|
Evald Relander oli agronomi ja
maanviljelysneuvos, joka toimi Elisenvaaran maanviljelysopiston rehtorina. Hän
muutti Kurkijoelle Kiihtelysvaarasta vuonna 1887, jolloin hänet mainitaan
kirjanpitäjäksi.
Evald Relander kuului itäsuomalaiseen virkamies- ja pappissukuun, ja hänen
isänsä oli Kiihtelysvaaran kappalainen. Maan toinen suomenkielinen oppikoulu
(sittemmin lyseo) perustettiin 1865 Joensuuhun, ja siitä tuli Evald Relanderin
ensimmäinen varsinainen opinahjo. Hän ei suorittanut ylioppilastutkintoa, vaan
lähti kuuden lukuvuoden jälkeen kauppaopistoon Turkuun. Sen suoritettuaan hän
sijoittui Kurkijoen maanviljelyskoulun kirjanpitäjäksi ja apuopettajaksi. Nuori
mies innostui alasta ja hakeutui 1880 Mustialan maanviljelysopistoon, josta hän
valmistui kaksivuotisen kurssin jälkeen agronomiksi.
Jo Mustialassa suomen kielen arvostukseen kasvanut Relander esiintyi
kielikiistoissa suomenmielisenä. Silloin se merkitsi yleensä myös kansanläheistä
suuntautumista vastakohtana sille kartanoviljelyksen kehittämiselle, johon
agronomikoulutus oli siihen asti tähdännyt. Relanderin elämäntyöksi tulikin
sitten karjalaisen maalaisrahvaan maatalouskoulutus ja -valistus.
Relander osallistui aktiivisesti paikalliseen ja maakunnalliseen elämänmenoon.
Hän oli keskeinen henkilö Kurkijoen meijeriyhtiön aikaansaamisessa jo ennen
varsinaisia osuusmeijereitä ja jatkoi sen johtotehtävissä ainakin yli kymmenen
vuotta. Hän oli perustamassa osuustoiminnallista turvepehkutehdasta ja toimi sen
johtajana. Hänen aloitteestaan perustettiin isäntä- ja emäntäyhdistys 1896,
jolloin paikkakuntakohtaiset maamiesseurat olivat vielä harvinaisia. Hän oli
tiettävästi varhain nuorisoseuramieskin, toimi sitten suojeluskunnan esikunnassa
ja oli perustamassa Kansallisen Kokoomuspuolueen paikallisyhdistystä.
Relander vaikutti Itä-Karjalan maanviljelysseuran johtokunnassa koko maakunnan
maataloudelliseen kehitykseen, samoin Itä-Karjalan Hevosjalostusliitossa ja
Suoviljely-yhdistyksessä. Hän ehti olla sekä osuuskassamies että
Kansallis-Osake-Pankin konttorin johtaja. Jälkimmäistä tehtävää ja
eläinvakuutusyhtiön asiamiestointa hän jatkoi vielä jäätyään eläkkeelle 1921.
Edellisvuonna hän oli saanut maanviljelysneuvoksen arvonimen. Relanderit
asettuivat pienelle Saavanmaan tilalle, jonka maista Ina Relander lahjoitti
tontin 1927 perustettua Elisenvaaran yhteiskoulua varten.
Kaiken edistyksen keskellä oli murheitakin. Relander menetti kaksi neljästä
lapsestaan pieninä ja puolison pian Elisenvaaraan muutettua. Solmittuaan
uudelleen avioliiton Relander sai vielä tyttären. Kaksi poikaa opiskelivat isän
jäljissä agronomeiksi. Ilmari (14.4.1890–4.7.1960) jatkoi maatalouskoulumiehenä, ja Lauri
Kristianista (31.5.1883–9.2.1942) tuli sittemmin tohtori, maalaisliittolainen
kansanedustaja, eduskunnan puhemies ja maaherra. Isä ehti nähdä hänet myös
presidenttinä, jopa presidenttivieraana Kurkijoella. Sanoma isän kuolemasta
tavoitti pojan valtiovierailulla Tanskassa 1926.
Evald Kristian Relander syntyi ja kuoli Viipurissa. Hänen vanhempansa olivat
Kiihtelysvaaran kappalainen Erik Kristian Relander (s. 28.3.1812 Hirvensalmella
- k. 21.6.1877 Kiihtelysvaarassa) ja Maria Wilhelmina Wahlberg (s. 21.4.1822
Kerimäkellä - 26.4.1904 Kurkijoella).
Puolisot 1882–1898 Gertrud Maria Olsoni (s. 17.1.1860 Sakkolassa - k. 9.6.1898
Kurkijoella) ja 1900– Wilhelmina (Ina) Kihl (s. 14.10.1879 Pieksämäellä - k.
23.2.1958 Helsingissä) . Gertrud Olsoni oli Kurkijoen kirkkoherran,
lääninrovasti A.E. Olsonin tytär.
URA. Käynyt Joensuun yläalkeiskoulua, Joensuun lyseota 1868–1874; Handelskolan i
Åbo 1874–1876; agronomi Mustialan maanviljelysopistosta 1882. Opintomatka
Ruotsiin, Tanskaan 1884, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan 1914.
Kurkijoen maanviljelyskoulun kirjanpitäjä ja apuopettaja 1877–1880, vakituinen
opettaja ja rahastonhoitaja 1886–1897; Elisenvaaran koulutilan vuokraaja
1896–1921; Elisenvaaran maanviljelyskoulun johtaja 1897–1921;
Itä-Karjalan/Elisenvaaran karjanhoitokoulun johtaja 1904–1921; maanviljelijä
Sarvamaan tilalla Kurkijoella 1921–.
Elisenvaaran osuuskassan pj. ja kirjanpitäjä 1905–1912; Kansallis-Osake-Pankin
Elisenvaaran konttorin johtaja 1916–1926; Elisenvaaran turvepehkuosuuskunnan
toimitusjohtaja 1915–1919.
Jäsenyydet ja muut luottamustoimet: Kurkijoen kunnanvaltuusto 1915–1916;
kansakoulun johtokunnan pj. 1902–1911; Elisenvaaran suojeluskunnan esikunta.
Itä-Karjalan maanviljelysseuran johtokunta 1897–1899, 1914–1922.
Huomionosoitukset: Maanviljelysneuvos 1920. P. Stanislauksen R 3. Itä-Karjalan
maanviljelysseuran kunniajäsen 1922.
teksti osin biografiakeskus, Riitta Mäkinen, julkaistu 20.5.2010
Hautapaikka N 4:23. |
