Kuvatekstit

Lopottia ilmasta. Kuvassa näkyy Raholanjoen ja Heinjoen yhtymäkohta sekä kirkon ohi virtaava Kurkijoki. Kirkon kohdalla teiden risteys, josta Elisenvaaran tie suuntautuu kuvan yläreunaan, Lahdenpohjan tie kuvan oikeaan reunaan ja Hiitolan tie joen yli kuvan vasempaan reunaan. Kuvan vasen alanurkka on maamiesopiston aluetta ja oikea ylänurkka Lopotin kauppakeskusta, jossa kirkon ja yläreunassa olevan Säkinmäen välissä on markkinapaikka. Valok. Ilmavoimat. Muistojemme Kurkijoki.

Elisenvaaran nopeasti kehittynyttä asemaseutua. Kuvassa rautatieläisten asuntoaluetta ”kasarmeineen”. Kuvaa keskustassa kulkee poikkisuuntaisesti Yrityksen urheilukentälle ja yhteiskoululle vievä tie. Sen varrella kuvassa vasemmalla Hanhinevan liiketalo. Oikeassa ylänurkassa, kahden ison kuusen kohdalla, on ns. Tervaportti. Muistojemme Kurkijoki.

Suohovin aluetta rautatieltä päin katsottuna. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Elisenvaaran-Parikkalan maantie, josta eroaa koivukujan alkupäässä vasemmalle Haapavaaraan menevä tie. Valok. Atelje Intim.

Rantakylissä oli kalastus tärkeä sivuelinkeino. Pienempien pyydysten lisäksi nuotta ja pieni rantanuotta eli rantii olivat paljon käytettyjä kalastusvälineitä. Kuvassa Meskasen veljekset ja Antti Nenonen nuottaa vetämässä. Valok. Pekka Kyytinen. Muistojemme  Kurkijoki.

Metsästys oli hyvin suosittu vapaa-aikojen harrastus, sillä riistaa oli runsaasti viljelysten läheisissä metsissä. Kuvassa yhden aamun saalis. Muistojemme Kurkijoki.

Luokki eli vemmel muodosti pitäjämme merkittävän kotiteollisuustuotteen, jota kaupattiin sekä omilla että lähiseudun markkinoilla. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Laatokan saaristoa Tervun rannikolla. Edessä olevat Siikasaari ja suuri Mälisaari kuuluivat pitäjäämme. Kuvan yläreunassa Lumivaaran pitäjään kuuluneita saaria, kuten Honkasaari ja Mälisaaren kohdalla Palosaaret. Kurkijoen historia.

Laatokan rannikko oli kallioista ja monien pikkusaarien muodostamaa sokkeloista vesireittiä. Kuvassa kalliorantaa Vätikän Kojonsaaresta. Etualalla Sammalsaari ja sen takana Tervun Haukkasaari. Valok. Kuva-Keskus. Muistojemme Kurkijoki.

Alavat maat olivat suurimmaksi osaksi kivettömiä savialueita, jotka melkein poikkeuksetta oli raivattu viljelyksille. Peltopinta-ala oli monin paikoin yli 30 % maa-alasta. Kuvassa Hämeenlahden rantapeltoja. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Naiset antoivat lottien riveissä oman panoksensa vapaaehtoiseen maanpuolustyöhön toimien mm. kaikkien suojeluskunnan harjoitusten muonittajina. Kuvassa lottia muonituspuuhissa Kurkiniemessä. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Uutta perheenjäsentä muistivat naapurit ja sukulaiset rotinoilla. Kuvassa leivotaan rotinarinkeliä. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Talon naisväen mieluisiin tehtäviin kuului piiraiden paisto joka lauantai. Uuniin pantiin ”pottipaisti” ja elettiin pyhän odotuksessa. Sen täydensi kotoisen saunan löyly puhdetöiden jäädessä syrjään alkavan viikon iltojen täytteeksi. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Alho, kartta sekä asukkaat.

Matti ja Pekka Ristolaisen sekä taaimpana Matti Torikan talo. Etualan notkelmassa virtaa Koljoki, jonka yli kulkee tie mainittuihin taloihin sekä edelleen Särkijärven kylään. Valok. Pekka Kyytinen. Etelä-Karjalan maakuntamuseon kokoelmista.

Alhon koristeellinen asemarakennus oli 84 metriä korkean Hernemäen läheisyydessä.  Rakennuksen vasemmassa päässä sijaitsi asemapäällikön asunto, keskellä odotushuone ja oikeassa päässä konttorihuoneet. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Alhon Maidonmyyntiosuuskunta palveli naapurikyliäkin. Kuvassa osuuskunnan toimitalo, jonka yläkerrassa oli maidonvastanottajan asunto sekä alakerrassa toimisto ja varasto. Valok. Pekka Kyytinen. Muistojemme Kurkijoki.

Katri Soinisen kahvila oli kyläläisten suosima käyntipaikka, jossa asemanseudulla asioitaessa saatiin nauttia maukkaasta kahvista ja kotitekoisesta vehnäleivästä. Muistojemme Kurkijoki.

Seppä Toivo Halttunen takomassa pajassaan Toivo Hämäläisen ollessa asiakkaana. Valok. Pekka Kyytinen. Muistojemme Kurkijoki.

Alhon Nuorisoseuran urheilukilpailuissa jouduttiin kentän puutteessa juoksemaan keskipitkät matkat maantiellä. Kuva urheilukilpailuista v. 1936. Ajanottajana käsi kohotettuna Juho Kemppinen. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Alhon Vikkelän yleisiin voimistelujuhliin v. 1938 osallistunut voimistelujoukkue. Vasemmalta Antti Kirves, Emil Torikka, Reino Kiiski, Tauno Nenonen, Matti Torikka, Viljo Torikka, Pekka  Repo, Tauno Häkli, Juho Kemppinen ja Toivo Savolainen. Valok. Viljam Kilpiö. Muistojemme Kurkijoki.

Opettaja K.K. Tyrni toimi Alhossa vuodesta 1902 lähtien. Hän oli paitsi opettaja myös  kunnallismies, talousmies ja nuorisoseuramies. Muistojemme Kurkijoki.

Vonkaojan ympäristöä Aromäen eteläosassa etelään päin katsottuna. Oikealla näkyy joen   uomaa pajupensaikon reunustamana ja vasemmalla jyrkkä entinen rantatörmä. Kuvan  keskellä kauimpana häämöttää Haavikon mäkiä. Valok. Erkki Hämäläinen.

Vonkaojan ryteikköistä laaksoa Oksentiinmäen eteläosassa Luukas Hämäläisen talon lähellä. Laakson itärinne kohosi jyrkkänä penkereenä muodostaen pikkupojille oivallisen mäenlaskupaikan. Valok. Erkki Hämäläinen.

Oksentiinmäen maisemaa Parikan talon ympäristöstä. Taustalla Aromäen kylää Kaikon ja Littusen talojen kohdalla. Valok. Erkki Hämäläinen.

Aromäen ja lähikylien poikia Lopotin-Elisenvaaran valtatiellä Tutnikan tienristeyksessä. Oikealla olevan pojan takana näkyy osittain Savojan tietä osoittava tienviitta. Tutnikan tietä päästiin lisäksi Haavikolle sekä Savojan ja Luhovaaran kautta Räihävaaraan. Taustalla näkyy Haavikon mäkiä. Valok. Erkki Hämäläinen.

Heikki Hämäläisen talo, Aromäen Portsanmäki, edusti vanhaa rakennustyyliä. Muistojemme Kurkijoki.

Aromäen torvisoittokunta 1930-luvulla. Istumassa vasemmalta: Onni Mielonen, Onni  Hämäläinen, Antti Korjonen, Otto Mielonen ja Valtteri Kiiski. Seisomassa vasemmalta: Aarne Lahti, Antti Nenonen, Reino Hämäläinen, Pekka Hämäläinen ja Heikki Kiiski. Soittokuntaa johti Antti Korjonen, joka tunnettiin pystyvänä musiikkimiehenä. Valok. Pekka Teräntö. Muistojemme Kurkijoki.

Aromäen kansakoulu oli kylän keskeinen kokoontumispaikka, jossa myös nuorisoseura kokoontui tilaisuuksiinsa. Muistojemme Kurkijoki.

Aromäen keskustaa kansakoulun seudulta. Kuvassa näkyy liiteri, jossa kesäjuhlien päätteeksi usein tanssittiin. Aarne Roihan kokoelmasta.

Aromäen emännät nuorisoseuran kesäjuhliin menossa. Lepohetki tien varrella, istuimena lumiaura (lata). Vasemmalta Ida Häyhä, Anni Jussilainen ja Kristiina Häyhä.

Maisema Elisenvaaran keskikylästä. Kuvassa näkyvät Juho Poutasen, Mikko Miikkulaisen ja Matti Kylliäisen talot. Valok. Antti Kylliäinen nuorempi.

Elisenvaara, kartta sekä asukkaat.

Lopotin-Elisenvaaran tie kulki aivan Pekka Sikiön talon vieritse. Kuvassa Sikiönmäki Lopotin suunnalta katsottuna. Sikiön talo häämöttää kuvan oikeassa reunassa. Pekka Sikiön kokoelmasta.

Ns. ”pusutunneli” eli ratapihan alitse johtava alikäytävä ennen ratapihan laajentamista,  jolloin tunneli piteni. Sen kautta kuljettiin ”radan taakse” ja edelleen Huutomäelle. Etualalla Kotavaaranjoki ennen ruoppaamista. Sillalla oleva hevosmies on tulossa Mikrilän suunnasta ja ajaa asemalle päin. Vasemmassa yläkulmassa vesiposti ja halkokatos veturien huoltoa varten. Muistojemme Kurkijoki.

Elisenvaaraan rakennettiin ilmavalvontatornit ja myös suojeluskunnan koulutus oli osittain ilmatorjuntakoulutusta. Kuvassa Simolanmäen torni Pekka Kiiskin (Louhkan Pekka) talon vieressä. Muistojemme Kurkijoki.

 Elisenvaaran asemanseutua Mikrilän tien varrella. Vasemmalla Taunin tiilitehdas ja Riikosen talo, etualalla Arvi Nousiaisen hyvin hoidettua puutarhaa. A. Nousiaisen kokoelmasta.

Katunäkymä Seurahuoneelta Mylénin kaupalle, joka näkyy taustalla kaksikerroksisen talon vieressä. Oikealla asemapäällikön tonttia ulkorakennuksineen. Muistojemme Kurkijoki.

Elisenvaaran asemanseutu, kartta sekä asukkaat.

Elisenvaaran asema oli 1930-luvun lopulla vilkas ja tärkeä neljän rautatien risteys. Kuvassa Elisenvaaran ratapihaa ja Lappeenrannan ratojen suuntaan. Kuvan oikeassa ylänurkassa Lappeenrannan rautatie kääntyy oikealle ja Viipurin rautatie vasemmalle. Vasemmassa laidassa olevan rautateiden asuintalon yläpuolella ja edelleen Viipurin radan suuntaisesti kulkee Elisenvaaran pääkatu ja siihen liittyen kuvan keskellä ratapihan vierellä ns.  Tervaportintie. Valok. Toimi Suuronen.

Ratapihan laajennustöiden yhteydessä Lappeenrannan rataa rakennettaessa pystytettiin valonheittäjätornit, jotka olivat leimaa antavina asema-alueella. Valok. P. Scherman.

Lappeenrannan radan rakentamisen aikaan 1930-luvun puolivälissä muuttuivat Elisenvaaran asemanseudun kasvot monin tavoin. Karjalan radan ylikäytävä muutettiin alikäytäväksi Poutalan tien risteyksessä. Kuvassa rakennetaan Lappeenrannan radan alikäytävää. Oikealla näkyy Elisenvaaran Maitokaupan toimitalo. Keskellä Linnalan apteekin ja osuuskaupan  päädyt. Valok. P. Scherman.

Elisenvaaran asemarakennus. Lehtikioskista oikealle asemaravintola. Rakennuksen keskellä kellon kohdalla ja siitä oikealle odotussalit, lipunmyynti sekä matka- ja kiitotavaratoimisto. Oikeanpuoleisessa päässä sijaitsi junanlähettäjän toimisto. Postikortin mukaan.

Rautatieläisten ”kasarmeja” aseman lähistöllä. Muistojemme Kurkijoki.

Elisenvaaran asemaseudun teiden risteys, josta tie johti asemalle (vasempaan), Suohoville ja Poutalaan (oikeaan) ja Lopottiin (ylöspäin). Oikealla Kurkijoen Osuuskaupan myymälä ja vasemmalla valkoinen apteekkirakennus osittain näkyvissä. Edessä kulkee Karjalan rata. Tuttu paikka elisenvaaralaisille aina vuoteen 1935, jolloin Lappeenrannan radan rakentaminen suuresti muutti risteyskohdan näkymiä. Valok. J. Rapo.

Mäkitalon liiketalo oli Elisenvaaran uusimpia liikerakennuksia Mikrilän tien varrella. Taustalla näkyy osittain rautateiden ”kasarmi”. Valok. Heimo Mäkitalo.

Kurkijoen Osuuskaupan Elisenvaaran myymälät suojeluskunnantalon suunnalta nähtynä. Portin kohdalla näkyy myymälärakennuksen pääty. Keskellä on myöhemmin rakennettu lihamyymälä ja sen takana varastorakennus. Postikortin mukaan.

Elisenvaaran asemaseudulla oli 1930-luvulla myös voimakasta rakennustoimintaa. Kuvassa kirvulaisen yhtymän vehnämyllyrakennus kohoamassa aseman taakse. Mylly ehti toimia vain muutaman kuukauden ennen evakkoon lähtöä. Valok. Vilho Nikkanen.

Elisenvaaran Nuorisoseuran talo, monien tilaisuuksien pitopaikka. Valok. Toimi Suuronen. Kurkijoen historia.

Juho Toiviainen oli innokas nuorisoseura- ja osuustoimintamies kotikylässään Elisenvaarassa. Juho Toiviaisen kokoelmasta.

Ylikonduktööri Adolf Marttila oli kunnallismies ja Elisenvaaran Työväenyhdistyksen johtavia hahmoja. Muistojemme Kurkijoki.

Elisenvaaran Suojeluskunnan talo. Talo oli myös elokuvien esityspaikka. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Partiolippukunta Korvenpojat osallistuivat useana vuonna maakunnallisiin polkupyöräviesteihin. Kuvassa lippukunnan viestijoukkue kuvan oikeassa reunassa luovuttamassa viestiä Sortavalan partiopojille. Keskellä seisomassa lippukunnan johtaja Osmo Manner. Valok. Rasilainen.

Suohovin urheilukenttä, jota paljon käytettiin sekä pallopeleissä että yleisurheilussa. Vasemmalla poikien asuntola, keskellä ruokala, jonka kiersi 250 metrin pituinen juoksurata, oikealla vajarakennus. Valok. Harry Laurén.

Elisenvaaran hyppyrimäki. Näkymä pohjoiseen Kamarahkon suuntaan. Valok. Kalervo Keranto.

Suohovin urheilukenttää käytettiin ahkerasti. Kuvassa Eino Veijalainen heittämässä keihästä taustanaan koulutilan ruokalarakennus. Valok. Rainar Hakulinen.

Elisenvaaran Erän jalkapallojoukkue v. 1938. Takarivissä vasemmalta Sulo Äikää, Eino Hiiva, Ville Kallio, Pauli Mälkiä ja Elis Somerkari. Keskirivissä vasemmalta Mikko Saarinen, Yrjö Hupli ja Matti Pälläri. Istumassa vasemmalta Heikki Rouhiainen, Erkki Eurola ja Eino Silvan. Sulo Äikään kokoelmasta.

Elisenvaaran Maanviljelyskoulun aluetta Parikkalan tien suunnalta. Vasemmassa reunassa johtajan asunto, josta oikealle ruokalarakennus ja sen takana vähän näkyvissä oleva   työnjohtajan asunto. Kuvan keskellä oppilasasuntola. Sen vasemmalla puolella näkyy osa kalustovajaa ja oikealla puolella osa navettaa, vanha meijeri (purettu v. 1932), tumma puimala ja korkea kuivurirakennus sekä kuvan oikeassa reunassa toinen kalustovaja. Muistojemme Kurkijoki.

Elisenvaaran Maanviljelyskoulun johtaja agronomi Eino Airaksinen tunnettiin myös monien yhdistysten puuhakkaana toimihenkilönä. Muistojemme Kurkijoki.

Suohovilla toimi Elisenvaaran Maanviljelyskoulu, jonka aluetta näkyy kuvassa Haapavaaran tieltä katsottuna. Kuvan vasemmassa reunassa kaksikerroksinen kanala, jonka takana mäellä koulun rakennuksia. Kuvan keskellä navetta, jonka vasemmalla puolella puimala ja kuivuri sekä oikealla puolella meijeri. Sen takana näkyy ruokala (vas.) ja työnjohtajan asunnot (oik.). Äärimmäisenä oikealla koulun johtajan asunto. Muistojemme Kurkijoki.

Maanviljelyskoulun oppilaskunta järjesti vuosittain juhannuksena toveripäivät entisten oppilaiden kanssa. Silloin kilpailtiin 5-ottelussa, jossa lajeina olivat kuulantyöntö, 100 ja 1500 metrin juoksut sekä pienoiskivääriammunta. Kuvassa vuoden 1930 toveripäivien urheilijat lähtöviivalla kalustovajan kohdalla. Oikealla oleva lippalakkinen herra on agr. Oskar Ehrnrooth, poikien kunnioittama opettaja ja intomielinen hevosmies. Muistojemme Kurkijoki.

Itä-Karjalan tietopuolinen karjanhoitokoulu Elisenvaarassa Suohovin koulutilan alueella. Juho Littusen kokoelmasta.

Elisenvaaran yhteiskoulu Saavanmäen kalliolla oli oman sekä naapuripitäjien sivistystarpeiden vaatima oppilaitos. Luokkahuoneiden ja päädyssä ylhäällä olevan juhlasalin ikkunoista voivat oppilaat nähdä Simpeleen tehtaiden savut nykyisen maamme kaakkoisrajan yli. Koulurakennuksen nurkalla on kelloseppä Juho Pekkisen talo. Lyyli Isorannan kokoelmasta.

Saimi Hukkanen entisten oppilaittensa ympäröimänä. Oikealta: Aarne Salminen, Arvi Tiainen, Pauli Puhakka, Saimi Hukkanen, Väinö Rasilainen ja Toivo Rämänen. Lyyli Isorannan kokoelmasta.

Haapavaara oli raivaajien kylä. Kuvassa Eljas ja Sulo Inkilän raivauksen kantoja. Muistojemme Kurkijoki.

Haapavaaran pysäkin hoitajana toimi Impi Nousiainen ja rajavartijana Riku Nousiainen. Kuvassa rajavartijan uusi asunto. Toivo Valkeapään kokoelmasta.

Kansakoulun rakentaminen Haapavaaraan antoi voimakkaan sysäyksen henkisten harrastusten kehittämiseen. Muistojemme Kurkijoki.

Sikstus Oksa, raivaaja, runoilija, nuorisoseuramies ja kunnallismies, saunansa ovella leppoisan lauantaiehtoon ajatuksissa. Muistojemme Kurkijoki.

Haavikko

Kemppisenlampea Julman saunan rannasta nähtynä. Oikeassa reunassa Hirvosen ”Riuttavuori” ja vasemmalla Kiiskin Kotimäki. Näiden välissä ns. Sotkuranta. Valok. Pekka Teräntö.

Paavo Kiiskin monipuolinen toiminta kohdistui sekä oman kylän että koko pitäjän rientoihin. Muistojemme Kurkijoki.

Soikkelin suurperhe v. 1930. Istumassa oikealta keskirivissä Sanna, Henriikka, Matti ja hänen vaimonsa Edla, Otto ja hänen vaimonsa Karoliina. Kuvasta puuttuu kolme perheenjäsentä. Valok. Eero Seppänen.

Hämeenlahti työntyi yli kilometrin pituisena koilliseen Lopotin laivareitiltä. Vasemmassa reunassa Iivoniemi, oikeassa reunassa Heponiemi ja Linnavuori. Edessä vasemmalta Heikki Tukian ja Simo Tukian talot. Taustalla Kuuppalan ja Soskuan rantoja. Valok. Pekka Kyytinen. Muistojemme Kurkijoki.

Levonpelto, Hämeenlahti, kartta sekä asukkaat.

Pitäjämme asukkaiden keskuudessa vallitsi voimakas talkoohenki ja auttamistahto. Kuvassa viljankorjuutalkoot Hämeenlahdella. Vasemmalla näkyy Raholan Iivoniemi sekä kuvan keskellä taivaanrannalla tasalakinen ja jyrkkärinteinen Hämeenlahden Linnavuori. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Ihojoen vartta Jälön talon lähellä. Taustalla oleva metsä on Tervun kylän puolella Patasiissa. Kylien rajana oleva Ihojoki virtaa vähäisenä purona kuvan keskustassa. Valok. Toivo Immonen. Etelä-Karjalan maakuntamuseon kokoelmista.

Ihojärven Kangaskylää. Taustalla Kohon talo. Edessä Parikan kaivo. Valok. Viipurilainen Osakunta, Sulo Haltsonen. Kansallismuseon kokoelmista.

Pekka Laukkanen piiskaa valmistamassa. Valok. Viipurilainen Osakunta, Sulo Haltsonen. Kansallismuseon kokoelmista.

Ihojärven kansakoulu oli paitsi oman kylän myös lähikylien ainoa kokoontumispaikka,  jonka suojissa järjestettiin monenlaisia juhlia. Valok. Martti Koho.

Etualalla Hämeenlahden Linnavuoren tasaista lakea. Kuvan vasemmassa reunassa Kannansaaren rantaa sekä kylän viljelyksiä. Keskustassa olevien henkilöiden kohdalla näkyy osa Uitonsalmea ja Korpisaaren rantoja. Valok. J. Kauppi.

Korpisaari

Nuotanveto oli kovaa työtä ja vaati tusinan verran miehiä, jotka kuvassa vetävät nuottaa nostoavannosta hyvää saalista odottaen. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Uitonsalmen eteläosaa. Oikealla Korpisaaren kalliorantaa. Taustalla Riekkalan rantoja. Kuvan keskellä Uitonsilta, jota pitkin oli yhteys mantereelta Korpisaareen. Valok. J. Kauppi.

Hevosen kuljetus saaristossa. Väinö Kuosan kokoelmasta.

Nuotta vappeilla odottamassa uutta pyyntimatkaa. Kuvassa näkyy myös vorokkeja, uittosalkoja ja muita nuotanvedossa käytettyjä välineitä. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Kuuppala

Kuuppalanlahtea Johannes Räkköläisen (Ylätalo) seutuvilla nähtynä. Korkean rantapenkereen takia kutsuttiin kuvan vasemmassa reunassa kaislikon kohdalla olevaa rantaa Etuhaudaksi. Se oli venevalkama. Takahauta on taas oikeassa reunassa näkyvien puiden takana. Puiden kohdalla on Petäjäniemi, jossa pestiin pyykkiä kesäisinä päivinä. Kirkko näkyi Kuuppalaankin Himohirren niemen takaa ja kellojen ääni kaikui pyhää ilmoittaen. Taustalla kuvan keskellä Laikkalanlahden rannalla maamiesopiston aluetta ja Linnamäki. Vasemmalla Rakkaus- eli Likosaari ja sen takana Koimäki. Valok. Paavo Pohto.

Soskuanlammen jyrkkä lounaisranta Kuuppalan puolella oli useana vuonna huuhkajan pesäpaikkana. Jyrkänteen edessä pieni lammessa ollut saari. Valok. Veli Räsänen.

Kuuppalaan johtava kävelysilta Meijerinsalmen yli. Tukkilautan uittaminen sillan alitse käynnissä. Taustalla vasemmassa reunassa Koukvuori. Valok. Rainar Hakulinen.

Kuuppalan rantaa ja viljelyksiä kylän eteläosassa lähellä Jäämäkeä. Näkymä Pesosen talolta. Valok. Toivo Pesonen.

Villa-Pekon saarelle rakensi Matti Nokelainen mökkinsä ja teki puutarhankin kallioluodolle talvella ajamastaan mullasta. Valok. Arvi Nokelainen. Muistojemme Kurkijoki.

 Kallioisia mäkiä, viljavia peltoja ja kappale aavaa Laatokkaa kuului tyypilliseen Lapinlahden maisemaan, kuten tässäkin Liinasuon aukean näkymässä. Kuvan keskellä Ville Lankisen talo (ent. Huittinen). Taaempana kuvan vasemmassa reunassa Taneli Kontulaisen ja Heikki Jussilaisen talot. Kaapro Huittisen perik. kokoelmasta.

Lapinlahden Jätjärveen johtavan vuonon suu Kurkiniemen takana. Oikeassa reunassa Jesusaaret, vasemmalla Ristiniemen kalliorantaa. Taivaanrannalla häämöttää Tervun rannikkoa. Valok. Ester Hurme.

Muuttohaukka pesi monilla rannikkoalueen jyrkillä kalliorinteillä. Kuvassa Lapinlahden ”Haukkavuoren” pystysuoria kallioseinämiä lähellä Kurkiniemeä. Valok. Veli Räsänen.

Vanha kuva Lapinlahdelta. Kuvan vasemmassa reunassa on Lukkalanlampi ja keskustassa Jätjärvi. Kuvassa näkyvät vasemmalta lukien Juho Vuohelaisen, Mikko Häklin ja Juho Heinosen talot sekä Jätjärven toisella rannalla Oskari Keljon talo. Kurkijoen historia.

Ohtjärveä Kärhän pihamaalta. Vasemmalla Sitturinmäki ja järven takana Haavikon kylän mäkimaastoa. Valok. Pekka Teräntö.

Raholasta Juho Tukian puutarhasta näkymä Levonpellolle, jonka muinaisista löydöistään tunnetut kalliokumpareet ovat kuvan keskustassa kulkevan Hiitolan maantien takana. Valok. Pekka Kyytinen. Muistojemme Kurkijoki.

Lopottiin johtava laivaväylä avautuu Laatokalle kahtena reittinä Heposaaren molemmin puolin. Kuvassa pohjoinen reitti. Oikealla Heposaari, vasemmalla Kurkiniemi sekä lähempänä Lapinlahden ”Haukkavuori”. Etualalla Lauvatsaaren kallioita. Valok. Ester Hurme.

Lopottia Laikkalanlahden takaa. Kuvassa näkyvät molemmat kirkot sekä kuvan oikeassa reunassa uusi kunnantalo. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Heinjoki oli lopottilaisten venevalkamana. Taustalla maamiesopiston rakennuksia sekä Heinjoen ja Raholanjoen yhtymäkohta. Valok. Kuva-Keskus.

Lopotinlahtea Koimäeltä. Edessä maamiesopiston asunto ja Laikkalahden kaislikkoisia rantoja. Kuvassa näkyy Näreniemen yksinäinen kuusi, jonka lähellä Kurkijoen laskukohta. Vasemmassa reunassa Mammalanmäki. Kuvan keskellä Kurkijoen Osuusmeijeri ja sen takana Uudenkylän Karvalinvuori. Oikeassa reunassa Himohirsi. Näreniemen kohdalla on laivalaituri. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Lopottia 1920 luvun vaihteessa. Edessä Kurkijoen Osuusmeijeri kaikkine silloisine rakennuksineen. Oikealla kirkolle menevä tie ns. Kalterin kohdalla. Satamassa proomu muinaisen kaupankäynnin ilmentäjänä. Taustalla kuvan vasemmassa reunassa Levonpellon Närekumpu sekä keskellä Koimäellä Räkköläisen kaksikerroksinen huvila ja maamiesopiston opettajien asuntoja. Valok. J. Kauppi.

Lopotin keskustaa Hiidenmäeltä. Kuvan keskellä mm. palokunnantalo ja hotelli Kurki. Kirkon luona teiden risteys. Oikealla joen takana maamiesopiston aluetta. Urheilukenttä rakenteilla kuvan vasemmassa reunassa. Taustalla kirkon vasemmalla puolella Kuuppalan rantoja. Oikealla puolella Raholan Iivoniemi ja Paratsu. Valok. Kuva-Keskus.

Mulimäeltä pohjoiseen. Taustalla ortodoksinen kirkko, jonka vasemmalla puolella on Liiriojan laakso. Kuvan keskustassa kulkee poikkisuuntaisesti Karjaportinkatu. Sen varteen kirkon lähelle kohosi uusia taloja 1930-luvun viimeisinä vuosina. Vasemmalla näkyy Sepänkatu. Aino Jussilaisen kokoelmasta.

Lopotin itäosaa. Keskellä apteekki, oikealla kansakoulunopettajain asunto. Vasemmassa reunassa näkyy Mammalanmäen kallioita ja niiden kohdalla Turkulaisenniemi sekä osuusmeijeri. Taustalla meijerin kohdalla Soskuan kallioisia mäkiä ja oikealla Kuuppalan rantaa sekä ns. Himohirsi. Valok. J. Kauppi.

Osuusmeijerin pihalla kävi päivittäin kymmeniä hevosmiehiä asioimassa myllyssä ja meijerissä. Otsanlahtelainen Viljo Hartikka on tuonut kermaa ja lähtee ostoksille Lopotin kauppoihin. Kuvassa meijerirakennusta ennen 1930-luvun alussa tapahtunutta maalausta ja korjausta. Valok. Hannes Hakulinen.

 Lopotin pääkatua kirkon luota Elisenvaaraan päin. Oikealla entinen Räkköläisen liiketalo, myöhemmin suojeluskunnantalo, joka oli mm. linja-autoliikenteen keskuspaikka Lotta-kahviloineen. Taustalla näkyy Hiidenmäki. Kansallismuseon kokoelmista.

Näkymä Mulimäeltä laivareitin suuntaan. Edessä postitalo ja kuvan vasemmassa reunassa nimismiehen asunto. Taustalla oikealla Raholan rantoja ja vasemmalla Himohirsi. Valok. J. Kauppi.

Soutelijoita kirkon kohdalla Kurkijoen alajuoksulla. Taustalla näkyy Opistonsilta sekä sillan oikealla puolella veneranta ja kalojen myyntikoju. Muistojemme Kurkijoki.

Näkymä Opistonsillalta joen alajuoksulle. Oikealla opiston saunarannassa Jaakko Veikkolaisen ”Tervu”-niminen hinaaja. Kuvan oikeassa reunassa näkyy lisäksi maamiesopiston ruokala, jonka katon yläpuolella on opiston johtajan asuntoon kuulunut torni. Muistojemme Kurkijoki.

Opistonsilta kirkon luota nähtynä. Keväinen jäiden lähtö oli usein mukavaa katseltavaa ja houkutteli poikia jäälautoille. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy opistorakennus ja meijeri, oikealla Raholanjoen ja Heinjoen yhtymäkohta sekä taustalla Pohjiin kylän mäkiä. Valok. J. Kauppi.

Fil. tri Veli Räsänen, maamiesopiston lehtori ja kansainvälisesti tunnettu tiedemies, joka monin tavoin otti osaa Lopotin sivistyselämään. Hän julkaisi laajat tutkimukset Kurkijoen seudun jäkälistä ja putkilokasveista. Valok. Kuva-Kalle.

Suojeluskunnan urheilukilpailut 1930-luvun alkupuolella. Lähettäjänä Mikko Sunela ja lähtijöinä Pentti Linnala (vas.) sekä Eino Kountulainen (oik.). Vasemmassa reunassa Lopotin poikaurheilijoihin kuuluneet Tapio Rantala ja Aate Poutanen. Oikealla olevan pylvään kohdalla Rusko Juvonen. Taustalla Lismakarin talo ja Hiidenmäki. Valok. Rainar Hakulinen.

Kurkijoen VPK:n torvisoittokunta. Seisomassa vasemmalta: Toivo Vilmi, Aarne Lahti, Niilo Pylkkänen, Kaarlo Valkeapää ja Pekka Teräntö. Istumassa vasemmalta: Heikki Jussilainen, Eino Meriläinen (johtaja) ja Juho Heinonen. Valok. Pekka Teräntö.

Luterilainen kirkko kohosi ylväänä Kurkijoen rantakalliolla. Valok. Toivo Immonen. Kurkijoen historia.

Ortodoksinen kirkko sijaitsi metsäisellä kumpareella rauhallisella paikalla. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Kelloseppä Emil Hurme teki Lopotissa varsin mittavan työn yhteiskuntaelämän eri aloilla. Piirtänyt Kosti Meriläinen. Omist. Kalle Hurme.

Luhovaaran maisemat olivat tasaisia, kuten tässäkin kuvassa havaitaan. Valok. Emma Jussilainen.

Toivo Kuosan talo sijaitsi Luhovaaran tiheimmässä asumusryhmittymässä. Toivo Kuosan kokoelmasta.

Marianvaara

Kollammen uimarantaa. Vasemmassa alanurkassa näkyy hevosten uittamiseen käytetty laituri. Kalle Tillin kokoelmasta.

Marianvaara, kartta sekä asukkaat.

Metsikon kylää sivuava ja osittain Lumivaaran ja Kurkijoen rajanakin ollut Ihalan-Tyrjän tie kulki Lumivaaran kauniin Hepolammen ohitse. Lampi oli myös Mikrilästä Jokirannan kautta rakennetun tien varrella. Siksi se saavutti suosiota elisenvaaralaistenkin taholta. Kuvassa Valtion Rautateiden Raittiusyhdistyksen Elisenvaaran piirin jäseniä retkeilyllä lammen rannalla. A. Marttilan kokoelmasta.

Metsikko-Jokiranta, kartta sekä asukkaat.

Metsikon lapset kävivät naapurikylänsä Saareksen kansakoulua, jonne oli matkaa 3-4 kilometriä. Kuvassa talven yhteistyön tulos, yli 6 metriä korkea torni, jonka rapuilla kiipeilevät reippaat rakentajat. Metsikon ja Saareksen kansakoululaiset. Valok. Helga Grundström.

Mikrilä, kartta sekä asukkaat.

Markkulan saha oli kylän sekä lähiympäristön työllistäjä sahauksen aikana. Valok. Valokuvaamo Elise.

Kaapro Huittinen, kurkijokelainen puuhan ja toimen mies, jonka ansiot etsivät vertaistaan pitäjäläistemme joukossa. Muistojemme Kurkijoki.

Oksentiinmäki

Kiiskin talo Meskuunnotkon äärellä. Valok. Aili Kiiski.

Martti Väisänen, oksentiinmäkeläinen puuseppä ja kansanmusiikin taitaja. Muistojemme Kurkijoki.

Keskimmäisen hautausmaan paarihuone, jonka kautta maallisen vaelluksensa päättäneet pitäjäläisemme siirrettiin haudan lepoon. Edessä olevan männyn kohdalla kiviaidan yli johtavat raput. Valok. Pekka Kyytinen. Muistojemme Kurkijoki.

Voimakkaasti maatuvaa Otsanlahden perukkaa Papinmäeltä nähtynä.

Soskuanjoki oli alajuoksullaan paikoitellen melko leveä. Kuvassa jokea Naakkamäen kohdalla. Valok. Pekka Teräntö. Muistojemme Kurkijoki.

Heikki Hartikan mylly, saha ja asuinrakennus Soskuanjoen kapealla niemekkäällä. Muistojemme Kurkijoki.

Löyhönlammen läheisessä harjumaastossa pidettiin kesäleirit sekä suojeluskuntalaisille että poikaosastolle. Kuvassa lammen reunalla lottien kattaman ruokapöydän ääressä vasemmalla aluepäällikkö, kapteeni M. Kekäläinen ja oikealla kansakoulunopettaja E. Karhu. Valok. Rainar Hakulinen.

Otsanlahden ampumaradalta. Lotat ovat kattaneet kahvipöydän Kankaantuvan seinustalle. Muistojemme Kurkijoki.

Heikki Tirri, pitkäaikainen pitäjäläisten tuntema suntio. Heikki Tirrin perik. kokoelmasta.

Näkymä Raholan Hömmäeltä Pohjiin peltoalueilla. Valok. Pekka Kyytinen. Muistojemme Kurkijoki.

Lopotin Linnamäeltä näkyivät Pohjiin eteläosan maisemat. Kuvan oikeassa reunassa jyrkkärinteinen Raholan Kuoksvuori, jonka vastapäätä on Pohjiin Torvelanmäki. Näiden välisessä laaksossa virtasi Heinjoki ja kulki Elisenvaaraan menevä maantie. Kuvan etualalla Raholanjoki ja keskellä koulutilan tilanhoitajan asunto. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Raholan viljelysaukeaa Hömmäeltä Kurtsinmäen suuntaan. Kuvan vasemmassa reunassa häämöttää kappale Alhoon menevää maantietä ja Raholan uusi kansakoulu. Peltojen keskellä Möltsin talo. Valok. Pekka Kyytinen. Etelä-Karjalan maakuntamuseon kokoelmista.

Riekkala

Rummunsuo

Tuomas Veikkolaisen talo Puntalanryhmässä. Muistojemme Kurkijoki.

Arthur Eklund, kunnallismies, hevoskasvattaja ja osuustoimintamies, jonka perustama Tervun-Ihojärven meijeri oli varsin merkittävä laitos koko pitäjämme kaakkoisosassa. Albert Eklundin kokoelmasta.

Räihävaaran Osuusmeijeri palveli oman kylän lisäksi myös lähiympäristöä. Aino Heinosen kokoelmasta.

AIV-rehun valmistusta Malmivaaran tilalla v. 1932. Kuvassa vasemmalla Heikki Malmivaara, monien maataloudellisten kokeilujen ja uudistusten toteuttaja. Heikki Malmivaaran perik. kokoelmasta.

Sokerijuurikkaan viljely valtasi pitäjässä peltolaa 1930-luvulla. Kuvassa sadon korjuuta Rämäsen pelloilla. Valok. J. Rapo.

Näkymä Adolf Rämäsen talon läheltä Metsikon suuntaan. Taivaanrannalla Aumasuon takana häämöttää tasaisena Metsikon kylän maasto. Kuvan oikeassa reunassa näkyvän saunan takaa kulki Metsikkoon talvitie, jota käytettiin kesäisinkin kärrytienä. Valok. J. Kurri.

Savii

Savoja

Savojan Seikkalanmäen kalliolouhikkoa, jossa oli ns. Pirunkirkko. Jenny Hellstenin kokoelmasta.

Penkkikankaanlampi kylän eteläosassa oli varsin paljon käytetty uintipaikka, jonne Elisenvaaran asemaseudultakin oli vain viiden kilometrin pyöräilymatka. Muistojemme Kurkijoki.

Kurkijoen Osuuskaupan myymälä Sorjon aseman lähellä. Oikealla Elisenvaaran-Parikkalan maantie. Muistojemme Kurkijoki.

Sorjon nuorisoseuran johtomiehet lähdössä seuran johtokunnan kokouksesta sen ajan tapaan hevospelillä. Kuskipukilla istuu Kalle Turunen sekä takana oikealla Petteri Ilvonen ja vasemmalla Oskar Markkula. Hevosen niskan yli kaartuva luokki lienee ”kotitekoinen”. Valok. Eero Seppänen.

Sorjon ruotsalainen kansakoulu, kylään pohjanmaalta muuttaneiden perustama koulu. Muistojemme Kurkijoki.

Soskua, kartta sekä asukkaat.

Jyrkkien kallionseinämien ympäröimä Johannes Räkköläisen entinen huvila Alppimaja Kärkiinlahden rannalla edusti sen ajan loistokkuutta Kurkijoella. Huvila vaihtoi myöhemmin omistajia ja talviasuttavana oli jatkuvassakin käytössä. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Näkymä Juhana Kyytisen riihikalliolta Alholle päin. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Särkijärven eli ”Lasetun lammin” pohjoispää. Tästä lähti järveä laskettaessa kaivettu kanava kiertäen vasemmassa reunassa olevassa metsikössä sijaitsevan Antti Kiiskin talon editse. Kuvan keskustassa Tattarmäki ja Juhana Kiiskin talo ulkorakennuksineen. Etualalla ”Mati Pekko” ajelee laskiaista ”soanjriellä” Juhana Kyytisen talolle päin. Valok. Pekka Kyytinen.

Kiiskansalmen jylhää pohjoisosaa ilmakuvana. Oikeassa reunassa Lumivaaran Mykrimyksensaari ja vasemmalla Tervun harvaan asuttua saloseutua. Kuvan yläreunassa Helmelänselkä, jonka yli jatkuu ”kiiskamainen” vuono ohi oikeassa yläreunassa olevan Pärttylinriutan. Kurkijoen historia.

 Ihojärvi Tervusta päin katsottuna. Edessä Häklin talo, ja sen kohdalla järvessä ollut saari. Valok. Vilho Pösö.

Tervun saaristoa hovin rannasta nähtynä. Vasemmassa reunassa Haukkasaari ja Linnasaari, joista oikealle Kalasaari ja Hermunki. Lähinnä katsojaa Pienisaari. Valok. Toivo Immonen. Kurkijoen historia.

Tervun hovin päärakennus, joka palveli kuntaa kauan aikaa vanhainkotina. Valok. Pekka Kyytinen. Kurkijoen historia.

Jalajan kivikkoisia rantoja. Vasemmalla olevan kalasaunan edessä satama. Eräs saaren harvoista männyistä näkyy kalasaunojen luona hyvänä merimerkkinä. Valok. Antero Pankakoski.

Laatokan ulkosaaristossa Kuhrinsaarella oleva ns. Kukrinjyrkkä oli merimetson pesimispaikka. Valok. Matti Laurila.

Heinäsenmaan laituri ja kasarmi, joka tuli tutuksi monelle Rannikkotykistörykmentti 3:ssa palvelleelle miehelle. Uuno Varjuksen kokoelmasta.

Titonkanavan perkaus paikoitellen kivikkoiseen moreenimaahan oli sen ajan työtavoilla raskas tehtävä. Kuvassa kanavan perkaajia työnsä äärellä. Valok. Aarne Rantala. Muistojemme Kurkijoki.

Uusikylä

Tuttu kesäillan näky Uudenkylän Kemppisenrinteen alla. Ns. Eljaksen penkki, jolla istuvat vasemmalta lukien Eljas Mylén, Pekka Hannonen, Eero Laukkanen ja Pekka Laukkanen. Muistojemme Kurkijoki.

Uudenkylän Karvalinvuoren kalliojyrkänteitä. Taustalla Suurimäki. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Otsanlahdelle ja edelleen Sortavalaan menevä maantie sekä Mammalanmäen alarinteitä. Kuvassa näkyvät Olkkosen (ent. Lahden) ja Kaitalan talot. Etualalla Karvalinlahti, jonka poikki kulki talvisin Otsanlahdelle ja Soskuaan menevä jäätie. Valok. Jussi Hirvonen.

Uudenkylän ns. ”Yläkylää”. Kuvan keskellä Kaarlo Gröndahlin sekä Antti Kemppisen talot Kemppisenrinteen päällä. Oikeassa reunassa näkyy Ismael Tontin talo. Lisäksi näkyvässä ryhmässä ovat Riitta Luukkosen, Martti Hirvosen, Pekka Heikkisen, Juho Havakan ja Juhana Korhosen talot. Taustalla Suurimäki, jonka rinteellä oleva talo oli purettu 1930-luvulla. Valok. Pekka Laukkanen.

Vätikkä

Näkymä Sammalsaaren itäkärjestä kaakkoon. Taustalla Lotsaaret. Kuvan vasemmassa reunassa olevalle luodolle voi kahlata kapeaa pohjasärkkää pitkin. Valok. Kuva-Keskus.

Vätikän ”hiekat” koko kauneudessaan. Taustalla on Sammalsaari. Sen vasemmassa kärjessä sijaitsee rantapaviljonki ja oikeassa kärjessä kallioinen niemeke, joka oli syvä satamapaikka, aivan kuin luonnon muovaama laituri. Siihen toivat väkeä ”Venus” ja ”Laatokan saaristo”. Niemekkeen tyvessä savusauna. Valok. J. Kauppi. Muistojemme Kurkijoki.

Rantakallioiden välisissä poukamissa oli ns. ”kabinetteja”, joiden hiekalla loikoilivat yksinäisyyttä ja rauhaa etsivät auringonpalvojat. Valok. Kuva-Keskus. Muistojemme Kurkijoki.