Kuvatekstit

Heinäsenmaan Linnakkeen laituri, johon pitäjämme reserviläisiä kuljetettiin syksyllä 1939 sekä syyskuussa että myöhemmin lokakuussa YH:n alettua. Kuvan vasemmassa reunassa kasarmirakennus.

Kesällä 1939 aloitettiin linnoitustyöt Kurkiniemessä. Kuvassa rakennetaan tykin alustaa aivan niemen kärkeen. Valok. Juho Mustonen.

Lopotin puhelinkeskuksen rakennusta vahvistettiin latomalla halkoja seinustalle Kuvassa vasemmalla Kurkijoen lottien viestiryhmän johtaja Irja Veikkolainen ja oikealla Anni Hartikka. Valok. Juho Mustonen.

Raikkuun patterin jäykkälavetista kenttäkanuunaa suunnataan. Tämä tykki ”Olavi” jäi patterin ainoaksi tykiksi, kun toinen samanlainen kanuuna vietiin 6.12.1939 rintamalle. ”Olavi” siirrettiin myöhemmin Lapinlahdelle ja kuljetettiin helmikuussa rintamalle. Valok. Jorma Haapkylä.

Lopotin puhelinkeskuksen ”miehittivät” lotat heti YH:n alkaessa. Kuvassa Sirkka Räsänen (vas.) ja Helmi Mustonen (oik.) puhelinvälittäjinä. Valok. Juho Mustonen.

Elisenvaaran uuden veturitallin tornissa oli talvisodan alussa 20 mm:n raskas ilmatorjuntakonekivääri. Valok. A. Nousiainen.

Kartta: Laatokan rannikkolinnakkeet talvisodassa. Numeroilla on merkitty Suvannon sulkulinnakkeet: 1 Lauttasaari, 2. Noisniemi, 3. Hovinniemi, 4. Kekkilä ja 5. Patoniemi. Teoksen Kunnia-Isänmaa mukaan.

Vossinan saaren eteläosaa kalasaunoineen. Salaperäisten valoilmiöiden takia saari oli talvisodan aikana jatkuvan mielenkiinnon kohteena. Kalasaunat hävitettiin yhtä lukuun ottamatta saaren perusteellisen tarkastuksen yhteydessä. Teoksesta Laatokan mainingit.

Kartta: Elisenvaaran varuskunnan rajat ja suojeluskuntien raja Sortavalan suojeluskuntapiirin III alueessa syksyllä 1939. Marianvaaran kylä kuului Lumivaaran suojeluskuntaan. Pisteillä on merkitty talvisodan hajapommien putoamispaikkoja. Alkuperäinen.

Kurkijokelaisista koottu kasematti ”Ilmariseen” lähtevä vaihtomiehistö 1.3.1904 Lapinlahden kansakoulun edessä. Valok. Jorma Haapkylä.

Talvisodan aikana rakennettiin Lauvatsaareen uusi betoninen mittaustorni. Kuvassa torni vartiotuvalta nähtynä. Uuno Varjuksen kokoelmasta.

Elisenvaaran aseman toiminta siirtyi 25.12.1939 jälkeen vara-asemalle veturikuljettaja Matti Veijalaisen taloon, jota vahvistettiin pystyyn asetetuilla hirsillä. Valok. Heikki Poutanen.

Kartta: Elisenvaaran pommituslentojen lähestymissuuntia talvisodan aikana. Alkuperäinen.

Kartta: Yksittäiset pommikoneet pommittivat Elisenvaaraa ns. silmukkalennoilla, jolloin kone pommituksen jälkeen kaarrettuaan palasi ja suoritti toisen pommituksen.

Kartta osoittaa mainittujen pommituslentojen suuntia. Alkuperäinen.

Elisenvaaran asemaseudulle pudotettiin noin 7500 pommia. Kuvassa yksi ”suutariksi” jäänyt lentopommi. Valok. Heikki Poutanen.

Elisenvaaran asemarakennus ratapihan puolelta 25.12.1939 tapahtuneen pommituksen jälkeen. Valok. Heikki Poutanen

Elisenvaaran aseman aluetta helmikuussa 1940. Edessä ns. Keskimmäisen kasarmin rauniot. Taustalla mm. saunat ja Eurolan asunto. Valok. Heikki Poutanen.

Elisenvaaran ratapihaa talvisodan lopussa. Asemarakennus on palanut, samoin eräät muut rakennukset. Ratapihalla rikkoutuneiden vaunujen jätteitä. Valok. Heikki Poutanen.

Talvisodan loppupuolella kaatuneita haudattiin rauhanteon jälkeen eri seurakuntien sankarihautoihin. Kuvassa Kurkijoen pitäjän nuorimman talvisodassa kaatuneen Veikko Järvisen muistokivi Hausjärven sankarihaudalla. Valok. Rainar Hakulinen.

Ahtinen Antti, stm. Titosta 29.1.18–21.1.40 Impilahdella

Asikainen Toivo, res.stm. Haavikolta 7.7.06–28.1.40 Summassa

Heinonen Tauno, res.stm. Mikrilästä 10.10.15–28.2.40

Huhtarinne Bernhard, res.stm. Sorjosta 10.11.06–19.1.40 Taipaleella

Hämäläinen Onni, res.stm. Titosta 11.12.17–17.12.39 Kitelässä

Jussilainen Viljo, res.alikers Aromäeltä 10.11.08–5.3.40 Summassa

Järvinen Veikko, stm. Elisenvaarasta 29.8.20–2.3.40 Kollaalla

Kiiski Erkki, stm. Elisenvaarasta 18.5.19–19.2.40 Pitkärannassa

Kontulainen Pekka, res.alikers. Soskuasta 23.10.06–2.2.40 Impilahdella

Kärhä Eino, res.stm. Otsanlahdelta 31.1.16–7.3.40 Kollaalla

Lampinen Yrjö, res.stm. Sillankorvasta 3.4.03–22.2.40 Heikurilassa

Lankinen Johannes, res.stm. Marianvaarasta 2.5.16–5.3.40 Summassa

Lipponen Toivo, res.stm. Mikrilästä 1.7.03–17.12.39 Mursulassa

Löppönen Juhana, res.stm. Saviilta 27.6.97–3.3.40

Mustonen Matti, res.stm. Hämeenlahdelta 12.10.05–18.3.40

Nenonen Matti, res.alikers. Haavikolta 16.12.15–16.12.40 Laatokan koillispuolella

Nenonen Matti, res.alikers. Korpisaaresta 5.8.09–19.12.39 Muolaassa

Nenonen Paavo, res.stm. Lapinlahdelta 14.1.00–23.2.40 Taipaleella

Nuppponen Emil, res.stm. Korpisaaresta 3.9.99–27.2.40 Kannaksella

Pekonen Anton, res.korpr. Sorjosta 6.8.14–17.12.39

Peltoniemi Olavi, res.stm. Marianvaarasta 3.12.12–24.12.39

Pulkkinen Eino, res.alikers. Elisenvaarasta 1.1.10–24.12.39 Suomussalmella

Pösö Petter, res.stm. Ihojärveltä 20.8.09–15.12.39 Taipaleella

Pöysti Antti, res.stm. Titosta 18.11.94–10.3.40 Kuhmossa

Rastas Antti, rautatiel. Elisenvaarasta 28.8.00–22.2.40

Roininen Herman, res.stm. Räihävaarasta 4.10.06–3.3.40 Kollaalla

Rouhiainen Väinö, res.stm. Sorjosta 6.11.07–11.3.40 Kollaalla

Sikiö Väinö, myymälänhoit. Alhosta, kuoli 27.12.39 Hiitolan pommituksessa

Silván Eino, res.alikers. 29.6.15–7.12.39 Kiviniemessä

Terha Juho, res.kers. Lapinlahdelta 27.11.94–8.2.40 Taipaleella

Turunen Evald, res.korpr. Elisenvaarasta 5.2.06–22.1.40 Pien-Lemetissä

Tähtinen Väinö, res.stm. Aromäeltä 16.12.07–11.2.40 Taipaleella

Vaittinen Eino, res.stm. Titosta 7.6.17–11.2.40 Taipaleella

Valtonen Armas, res.stm. 20.3.14–28.1.40

Äikää Toivo, res.stm. Elisenvaarasta 16.7.05–20.1.40 Kannaksella

Elisenvaaran pommituksissa kuolivat seuraavat, ei kuvia.

Apunen Raimo, lapsi Elisenvaarasta 16.7.34–26.12.39

Havukainen Heikki, rautatietyömies, kuoli 26.12.39

Kiiski Olli, rautatietyömies 11.6.92–26.12.39

Kokkonen Kusti, tarkastaja 26.3.96–21.12.39

Sairanen Otto, rautatieläinen, res.alikers. 9.4.00–26.12.39

Sinkkonen Heikki, res.stm. 5.8.90–25.2.40

Strandén Heikki, työmies 19.5.82–26.12.39

Strandén Anna, edellisen vaimo 30.5.92–26.12.39

Strandén Kerttu, edellisen tytär 9.8.24–26.12.39

Strandén Irja, edellisen sisar 5.10.28–26.12.39

Tuomainen Evert, asemamies 11.3.96–26.12.39

Tuomainen Tuovi, yhteiskoululainen, edellisen poika 9.3.24–26.12.39

Evakuointipäällystöä Elisenvaarassa maaliskuussa 1940. Vasemmalta rautatieupseerina toiminut res.vänr. Taisto Hannus, res.vänr. Lauri Salokallio, joka myös hoiti rautatieupseerin tehtäviä sekä päämajan edustajat kapteeni E. Tuhkanen ja luutn. W.A.Aaltonen. Taisto Hannuksen kokoelmasta.

Evakuointi käynnissä Elisenvaaran asemalla maaliskuussa 1940. Kuvassa sotilaat siirtävät maatalouskoneita auton lavalta rautatievaunuun.Valok. Taisto Hannus.

Evakuointijuna lähdössä Elisenvaaran asemalta. Kyseisiä junia lähti 108 kpl maaliskuun 13. ja 24. päivän välillä. Valok. Heikki Poutanen.

Rovastin pappila palaa talvisodan päätyttyä. Valok. Jorma Haapkylä.

Kartta: Kurkijokelaisten pääevakuointisuunnat talvisodan rauhanteon jälkeen. Alluperäinen.

Kartta: Talvisodan jälkeen Kurkijokelaiset siirrettiin Keski-Suomen kuntiin:

1. Karstula, 2. Multia, 3. Keuruu, 4. Viitasaari, 5. Konginkangas, 6. Äänekoski, 7. Suolahti, 8. Laukaa.

Täältä siirryttiin Varsinais-Suomeen lopullisiin sijoituskuntiin Loimaan ympäristöön:

1. Vampula, 2. Alastaro, 3. Yläne, 4. Oripää, 5. Pöytyä, 6. Loimaan maalaiskunta, 7. Karinainen, 8. Mellilä, 9. Metsämaa, 10. Marttila ja 11. Koski. Alkuperäinen.

Elisenvaaran viimeiset junanlähettäjät talvisodan loputtua vähän ennen lähtöä. Vasemmalla Arvo Suuronen, keskellä Evert Turunen ja oikealla Tapio Poutanen. Taustalla pommituksien varalta vahvistettua vara-asemaa. Valok. Heikki Poutanen.

Suomalaisia joukkoja vetäytyy Elisenvaaran kautta talvisodan päättymisen jälkeen. Valok. Heikki Poutanen.

Kadetti Jorma Haapkylän johtama varmistusosasto hiihtomarssilla 22.3.1940 Maasillasta Räihävaaran kautta Parikkalaan ja uuden rajan yli. Valok. Jorma Haapkylä.

Kadetti Haapkylän johtama varmistusosasto on tullut kuormastoineen uuden rajan yli Parikkalaan 23.3.1940. Valok. Jorma Haapkylä.

Luovutusjoukot Kulennoisissa. Keskellä kadetti Jorma Haapkylä. Hänestä vasemmalle sot.pastori Toivo Silvennoinen, joka oli vierailulla Kurkijoen sotilaiden keskuudessa. Valok. Jorma Haapkylä.

Kurkijoen Vartioalueen talvisodan aikaista päällystöä kesällä 1940 Taipalsaaren Kirvesniemessä. Vasemmalla res.vänr. Leo Ahonen, joka toimi Kurkiniemen vartioaseman päällikkönä. Keskellä kadetti Jorma Haapkylä, Raikkuun patterin patteriupseeri ja oikealla res.vänr. Matti Immonen, Kurkijoen Vartioalueen ensimmäinen päällikkö ja Raikkuun patterin tulenjohtoupseeri. Valok. Jorma Haapkylä.

Kurkijoen kunnantoimisto sijoitettiin 1940 Suolahteen kauppalan omistamaan Katvela-nimiseen taloon. Valok. Suolahden Kotiseutuyhdistys.

Elisenvaaran muonituslottia Jyväskylässä 10.7.1940 paikallisosaston lopettajaistilaisuudessa. Vasemmalta Hilda Sikiö, Aino Miikkulainen, Hilma Kojo, Saimi Valtonen, Saimi Asikainen, Kaarina Syrjänen, Agnes Hongell, Nina Kärri, Elsa Toiviainen, Salli Ijäs, sodanaikainen muonamestari Juho Kiiski ja Hellin Koskivaara. Valok. Sisä-Suomen valokuvaamo.

Viitasaari tuli talvisodan jälkeen Kurkijoen seurakunnan keskuspaikaksi. Kuvassa Viitasaaren kirkko. Valok. Rainer Hakulinen.

Akkaharjun valtauksen yhteydessä elokuussa 1941 saatiin sotasaaliiksi venäläinen juna. Antero Komosen kokoelmasta.

Tuhoutunut hyökkäysvaunu Elisenvaaran ja Akkaharjun välisellä tiellä elokuussa 1941. Anteron Komosen kokoelmasta.

Elisenvaaran karjanhoitokoulun rauniot. Valok. Toivo Immonen.

Kohti Tervaporttia ja Elisenvaaran asemaa. Vasemmalla Viipurin rata, joka tällä kohtaa on ehjä. Kaatunut valonheitintorni näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Valok. Aune Mäenanttila.

Elisenvaaran ratapihaa heti valtauksen jälkeen. Kiskot on revitty koneellisesti irti. Kuvan oikeassa reunassa venäläisten aloittama asemarakennus entisen 19.2.1940 palaneen paikalla. Valok. U. Mäenanttila.

Lohduton näkymä Simolanmäen iv-tornista Elisenvaaran asemalle päin. Keskellä kulkee Lopottiin johtava maantie. Törröttävien savupiippujen joukossa näkyvät pystyssä sementtitiiliset Klaes Hämäläisen asuinrakennus ja Kurkijoen osuuskaupan lihamyymälän rakennus. Valok. Sylvi Mäenanttila.

Elisenvaaran asemanseutua Peltolan kahvilan kohdalta valtauksen jälkeen. Valok. Toivo Immonen.

Venäläisten räjäyttämä ”Pusutunneli” syksyllä 1941. Valok. U. Mäenanttila.

Kohti Lopottia etenevät suomalaiset joukot, jotka kuvassa ovat juuri ylittäneet Tyklänojan Elisenvaaran ja Aromäen kylien rajalla. Teoksesta: Suomi tahtoi elää.

Elisenvaarasta Lopottiin asti olivat kaikki talot maantien varrelta poltetut. Kuvassa Pekka Sikiön talon rauniot Elisenvaaran keskikylässä. Marjatta Ekmanin kokoelmasta.

Venäläisten keskeneräinen korsurakennelma Lopotin Hiidenmäellä. Valok. Veli Räsänen.

Tuhottu venäläinen hyökkäysvaunu Lopotin Linnamäen kohdalla Hiitolaan johtavalla tiellä. Irja Veikkolaisen kokoelmasta

Kurkijoen kirkonkylä on juuri vallattu. Tuhottu venäläisten ajoneuvo opiston sillalla. Taustalla entinen suojeluskunnan talo. Valok. TK Norjavirta

Kurkijoen kirkonkylä on vallattu. Linnamäellä seisoo vasemmalla majuri E. Polòn. Oikealla everstiluutnantti Y. Valkama. Teoksesta: Suomen sota 1941–44.

Kurkijoen sankarihauta valtauksen jälkeen. Irja Veikkolaisen kokoelmasta.

Kartta: Kurkijoen pitäjän valloitus elokuussa 1941. Elisenvaaran asema joutui haltuumme 9.8., kirkonkylä eli Lopotti 10.8 ja rannikkoasemat Korpisaaressa, Lapinlahdella, Vätikässä ja Tervussa miehitettiin 13.8. Alkuperäinen.

Lapinlahden rikkonaista rannikkoa, johon tuotiin venäläisiä desantteja pariinkin otteeseen jatkosodan aikana. Kuvan alareunassa Kurkiniemi ja Lapinlahden Jätjärveen johtavan vuonon suu. Kuvan yläreunassa Rahaniemi ja keskellä Rääkkeenniemi. Oikeassa alanurkassa Jesusaaret.Emil Ovaskan perikunnan kokoelmasta.

Rahmansaari, josta käytiin kovia taisteluita 9-10.9.1844. Venäläiset joukot saarrettiin lopulta kuvan oikeassa reunassa olevaan Saunalahteen. Teoksesta: Laatokan mainingit.

Kartta: Rahmansaaren valtaus. Suomalaisten joukkojen maihinnousu tapahtui kohdissa A ja B, koska kohtaan C ei maihinnousu onnistunut. Venäläisten joukkojen antautuminen tapahtui 10.9.1941 saaren eteläosassa. Kartassa on myös avustaneiden Tykkivene 26 ja Tykkivene Kukkapään liikkeet. Teoksen Suomen laivasto mukaan.

Heinäsenmaan saaren itärantaa. Kuvassa näkyy kasarmirakennus ja laituri. Kuvan oikeassa ylänurkassa Kukonlahti. Teoksesta: Laatokan mainingit.

Heinäsenmaan patterin ”pitkäputki” valvoo Suomen turvallisuutta jatkosotamme aikana. Heikki Sinkkosen kokoelmasta.

Kartta: Kurkijoen lohko 13.8.1941–23.9.1941. Alkuperäinen.

Kurkijoen lohkon puhelinyhteydet 1.10.1941.

Asemaseutua osuuskaupan kohdalta nähtynä. Viipurin radan alikulkusilta kunnostettu tilapäisesti. Taustalla näkyvät Suohovin rakennusryhmän rauniot. Valok. U. Mäenanttila.

Raunioita Elisenvaaran aseman itäpuolella. Höltän talo on säilynyt ja joutui väestönsuojeluhenkilöstön käyttöön. Kuvan keskellä näkyy aseman iv-torni. Valok. U. Mäenanttila.

Venäläisten rakentama portti Huutomäen tien varrella. Valde Räihän perikunnan kokoelmasta.

Elisenvaaran palaneen asemarakennuksen paikalle olivat venäläiset aloittaneet rakentaa uutta asemarakennusta. Valok. Sylvi Mäenanttila.

Lappeenrannan radan alikulkusilta räjäytettynä. Tie on korjattu ja taustalla myös väliaikaisesti Viipurin radan rautatie. Valok. Pekka Kiiski.

Purkamistaan kirkon penkeistä olivat venäläiset aloittaneet tanssilavan rakentamisen kirkon viereen. Taustalla oleva henkilö seisoo sankarihaudan äärellä. Vappu Kiiskin kokoelmasta.

Lopotin ainoan hävitetyn talon, kelloseppä Emil Hurmeen talon, paikalle venäläiset olivat pystyttäneet keskeneräiseksi jääneen muualta siirretyn rakennuksen. Valok. Kari Hurme.

Kurkijoen kirkko sisältä heti valtauksen jälkeen. Urkujen paikalla elokuvaprojektoreiden kopit. Teoksesta: Suomen taistelevan armeijan henki.

Alhon asemanseutua syksyllä 1941. Kuvan keskellä kulkee rautatie Viipuriin. Valok. Pekka Kyytinen.

Venäläisten rakentama talo Rummunsuolla. Valok. Toivo Immonen.

Marianvaarassa oli valtatien varteen tehty kolhoosikylä tuomalla rakennuksia muualta paikalle. Viljo Litmasen kokoelmasta.

Tervun Immosen talon peräkamari venäläisten lähdön jälkeen. Valok. Toivo Immonen.

Rovastin pappilan paikka autiona jatkosodan aikana. Valok. Toivo Immonen.

Venäläisten hakkaama suuri murros Lapinlahden kylän pohjoisosassa Tervuun menevän maantien yli. Valok. Toivo Immonen.

Juho Mylénin kauppa- ja asuintalo Tervussa oli ainoa kylän sodassa tuhoutunut rakennus. Valok. Toivo Immonen.

Kurkijoen lottien siivousryhmä Otsanlahdella Pekka Valkeapään talon pihalla. Vasemmalta Aino Hartikka, Martta Hiltunen, Juho Asikainen, Elsa Eronen ja Maija Havakka. Irja Veikkolaisen kokoelmasta.

Lottien siivousryhmä Elisenvaarassa. Taustalla Simolanmäen iv-torni. Valok. Pekka Kiiski.

Kotiin palavia kurkijokelaisia Elisenvaaran asemaseudulla. Tulijat vaeltavat asemalta Lopottiin päin ja ovat saapumassa Arpen talon kohdalle. Valok. Sylvi Mäenanttila.

Perunaa nostetaan Soskuan pelloilta lokakuussa 1941. Lyyli Merran kokoelmasta.

Takaisin Kurkijoelle palaa mieli. Heiniä varataan matkaa varten. Antti Hämäläinen Tervusta lähdössä kotiin. Anni Hämäläisen kokoelmasta.

Kurkijoen kirkko ilman tuttua ristiä tervehti kotiin palaavia rantakyläläisiä syksyllä 1941. Valok. Toivo Immonen.

Karppisen uudisrakennus rakenteilla Särkijärvellä. Valok. Pekka Kyytinen.

Suohovilla rakennetaan uutta navettarakennusta kesällä 1942. Harry Laurénin kokoelmasta.

Kurkijoen kansanhuoltotoimisto v. 1943. Henkilöt vasemmalta Irma Saikkonen, Helmi Pösö, Aini Laukkanen, Kaisa Huittinen ja Aino Häyhä. Aini Lepistön kokoelmasta.

Ihalanjoen rautatiesillan rakentaminen vaati runsaasti työtä ja viivästytti rautatieyhteyksien valmistumista Sortavalan suuntaan. Teoksesta: Viisi sodan vuotta.

Pioneeriosastoilla oli jatkuvasti rautatien kunnostamista Elisenvaaran valtauksen jälkeen. Teoksesta: Suomi tahtoi elää.

Elisenvaaran asema syksyllä 1941. Kiskot on koneellisesti revitty. Kuvan keskellä venäläisten aloittama rakennus. Valok. Sylvi Mäenanttila.

Elisenvaarassa jatkosodan aikana toimi väliaikaisena asemarakennuksena yksi Kamarahkon tien varrella olleista asuinkasarmeista. Kuvassa vasemmalta Paavo Laitinen, Maija Miettinen, Väinö Tillikainen ja Hilkka Puustinen väliaikaisen asemarakennuksen rapuilla kevättalvella 1942. Antero Komosen kokoelmasta.

Elisenvaaran aseman henkilökuntaa uuden asemarakennuksen edessä. Istumassa Irja Roiha, Aune Veijalainen ja Evert Turunen. Seisomassa vasemmalta Paavo J. Laitinen, Tatu Keinänen ja Kalle Hakala.  Aune Niskasen kokoelmasta.

Keväällä 1942 tulvi Kotavaaranjoki alikulkusillan eli ”Pusutunnelin” länsipuolella. Kuva esittää tulvaa ratapihalta Huutomäen tien suuntaan. Valok. Heikki Poutanen

Suohovin kansakoulurakennus tulipalon jälkeen syksyllä 1941. Valok. Airi Ylönen.

Lopotin ainoa poltettu rakennus oli kansakoulu, jonka pihalla tässä polttoaineosaston teltta ja vaja. Irja Veikkolaisen kokoelmasta.

Kartta: Kurkijoen kunnan uusi kansakoulupiirijako. Ympyrällä merkitty koulutalon paikka ja ristillä uusi suunniteltu sijainti. Jos se suuresti erosi alkuperäisestä. Alkuperäinen.

Elisenvaaran yhteiskoulun rauniot. Kuvan vasemmassa reunassa kelloseppä Pekkisen talon ja keinun lähellä rakennusmestari A. Tiaisen talon pystyssä törröttävät savupiiput.Valok. Sylvi Mäenanttila.

Suohovin urheilukentän alue. Taustalla kohoaa uusi ruokalarakennus entiselle paikalle, keskellä oppilasasuntolan paikka. Edessä venäläisten rakennuttaman talon jäännökset. Harry Laurénin kokoelmasta.

”Pusutunnelin” räjäyttäminen oli täyttänyt Kotavaaranjoen. Keväällä 1942 oli Suohovin pelloilla suuri järvi. Kuvassa soutelijoita tulvajärvellä. Airi Ylösen kokoelmasta.

Luhovaaran kyläläiset kokosivat naiskuoron äitienpäiväksi 1943. Eräs harvoja jatkosodan aikana toimineita kuoroja koko pitäjässä. Istumassa vasemmalta Anna Löyhkö, Saima Vento, Taimi Vento, Onni Lukka (johtaja), Aili Heinonen ja Helli Vento. Seisomassa vasemmalta Sylvi Tanskanen, Tyyne Tanskanen, Aino Kuosa, Lilja     Tanskanen, Pirkko Veikkolainen ja Edla Vento. Keskirivissä tummapukuinen Inkeri Tiainen ja kirjavapukuinen Sirkka Salminen. Tyyne Tanskasen kokoelmasta.

Kurkijoen kirkko sisältä. Näkymä urkuparvelta alttarille päin. Alttarin paikalla näyttämökoroke ja kovaäänislaitteet.Valok. Aino Räsänen.

Näkymä Lopotin seurakuntatalon sisältä syksyllä 1941. Valok. Veli Räsänen.

Seurakunnan rippikoulutytöt 1943. Rippikoulu pidettiin kirkon sakastissa. Vasemmassa reunassa pastori Toivo Silvennoinen. Valok. Pekka Kyytinen.

Sankarihautaus Kurkijoen sankarihaudalla. Ruumiinsiunauksen toimittaa kirkkoherra Arvi Kujala. Valok. Pekka Kiiski.

Kurkijoen sankarihauta-aluetta syksyllä 1944. Aune Niskasen kokoelmasta.

Ortodoksinen kirkko oli kärsinyt suuria vaurioita. Torni ja keskikupoli olivat puretut. Kirkkoa oli käytetty ruokalana. Vappu Kiiskin kokoelmasta.

Kurkijoen kunnantoimiston naistoimihenkilöt jatkosodan aikana. Alin rivi vasemmalta Aino Häyhä, Salme Hartikka, Irja Varjus, Kerttu Parikka, Martta Kemppinen ja Eeva Hämäläinen. Toinen rivi vasemmalta Vappu Eurola, Aili Pulkkinen ja Mirjam Mielonen. Ylin rivi vasemmalta Martta Hiltunen, Aino Kärhä ja Sirkka Hovi. Jussi Potinkaran kokoelmasta.

Kurkijoen kunnantoimiston miestoimihenkilöitä jatkosodan aikana. Edessä vasemmalta Jussi Potinkara, Juho Tukia, Vilho Piilinen ja Toivo Pärssinen. Toinen rivi vasemmalta Onni Kosonen, Martti Koho, Jaakko Pantzar ja Johannes Kare. Ylinnä vasemmalta Onni Mielonen ja Paavo Rahiala. Jussi Potinkaran kokoelmasta.

 Lopotti oli säilynyt lähes täydellisesti. Vain ortodoksinen kirkko kuvan keskellä oli kärsinyt välirauhan aikana venäläisten purettua tornin ja keskikupolin. Kelloseppä Hurmeen talon paikalle oli tuotu toinen rakennus, joka oli keskeneräinen. Kuva otettu Linnamäeltä v. 1942 keväällä. Aune Niskasen kokoelmasta.

Lopotin Sepänkadulle olivat venäläiset tuoneet kaksi uutta rakennusta, jotka olivat kuitenkin keskeneräisiä syksyllä 1941. Valok. Veli Räsänen.

Elintarvikkeiden säännöstely aiheutti jonoja kauppojen eteen. Kuvassa ostajien jono Lopotissa Kurkijoen osuuskaupan myymälän edessä. Aune Niskasen kokoelmasta.

Kiitosjuhla Linnamäellä juhannuksena 1943. Linnanmäen tuttu lippu nousee salkoon. Aune Niskasen kokoelmasta.

Kurkijoen apteekkirakennus valtauksen jälkeen. Seinällä venäläisten ilmoituksia. Valok. Toivo Immonen

Kartta: Laatokan Rannikkoprikaatin ryhmitys 21.4.1943. Teoksen Suomen sota 1941–1945 mukaan.

Rannikkolinnakkeen raskas tykki on laukaistu. Emil Ovaskan kokoelmasta.

Saksalaisilla joukoilla oli syksyllä 1942 tykkilauttoja Riekkalanlahdella. Näillä he tekivät hyökkäyksiä eteläiselle Laatokalle mm. Suhon majakkasaarta vastaan. Kuvan esittämä lautta on suomalaisten miehittämä ja aseistama. Teoksesta Laatokan laivasto.

Italialainen moottoritorpedovene vauhdissa pohjoisella Laatokalla syksyllä 1942. Teoksesta Suomi tahtoi elää.

Kapteeni Emil Ovaskan hautaustilaisuus Jaakkiman sankarihaudalla 26.6.1943. Hän hukkui Vitelen jokisuun matalikoille 14.11.1942. Vain kolme päivää ennen siunaustilaisuutta löytyi hänen ruumiinsa isänmaan multaan siunattavaksi. Sylvi Kojon kokoelmasta.

Kartta: Laatokan Rannikkoprikaatin ryhmitys heinäkuun alussa 1944. Teoksen Suomen sota 1941–1945 mukaan.

Kartta: Laatokan Rannikkoprikaatin ryhmitys 24.7.1944. Teoksen Suomen sota 1941–1945 mukaan.

Kirkkoherra Arvi Kujala siunaa Elisenvaaran 20.6.1944 tapahtuneen pommituksen uhreja Kurkijoen hautausmaalla. Teoksesta: Viisi sodan vuotta.

Evakkojunaa lastataan Alhon asemalla syksyllä 1944. Teoksesta: Muistojemme Kurkijoki.

Elisenvaaran rautatiehenkilökuntaa syksyllä 1944 vähän ennen lopullista lähtöä. Eino Koskelan kokoelmasta.

Kartta: Kurkijoen pitäjän evakuointipiirit ja sijoituskunnat syksyllä 1944. Alkuperäinen.

Keväällä 1945 muutettiin Isokyröstä Vampulaan. Kuvassa tervulaisia jälleen evakkojunassa. Keskellä istumassa Tauno Mylén ja Sylvi Heinonen. Edessä vaunun lattialla istuu Mikko Poutanen.  Vasemmalla seisomassa Toivo Kuokkanen ja Matti Heinonen. Alma Mylénin kokoelmasta

Kartta: Jatkosodan jälkeen Kurkijokelaiset siirrettiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin:

1. Isokyrö, 2. Ylistaro, 3. Ilmajoki, 4. Kurikka ja 5. Seinäjoen maalaiskunta.

Täältä siirryttiin lopullisiin sijoituskuntiin Varsinais-Suomeen:

1. Vampula, 2. Alastaro, 3. Yläne, 4. Oripää, 5. Pöytyä, 6. Loimaan maalaiskunta, 7. Metsämaa ja 8. Mellilä. Alkuperäinen

Elisenvaaran yhteiskoulu siirtyi Elisenvaarasta Suolahteen muodostuen siellä  viisiluokkaiseksi kouluksi. Kuvassa Suolahden koulurakennus. Valok. Kuvaus Oy.

Syksyllä 1948 Elisenvaaran yhteiskoulu aloitti toimintansa Kyrössä Kurkijokelaisten sijoitusalueen lähistöllä. Kuvassa ensimmäinen koulurakennus Rajamäen kartanon päärakennus. Elisenvaaran yhteiskoulun kokoelmasta.

Kurkijoen kunnan lopettamistilaisuus Loimaan Heimolinnassa 9.1.1949. Istumassa vasemmalta: Kaapro Huittinen, Adolf Marttila, Heikki Kiiski Savojalta, Juho Mylén, Pekka Kiiski Elisenvaarasta, Helmi Hartikka, Jaakko Hämäläinen. Keskellä seisomassa vasemmalta: Heikki Kiiski Haavikolta, Onni Mielonen, Onni Salminen, Heikki Hartikka, Pekka Kiiski Oksentiinmäeltä, Otto Soikkeli, Mikko  Kuokkanen, Pekka Siira, Jaakko Heinonen, Väinö Kilpinen, Juho Heikinmaa, Eerik Kauppinen, Matti Kiiski, Paavo Äikää, Juho Tukia, Martti Koho. Takana seisomassa vasemmalta: Anton Hartikka, Väinö Kirves, Johannes Kojo, Matti Heinonen, Jaakko Pantzar, Juho Ojalainen, Martti Lukka, Juho Laukkanen, Klaes Hämäläinen, Heikki Koho ja Matti Tukia. Valok. Pekka Kyytinen.

Kotipitäjämme olennaisena osana oli Laatokka, Euroopan suurin sisäjärvi. Se oli entisajan tärkeä kauppatie. Itsenäisyyden aikana Laatokalla harjoitettiin kalastusta ja paikallisliikennettä. Lapinlahden, Tervun ja Vätikän kylissä oli Laatokan maisemallinen merkitys suurin. Kuvassa ovat Vätikän Hiekat, jotka kesäisenä virkistyspaikkana olivat tunnetut koko pohjoisen Laatokan rannikolla.