usein runsaasti loman viettäjiä. Valok. Johan Kauppi.
B2-43-032-0202 (L0262)
dia kadonnut
B2-43-033

Ks. myös
N7-40-003-2446
B2-43-034

Vätikän hiekkoja. Kuvan oikeassa reunassa kasvaa rykelmä huurrepa­jua (Salix acutifolia), joka oli pitäjämme suuri kasviharvinai­suus.
Valok. Johan Kauppi.
Vätikän hiekkoja nähtynä Sammalsaaren kallioisesta kärjestä. Taustalla Kojonsaaren Hiidenmäki.
B2-43-034-0203 (L0427)
Vätikkä. "Kabinetti". K. vv. 1930-44. Kuva P. Kyytinen. (Suurkuva.)
(B2-43-035)(ja129)
(ks. myös B2-43-015)
Vätikän hiekat, taustalla paviljonki.
B2-43-036 (L0267)
Vätikkä, Vätikkää korkean veden aikaan.
B2-43-037 (L0256)