Kuvatekstit

Muinaislöytöjä Kurkijoelta:

Eläinpääkirves ja talttoja kivikaudelta sekä puukonpää tuppineen ja ns. korvalusikka pronssikaudelta.

Koruja pronssikaudelta.

Atrain, kaksi nuolenkärkeä ja keihäänkärki rautakaudelta. Kansallismuseon kokoelmista.

Lahjoitusmaa-ajoilta säilyneitä rakennuksia: Tervun hovin päärakennus, myöhemmin kunnalliskoti.

Kurkijoen markkinat oli suuri tapaus. Tuttu näkymä Kurkijoen satamasta.

Karjalan rintaman päällikkö v. 1918, nykyinen puolustusvoimien komentaja kenraali Aarne Sihvo puhuu sankaripatsaalla.

Näkymä Lapinlahdelta, Liinasuon aukea. Etualalla Lankisen talo, taaempana  Kontulaisen ja Jussilaisen talot.

Jäljennös Tervun hovin isännän Kuscheleff-Besborodkon ja pientilan vuokraajan Jaakko Häklin välisen v. 1859 tehdyn sopimuksen alkuosasta. Sopimus oli ruotsin- ja suomenkielinen, liitteenä venäjänkielinen käännös. Kuten alempana julkaistun sopimuksen sanamuodosta selviää, oli se varsin ankarasti vuokraajaa velvoittava. Sopimuksessa mainittu intendentti (”tähtimies” = ritarimerkin omistaja) Gripenberg oli tällöin koko tilan vuokraajana, myöhemmin omistajana. Kuscheleff-Besborodko näyttää henkilökohtaisesti suuresti hyötyneen ruotulaitosmaksuista, koska arentimiehen tuli hänelle vuosittain suorittaa 24 kappaa ruista ja tehdä 40 päivätyötä. Kun arentimiehiä oli melko runsaasti, hovi asetti vain yhden ruotusotilaan eikä usein sitäkään ja kun sotilaan palkkio oli mitättömän pieni, nautti K-B aivan  asiatonta, runsasta tuloa. Aikaisemmin ei mitään kirjallisia vuokrasopimuksia liene ollut, ja tämänkin tekoon K-B:n ehkä pakotti kaikkinaisen orjuutuksen vastustajaksi tunnetun Aleksanteri II:n nousu valtaistuimelle.

Jäljennös Kurkijoen käräjillä 10.6.1898 Juhana Anttosen tilalle annetusta lainhuudosta. Anttonen ei tietenkään osannut sanakaan ruotsia, mutta siitä huolimatta tuomari Georg Ahrenberg ei katsonut asialliseksi yhdenkään suomenkielisen sanan käyttämistä. Mainittakoon, että sanottu tuomari nuoruudessaan, Viipurin lähistöllä kasvaneena, ei itse osannut sanakaan ruotsia. Asiapaperin lakkasinetissä on Venäjän vaakuna, mutta sen keskuksena on harvinaisuutena Karjalan vaakuna.

Alkuperäiskappaleen jäljennös Suomen senaatin talousosaston kirjelmästä vuodelta 1866, jossa tehtiin tiettäväksi keisarin suostuneen siihen, että Suomen valtio lunastaa Vätikän, Tervun, Ihojärven, Rummunsuon, Marianvaaran, Räihävaaran, Luhonvaaran, Savojan ja Saareksen kylissä olevat tilukset, Tervun hovin kantatilaa lukuun ottamatta, ja myy ne vuotuismaksuja vastaan niiden ostoon halukkaille talonpojille. Suomenkieltä riitti senaatin kirjelmään vain sanat ”2 markkaa”. Kielilaki oli jo olemassa ja J.W. Snellman senaatissa, mutta sieltä puuttuivat vielä suomenkieliset  kenraalit Järnefelt, von Daehn ja Oker-Blom sekä samoin suomenkieliset siviilisäätyiset senaattorit.

Kotiseudun kasvot

Ilmavalokuva Kurkijoen kirkonkylästä.

Maan hitaasti kohotessa Laatokka kasvatti Kurkijoen pinta-alaa.

Laatokan kivikkorantaa.

Poukama Lapinlahdelta.

Vätikän pitkiä hiekkoja.

Vätikän hiekkojen ”kabinetti”.

Lampimaisema Elisenvaarasta.

Lampimaisema.

Tervun joki.

Helmelän lahdelta.

Laatokan rannikon kaislikkoa.

Jokimaisema Otsanlahdelta. Kirkkolampi Tervussa.

Laatokan kalliorantoja. Edelleen kalliorantaa Verkkosaaren diabaasikallioita.

Pirunkirkon ovi Kuuppalassa.

Pirunkirkon onkaloita.

Hiidenkirnu Kuuppalan Jäävuorella.

Kukrin ”Jyrkkä”.

Poronjäkälää Pätökkäsaaren kallioilla

Kevättulva Mälkiän purossa.

Kasvistoa Kuuppalan Linnamäellä.

Ukonmäki Helmelän lahdessa.

Tervun lahtea, taustalla Linnavuori.

Heposaaren kasvillisuutta.

Ilta rannikolla.

Maamiesopiston ja taustalla Pohjiinkylän viljelyksiä. Maamiesopiston ja taustalla Raholan kylän viljelyksiä.

Kirkonkylän postikonttori ja sairaanhoitajan asunto sekä sairaitten vastaanottotupa. Elisenvaaran tienoota, taustalla E. Mylénin kauppa.

Sitarsuon viljelysaukea, Suohovi, Elisenvaara.

Maisema Hämeenlahdelta.

Etualalla Maamiesopiston viljelyksiä, taustalla Pohjiin ja Raholan kyliä.

Näkymä Kuoksvuorelta Linnavuorelle.

Uudisraivausta.

Sipri Heinosen talon viljelyksiä.

Näkymä Mulimäeltä, taustalla kunnantalo.

Talvista kirkonkylää.

Talvinäkymä Uudestakylästä Otsanlahdessa.

Lehtikuusimetsää Haapavaaran tien varrella.

Cygnaeuksen puu Tervussa.

Kurkiniemen majakka.

Talvinen näkymä Elisenvaarasta.

Raholan jokivarsia.

Jokimaisema.

Rantakaislikkoa.

Heikki ja Simo Tukian talot Hämeenlahdessa.

Rantasauna Vätikässä.

Laatokan jääröykkiöitä.

Soskuan silta Pappilansalmessa.

Nimismies O. Kososen talo kirkonkylässä.

Raholan viljelysaukeita, peltojen keskellä Möltsin talo.

Näkymä Levonpellolle Tukian puutarhasta.

Näkymä Elisenvaaran rautatiesillalta pohjoiseen.

Talvinen kuva Elisenvaarasta.

Näkymä Hömmäeltä Pohjiinkylän viljaville aukeille.

Sorjon Kankaisten komeita petäjiä.

Yrjö Vehviläinen ja hänen kahdeksan rintamiespoikaansa.

Kalajuhlat Tervun Hirsilahdessa 27.7.1927.

Kirjailija Karimon valokuva-aineistosta valikoimia väestötyyppinäytteitä:

Lahjoitusmaa-ajat nähnyt isäntä.

Laatokan kalastaja vaimoineen.

Lahjoitusmaa-ajat kokenut emäntä.

Maanviljelijä.

Kaksi emäntää.

Puuseppä.

Maanviljelijä ja nuorisoseuran esimies.

Vanha pienviljelijä emäntineen.

Kunnan luottamusmies ja kansanedustaja.

Soskuan kylän poikia.

Kansallispukuisia naisia.

Uudisraivaajaperhe, ”Korpimäen ukko” lapsineen.

J. Aulasuon perhe.

Oskari Saarikarin perhe.

Emäntiä.

Tyttäriä.

Kahvinjuontia H. Malmivaaran tilalla Piitsanmäellä.

Juho Tukia perheineen.

Taloustirehtööri Paavo Kiiski perheineen.

Puutarhassa.

Tuleva presidentti L. Kr. Relander.

Kauppias Juho Mylén poikansa tyttären kanssa.

Pohjiin kylän pyhäkoululaisia lähdössä huvimatkalle Laatokan saaristoon.

Lepohetki rukiinleikkuutalkoissa.

Rouvisen perhe ja pari metsätyöläistä.

Maanviljelijä Pekka Tirri Rummunsuolta.

Josef Tirkkonen perheineen Sorjosta.

Pappilanvuokraaja Samuli Kauppinen emäntineen veneretkellä, keskellä istuva Esa-poika on nykyisin rehtori.

Niitä, jotka eivät aavistaneet, että heidän on jätettävä kotinsa.

lauantai-ilta, suurraivaaja ja runoilija Sikstus Oksa saunansa kynnyksellä.

Ruista ja J. Räkköläisen väkeä.

Pyykkäreitä Tervun joella.

Haapavaaran nuoret tanssivat.

Räihänvaaran ja Marianvaaran isäntiä Piitsanmäen puistossa Räihänvaarassa.

80-vuotias ukko Taskinen hakkasi halot ja paikkasi kengät, v. 1929.

Jalmari Reijosen väkeä vastantekomatkalla.

Kaunis mutta karu rantamaisema.

Elias Mylén, Pekka Hannonen, pikkupoika Eero Laukkanen.

Tokkarilan väkeä Elisenvaarasta.

Otto Hannosen talo Elisenvaarassa.

Juho Julkun perikunnan talo Räihänvaarassa.

Antti Kiiski Särkijärveltä laskiaisajelulla.

Rötkönkosken silta ja pato Räihänvaarassa.

Matti Miikkulainen perheineen talonsa edustalla Mikrilässä.

Mikko Markkulan v. 1890-luvulla rakentama mylly Sorjossa.

Lauantai-iltapäivä Mikko Mylénin tuvassa.

Adolf Asikaisen nuoria Alhosta.

Opettajasisarukset Liisanantti Ismael Poskiparran vieraina.

Lahjoitusmaa-aikojen jälkeistä kehityskautta: Heikki Hämäläisen talo, Aromäen Portsanmäki.

Tässä talossa, jossa nähdään vielä veistetyt karjalaiset kuistinpylväät, aloitti      maanviljelijä Mikko Mylén ensimmäisen kauppaliikkeen Elisenvaarassa v. 1886, tavarat tuotiin hevospelillä Viipurista ja Pietarista, kesäisin purjealuksilla Laatokan                       kautta.

Juhana Kyytisen talo Särkijärvellä.

Jaakko ja Kati Kesseli, samoin Särkijärveltä, talonsa edessä vierainaan Heikki ja Maria Savolainen sekä isännän veljen Juhanan lapset Heikki ja Susanna.

Tuomas Veikkolaisen talo Rummunsuolla.

Taavetti Keinäsen asuinrakennus Titossa.

J. Jussilaisen talo Otsanlahdella.

Pekka Kaartisen talo Alhossa.

Laukkasen talo Ihojärvellä.

Emil Karhun talo Marianvaarassa.

Ismael Poskiparran talo Soskuassa.

Pekka Kojon talosta Elisenvaarassa.

Pekka Tirrin väkeä ja asuinrakennus Rummunsuolla.

Pekka Kojon perillisten uudisrakennukselta.

Mikko Punta Pohjiista perheineen ja taloineen.

Toivo Jokelan asuinrakennus Mikrilässä.

Tyypillinen vanha kappakaivo Paavo Kiiskin perillisten talossa Haavikossa.

Antti Siiran vanha talo Soskuassa.

Huutomäen Soikkelin vanha asuinrakennus.

Karjalaistyylinen riihi ja sauna Marianvaarassa.

Torikan talo, joka on ollut saman suvun hallussa ikimuistoisista ajoista.

Schwartzin veljesten talo Titossa.

Entinen sisukas metsätyömies Heikki Harto emäntineen ja uudistaloineen.

Herman Immosen talo Tervussa.

Pekka Veripään talo Rummunsuolla.

Simo Laakson talo Elisenvaarassa.

Jaakko Kesselin talo Särkijärvellä.

Ylikonduktööri K. Vairilan talo Elisenvaarassa.

Antti Kiiskin talo Särkijärvellä.

Genetzin talo Raholassa.

Juho Toiviaisen tila Elisenvaarassa.

Antti Taskisen talo Otsanlahdella.

Onni Savolaisen tila.

Martti Siiran talo Hämeenlahdella.

Heikki Kohon talo Soskuassa, taustalla Linnamäki.

T. Kososen talo kirkonkylässä.

Hirvosen talo Haavikolla.

Tenhosen talo Räihänvaarassa.

Heikki Kiiskin talo (Metsola) Elisenvaarassa.

D. Björklundin talo Sorjon kylässä.

Invalidi Jaakko Kohon kotitalo Soskuassa

Johannes Räkköläisen huvila ”Alppimaja”.

A. Leinosen talo Titossa.

Jaakko Aulasuon talo Haapavaarassa.

Kaapro Huittisen talo Mikrilässä.

Arvo Sipolaisen talo Tervussa.

Inkisen talon portti Lopotissa.

Mikko Kiiskin talo Särkijärvellä.

Jalmari Lehtisen talo Uudessakylässä.

Toivo Taskisen talo (Hiljanmäki) Otsanlahdella.

Antti Vehviläisen puutarhasta.

Maanviljelys – karjanhoito - hevoskasvatus

Juhana Torikka kylvämässä.

Suonkuokintaa Yrjö Riikosen tilalla Haapavaarassa.

Antti Sinkkonen maidonajossa viljamailla.

Rukiinniittoa Pekka Kiiskin talossa Elisenvaarassa.

Viemäri Armas Vehviläisen tilalta.

Paavo Kiiskin ”Herra Majuri”.

Otto Forsbackan navettarakennus Räihänvaarassa rakenteilla.

Tuomas Veikkolaisen perhekunta pellollaan Rummunsuolla.

Lapinlahden Räikkölän väkeä riihen ovella puinnin lomassa.

Sorjon kylän viljelyksiä.

Turnipsisato on ollut hyvä

Aino Lukkarisen kanatarha Alhossa.

Piitsanmäen lavaviljelyksiä Räihänvaarassa.

Kalle Pulliaisen raivaukselta Saareksessa, perunankylvöä.

Kurrin tilalla Alhossa.

Päreentekijöitä Pekka Kiiskin talossa Elisenvaarassa.

Lantapattereiden hajoitusta Kurkijoen koulutilan pellolla.

AIV-rehua tehdään Heikki Kiiskin Metsolassa.

Ojaa avataan yhteisvoimin Kojon veljesten tilalla Elisenvaarassa.

Mikko Jakosen perhe Rummunsuolla viljan leikkuussa.

Traktori työssä Aarne Huhtaniemen Tokkarin tilalla Elisenvaarassa.

Perunannostoa tuttuun tapaan.

Onni Kiiskin heinäpellolla.

O. Mäkikosken heinäpellolta Mikrilässä.

Tohtori Veli Räsänen korteikkoa niittämässä.

Perunannostoa Kaksosen pellolla Raholassa.

Uudisraivausta Heikki Kurkisen mailla.

Kaivonkatsoja Pekka Ristolainen valmisti itse myös kaivonrenkaat.

Pellavanloukutustalkoot Mikrilässä.

Pekka Lasosen (Tervu) ”kurkijokelaiset” ovat lihavia niin kuin myllärin porsaat     ainakin.

Rukiinleikkuuta E. Heinosen tilalla Rummunsuolla.

Yrjö Vehviläisen heinäpellolla.

Mikko Sikiön heinäväkeä Räihänvaarassa.

Puintia Markkulan veljesten tilalla Mikrilässä.

Juho Sinkkosen puintia Pohjiin kylässä.

Opiston puutarhassa vesi nousi 3 metriä Laatokan tulvan aikana v. 1925.

Tulvakesän heinäntekoa Markkulan pellolla.

Anni Kyytinen v.t. isäntänä sodan aikana.

Vanha kuva J. Kaupin kanalasta.

Jaakko Kesseli kylvää vanhaan tapaan.

Sato on valmistumassa Urho Marttisen tilalla Sorjossa.

Heinäntekoa Herman Immosen tilalla Tervussa.

Taavetti Keinäsen navetta Titossa.

Pekka Kiiskin navetta Elisenvaarassa.

Ojan ajoa Kurkijoen koulutilan pellolla.

Pyykkäreitä rannalla.

Talkooväen ateriointia pappilan pihalla.

”Herastuomari” Matti Torikka neuvoo pojalleen maanviljelyksen alkeita.

Kyläkuvaan kuuluu myös mylly, Eljas Häklin mylly Soskuanjoella.

Rukiinleikkuuta Heikki Kiiskin tilalla Metsolassa.

Ylämyllyn Jaska, hevonen ja Kurkijokelaiset työrattaat.

Lannanvetotalkoot Matti Kyytisellä Särkijärvellä.

Naiset töissä Antti Äikään talossa Elisenvaarassa.

Antti ja Viljo Kiiski pelloillaan Särkijärvellä.

Kurkijoen kunnalliskodin ISK-karjaa Tervussa, käytävällä etualalla tilanhoitaja Nestor Karsila.

Heinosen veljesten pelloilta Vätikässä.

Korpisaaren rantamilta.

Matti Kiiskin uudisraivaustilalta Haapavaarassa.

Viljam Kilpiön talon karjaa Alhossa.

Poutasen emäntä kiskoo parkkia Tervussa.

Naisväkeä perunannostossa.

Kesän ensimmäiset vastat.

Heinäntekoa Pekka Kohon talossa.

Naisia pyykillä Marianvaarassa.

Kalle Liekarin navetta Elisenvaarassa.

Puintia Oskari Markkulan tilalla Sorjossa.

Aapro Erosen tilalta Kärmäestä Elisenvaarassa.

O. Lötjösen perhe Räihänvaarasta kahvilla työn lomassa.

Pekka Kuivaisen miesväki aidanteossa.

Veljekset Sikstus Oksan ja Otto Rantalan uudisraivaukselta Haapavaarassa.

Gabriel Kuntsin navetta Ihojärven kylässä.

Puutarhan muokkausta Elisenvaarassa.

Herman Immosen navetta Tervussa.

Juho Hamusen navetta Lapinlahdella.

Lampaita laitumella Tervun Siikasaaressa.

Maijalan talon tyttäriä.

Edvart Pölkin talosta Alhossa.

Keinäsen navetta Titossa.

Toivo Saarelan puintityötä Haapavaarassa.

Kaniininhoitoa Mylénin ”Marjalassa”.

Salaojitusta.

Juho Asikaisen pellolta Haavikossa.

Pekka Häyhän karjaa Aromäellä.

Mikko Rämäsen sokerijuurikaspellolta Räihänvaarassa.

Viktor Maijalan ori Rymy.

Erkki Kontulaisen kantakirjatamma.

Hevoskasvattajaveteraani Matti Valtonen Mirkun Peikon pojan kanssa Kiiskilän pihalla.

Luhovaaran Juho Syrjänen poikineen ja hevosineen.

Adolf Roininen ja nuoret.

Yrjö Markkula ystävineen.

Lisää hevosia, hääsaattue 20 vuotta sitten.

Tenhosen kanalasta.

Kostanmäen emäntä hoidokkeineen.

Äikään heinäpellolta Elisenvaarassa.

E. Rastas rakentamassa.

Albert Veripää ja Matti Rouhiainen lattiaa höyläämässä.

Jäiden nostoa Laatokasta.

Pekka Laukkanen rakentaa sikalaa.

Ojan tekoa yhteisvoimin Martti Lankisen pellolla Alhonsalossa.

Petter Uimosen keittiöstä Aromäellä.

Maria Kiiskin omenasatoa Särkijärvellä.

Kirjakauppias J. Kaupin kivikkomäkeä ja sama puutarhana.

Rukiinleikkuuta Martti Kuosan pellolla Lapinlahdella.

Juho Vaittinen Mikrilästä tekee risukarhia.

J. Poutanen Elisenvaarasta niittämässä.

Eljas Inkilän pellolta Haapavaarassa.

Eljas Inkilän talo ja karjaa.

Junamies A. Nousiainen Elisenvaarasta raivasi neljän vuoden välitöinään tällaisen puutarhan.

Haapavaaran kansakoulun viljelystontti raivattiin talkoilla.

Uunintekijät Toivo Kemppi ja Toivo Valkeapää.

Sian korvennusta Haapavaaran Valkeapäässä.

Suon ojitusta Haapavaarassa.

Savenajoa samassa kylässä.

Talkooväkeä Mälkiän tilalla Otsanlahdella.

Kuvat ovat Eljas ja Sulo Inkilän raivaus- ja rakennustöistä Haapavaarassa.

Oikealla ylhäällä näkyy myös valokuvaaja Eero Seppänen ”uudisrakennuksensa” edessä.

Viljankorjuutalkoot Hämeenlahdella.

Schwartzin veljekset tukinajossa.

Maria Savolainen taikinaa alustamassa.

Kerttu Kyytinen piirakoita leipomassa.

Rummunsuon joen perkaustyömaalta.

Kanavoimistöitä Särkkälässä.

Titon kanavan perkaustöitä.

Rummunsuon joki perattuna.

Siltatöitä Soskuanjoella.

Kotavaaran joen perkaustöitä Elisenvaarassa.

Hamppua nyhdetään.

Pellavan loukutusta.

Pellavan lipsuamista.

Pellavan häkläystä.

Pellavaa ”letitettään”.

Maria Kiiski pellavaa kehräämässä.

Heikki Torikka korinteossa.

Edla Soikkeli Huutomäestä sukkaa kutomassa.

Juhana Kyytinen Särkijärveltä reenteossa.

Äikään vanha emäntä villoja karttaamassa.

”Taskiska” kehrää värttinällä.

Kaisa Kesseli kangasta luomassa.

Anni Valkeapää kehräämässä.

Turtialan emäntä kutoo riepumattoa.

Mylénin emäntä mielityössään.

Villan lepeitä revitään ja kehrätään.

Kutomakurssi Titon Kirveen talossa on päättynyt.

Käsitöitä tehdään Rummunsuolla.

Olli Kajander Sorjossa teki yli 3000 rukkia.

Anna ja Anni Kemppinen sekä Amalia Mörsky ryijyä kutomassa Alhossa.

Särkijärven Martta kääminteossa.

Nahkamestari K.E. Gröndahl työhuoneessaan v. 1909.

Sepäntyö on aina ollut kunnioitettu ammatti, kuva on Alhon pajasta.

Kiertävä kyläräätäli Europaeus poikineen.

Kiertävä kyläsuutari Pekka Kuronen oppilaineen.

Tervun suutari Emil Härkönen.

Suksentekokurssit Savojalla.

Jaakko Terännön pajasta.

Puutyökurssit Savojalla.

Käsityökoulu Särkijärvellä.

Sisäkuva H. Hartikan myllystä Korjosen koskella.

Tiiliuuni lämpiämässä Räihänvaaran Rötkällä.

J. Anttosen tiilitehtaalta Elisenvaarassa.

J. Aulasuon perhe tiilenteossa tilallaan Haapavaarassa.

Kotitarvesaha Elisenvaaran Suohovilla.

Alfred Ukkolan sementtivalimo Elisenvaarassa.

Seppä Antti Koho oja-aurojaan valmistamassa Titossa

Kutomakurssit kirkonkylässä v. 1912.

Sunnuntai-illan ”puhdetöitä” Korpisaaren marttojen patjanvalmistuskurssit.

Elisenvaaran marttojen kutomakurssilaisia.

Tervun ompeluseura työskenteli merimies- ja pakanalähetyksen hyväksi.

Kutomakurssilaisia kirkonkylässä.

Käsityökurssilaisia Titossa.

Puhdetöitä tehdään Kuosan talossa Korpisaaressa.

Turpeennostoa M. Kuosan Mälösuolla.

Elisenvaaran turvepehkutehtaalta.

Lahja Rouhiainen kangaspuiden ääressä.

Henriikka Kiiski lauantain taloustöissä.

Kansakoulujen käsityönopettajain kursseilta kirkonkylän koululla.

Rekimestari Matti Ahokas Ihojärveltä tuotteineen.

Matti Ahokkaan tekemiä ajoneuvoja.

Hannes Hakulisen auto- ja konekorjaamosta, viimeinen omistaja Hugo Helin.

Päreiden tekoa Aarne Rantalan tilalla Haapavaarassa.

Maatalouskerholaisia mehiläispönttökursseilla Aromäen koululla.

Hiilimiilu Elisenvaarassa.

Päreentekoa Paavo Kiiskin tilalla.

Henrik Neuvosen puusepänliikkestä Elisenvaarassa.

1. Vemmelpuu valitaan huolellisesti ja mitataan vaaksalla. Kahdeksan vaaksaa riittää.

2. Puut haudotaan taipuisiksi saunassa, mieluimmin maasaunassa, jonka lämmittämisessäkin on omat niksinsä. Vemmelsaunan lämmittämiseen ei joka mies pystykään. Tässä Heikki Savolaisen maasauna, jonne vemmelpuita parhaillaan siirretään.

3. Taitoa ja tottumusta vaatii myös vempelen painaminen, jossa käytetään tällaisia laitteita. Painimen ääressä Arvo Kiiski, joka on vempelenteossa ammattimies.

4. Vempeleiden valmistaminen on laatutyötä, jossa jokainen kappale on tarkastettava huolellisesti. Jussi Kyytinen ja Heikki Savolainen tutkivat painettuja vempeleitä.

5. Parin viikon kuivaamisen jälkeen voi mestari ryhtyä taivutettuja vempeleitä veistelemään. Tottuneesti kalskahtelee kirves luutunutta puuta vastaan.

6. Sitten vempelet raspitaan, siklitään ja silitetään, sillä työn jäljen tulee olla kaikin puolin hyvää.

7. Sama työ, joka alkoi edellisessä kuvassa jatkuu kahden miehen voimalla.

8. Kun pinta on silinnyt, suoritetaan viimeistely; vempelet maalataan, öljytään tai lakataan.

9. Tällaiset näkymät olivat Kurkijoella tavallisia; tuvan orret täynnä kauniisti kaareutuvia vempeleitä. Ne oli mukava vaihtaa rahaksi, sillä menekkiä oli, tai valjastaa oma hevonen kotitekoisen vempelen avulla.

Talvikalastusta; nuotta on laitettu vappeille Korpisaaren Mutalahdessa.

Talvinuotan vetoon tarvittiin kaksitoista miestä ja neljä hevosta; tässä Korpisaaren ja Riekkalan nuottakunta.

Nuottasalkoja työnnetään jään alle.

Lapinlahden ja Korpisaaren miehiä nuotanvedossa talvella.

Muikkusaalista talvipyynnillä.

84-vuotias Juhana Torikka paikkaamassa nuottaa.

Verkkokalastusta Laatokalla.

Rannikkovenetyyppi, soutajana Antti Vehviläinen.

Nuotan laskuun ollaan menossa.

Kesselin veljekset nuotan vedossa Kivenkorvassa.

Meskasen veljekset ja Antti Nenonen nuotan vedossa.

93-vuotias M. Bogdanov paikkaamassa verkkoa, piippu on mutta ei silmälaseja.

Kalastusta rannikkonuotalla Tervussa.

Kalastajaperhe Tervusta.

Kalastajamaja Heposaaressa.

Kalastusta Riekkalanlahdessa.

Laatokan vanha venetyyppi.

Paavo Poutasen kalasatka (kalasumppu) Tervussa, taustalla M. Varjuksen talo.

Metsästys

Juho Häklin, Pekka Puputin ja kauppias Haikosen yhden päivän saalis.

Antti Airasalo saaliineen.

P. Veijalaisen ja T. Kososen yhden aamun saalis, 7 metsoa.

Pekka Heinosen norppasaalista Laatokalla.

Antti Vehviläinen pyydysti toistasataa kettua.

Mäyriä pyydystettiin nahan vuoksi, lihoista keitettiin saippuaa.

Saalista ensilumen aikana.

Voileipä maistuu onnistuneen pyynnin jälkeen.

Kurkijoen kettulasta, hoitaja Juho Tukia.

Taloudellinen yhteistoiminta

Tervun hoviin perustettiin jo v. 1857 meijeri, joka lienee vanhin koko maassa.

Kurkijoen Osuusmeijerin viimeinen hallitus; istumassa Vilho Piilinen (pj.), Pekka Valkeapää (vpj.), Pekka Aitsaari (Veripää), Juho Tukia.  Seisomassa; Esa Kemppinen, Paavo Rahiala, Matti Nenonen, Pekka Veijalainen, Johannes Kojo ja Matti Kiiski.

Kurkijoen meijerin henkilökuntaa v. 1915.

Kuvia Räihänvaaran ja Kurkijoen meijereistä.

Alhon Maidonmyyntiosuuskunnan talo.

Tervun Osuusmeijerin vihkiäiset

Kurkijoen Osuuskaupan pääliike Elisenvaarassa.

Osuuskaupan hallintoneuvosto v. 1933.

Kurkijoen Osuuskaupan myymälä kirkonkylässä.

Osuuskaupan hallitus ja henkilökunta kaupan täyttäessä 30 vuotta.

Kurkijoen Osuuskaupan viimeinen hallintoneuvosto ja johtokunta.

Osuustoimintaveteraani Heikki Kiiski ja osuuskaupan pitkäaikainen johtaja Matti Littunen.

Aromäen Osuuskassan perustajajäseniä 25-vuotisjuhlissa v. 1929.

Kurkijoen Osuuskassan hallitus.

Osuuskaupan henkilökuntaa.

Kurkijoen Osuuskaupan myymälä Sorjossa.

Räihänvaaran Osuuskassan hallitus.

Räihänvaaran Osuuskassan 25-vuotisjuhlasta v. 1929.

Aromäen Osuuskassan hallitus 1935.

Elisenvaaran Turvepehkuosuuskunnan hallitus ja toimihenkilöitä.

Keski-Karjalan Osuusliikkeen Elisenvaaran myymälä.

Heikki Hartikan mylly ja saha Korjonkoskella.

Soinisen kahvila ja matkustajakoti Alhossa.

Aleksanteri Räkköläisen kauppakartano Alhossa.

Sisäkuva Mylénin liikkeestä Elisenvaarassa.

Matti Lakkosen kauppatalo Elisenvaarassa.

A. Juvosen nahkamyymälä kirkonkylässä.

Elisenvaaran ensimmäinen asemarakennus, etualalla asemapäällikkö K. Kirjokallio.

Elisenvaaran rautatieasemarakennus.

Sorjon asema.

Elisenvaaran ”pusutunneli”, rata 6-raiteinen ennen Lappeenrannan radan rakennusta, minkä jälkeen oli 18 raidetta.

Alhon rautatieasema.

Elisenvaaran-Lappeenrannan ratatyömaa.

Kurkijoen satamaa v. 1903.

Höyrylaiva ”Koitto” Kurkijoella v. 1906.

Hinaaja Vätikän rannassa.

Laivaliikennettä Laatokan saaristossa Tervun ja Lahdenpohjan välillä.

Tiistai-seura palaamassa Valamosta.

Fordien vanhimpia, eläinlääkäri K. Gummerus ajelulla.

Hautajaissaattue ajamassa autoilla kylätiellä.

Koululaisia retkeilyllä uuden ajan kulkuneuvolla.

Kurkijoen autokantaa v. 1924, katollinen auto paikkakunnan ensimmäinen linja-auto, omisti postinkuljettaja Pekka Veijalainen.

Haapavaaran ensimmäistä ”junaa” veti Vappu-tamma, ajajana Sulo Inkilä, v. 1932.

Nuoria marjanmyyjiä Elisenvaaran asemalla.

Tasavallan presidentti vv. 1925–31, filosofiantohtori Lauri Kristian Relander syntyi toukok. 31 pvä 1883 Kurkijoella. Ennen presidentiksi tuloaan hän toimi maatalousaineiden opettajana, maataloustutkijana ja maataloushallituksen virkamiehenä osallistuen myös eduskunnan työhön maalaisliiton edustajana.

V. 1919 hän toimi eduskunnan puhemiehenä ja vv. 1920-25 Viipurin läänin maaherrana.

Gabriel Korjonen, kunnan isä ennen v. 1906.

Paavo Kiiski, kuntakokouksen ja myöh. valtuuston puheenjohtaja, kunnallislautakunnan jäsen.

H. Malmivaara, valtuuston puheenjohtaja.

Kaapro Huittinen, valtuuston puheenjohtaja 1932–45, eduskunnan jäsen 1929–45.

Jaakko Hämäläinen, kunnallislautakunnan esimies.

Antti Taskinen, kunnallislautakunnan esimies.

Jaakko Hämäläinen, kunnallislautakunnan esimies.

Janne Rouhiainen, pitkäaikainen kunnallismies.

Kauppias Juho Mylénistä, joka toimi pitkän aikaa kunnallislautakunnan esimiehenä, ei ole saatu henkilökuvaa, mutta hänen kuvansa esiintyy sivulla 184 valtuuston ryhmäkuvassa v:lta 1932.

Opettaja J.H. Matikainen, kansakoulun isä Kurkijoella.

Opettaja K.K. Tyrni, kunnallis- ja osuustoimintamies.

Martti Koho, kansanhuoltopäällikkö, kunnallismies.

Juho Tukia, sodanaikainen kunnanpäällikkö, kunnallismies.

Lääninrovasti Adolf Emerik Olsoni (ylh. vas) oli Kurkijoen kirkkoherrana ennen rovasti Gust. Arokalliota (oik.), joka oli pitäjässä pappina puolen vuosisataa, ensin kappalaisena ja v:sta 1899 kuolemaansa v:een 1939, saakka kirkkoherrana.

Lääninrovasti Olsonin poika Carl Gustav Olsoni toimi ensin Kurkijoella isänsä  apulaisena ja sittemmin vv. 1899–1912 kappalaisena.

Kirkkoherra Arvi Kujala oli viimeinen kirkkoherra Kurkijoella.

J.W. Snellmanin 100-vuotispäivän juhlakulkue kirkonkylässä v. 1906.

Presidentti K.J. Ståhlberg Elisenvaaran asemalla v. 1920, presidentin takana maaherra

L. Kr. Relander.

Maamiesopistolta lähtee kulkue Venäjän suuren vallankumouksen johdosta maaliskuussa v. 1917.

Edellä mainittu kulkue matkalla.

Presidentti L. Kr. Relander käynnillä kotipitäjässään, vastaanottajana hänen isänsä, maanviljelysneuvos Relander.

Ruotsin kuningas Kustaa V Elisenvaaran asemalla v. 1925, hänen takanaan prinssi Vilhelm, presidentti Relander, rovasti Arokallio, edessä oik. rouva Kjäldström ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Malmivaara.

Kurkijoen lautamiehet v:n 1900 paikkeilla, Jaakko Hämäläinen, Juho Kyytinen, Jaakko Hämäläinen (Jaakkola), Juho Lukka, Aapro Eronen, Antti Kaksonen (herastuomari) ja Alf. Häkli.

Kunnanlääkärin asunto ja vastaanottotalo, takana terveystalo.

Alf. Tillin talo Marianvaarasta, jossa viime vuosisadan puolivälissä on istuttu Kurkijoen ja Jaakkiman yhteiset käräjät.

Kurkijoen nimismies Onni Kosonen ja poliisimiehet Mustonen, Huolman, Nikkari ja Pärssinen

Ensimmäinen vaalilautakunta Otsanlahden äänestysalueella v. 1906.

Vaalilautakunta kirkonkylässä.

Marianvaaran vaalilautakunta työssään.

Elisenvaaran vaalilautakunta v. 1939.

Kirkonkylää, vasemmalla kunnantalo.

Kunnallislautakunta, henkilöt vasemmalta; J. Tukia, I. Tontti, M. Heinonen, P. Äikää,

J. Hämäläinen (esimies), J. Rouhiainen, M. Rutanen ja H. Kiiski.

Kunnanvaltuusto vierailemassa Ruokolahdella v. 1936.

Kunnanvaltuusto v. 1932.

Kunnanvaltuusto v. 1939.

Taksoituslautakunta v. 1936.

Lautamiehet v. 1937, oikealla nimismies.

Sorjon vaalilautakunta vaalitilaisuudessa.

Kunnanvaltuuston jäseniä ym. Laatokan-retkellä.

Kirkonkylän vanha kansakoulu, joka paloi vuosisadan vaihteessa. Kuva otettu 1890-luvulla.

Kirkonkylän koulu v. 1910.

Luokka entisestä kirkonkylän kansakoulusta, opettaja F. M. Karrakoski.

Kirkonkylän alakoululaisia v. 1937.

Elisenvaaran uusi kansakoulu.

Luokka Mikrilän kansakoulussa v. 1936.

Saareksen kansakoulu talvimaisemassa.

Alhon alakoululaisia askartelutunnilla.

Räihänvaaran koulun luokka keväällä v. 1939.

Eräs kirkonkylän kansakoulun luokka.

Savojan koulu alkuaikoinaan.

Aromäen kansakoulu.

Rummunsuon koulu E. Heinosen talossa.

Ihojärven kansakoulu v. 1911.

Mikrilän koulu.

Lapinlahden koulu.

Savojan uusi koulu.

Räihävaaran koulu.

Ihojärven kansakoulun ensimmäiset oppilaat kokoontuneina 40 vuoden kuluttua.

Haapavaaran pyhäkoululaisia opettajineen.

Raholan uusi kansakoulu.

Vanhempaa ja nuorempaa polvea Haapavaaran koululla v. 1935.

Haapavaaran kansakoulu.

Sorjon ruotsalainen kansakoulu.

Oppilaiden terveydenhuoltoa.

Marianvaaran kansakoulu, joka valmistui v. 1925.

Saman koulun ensimmäiset oppilaat.

Elisenvaaran yhteiskoulun talon vihkiäisjuhlasta 2.5.1932. Vasemmalla kirkkoherra

Heliövaara, toinen oik. rouva Ina Relander.

Elisenvaaran yhteiskoulu.

Yhteiskoulun opettajistoa v. 1935.

Yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat v. 1935.

Yhteiskoulun toiset ylioppilaat v. 1936.

Yhteiskoululaisia voimistelutunnilla.

V:n 1938 ylioppilaat Kurkijoen sankarihaudalla.

Vanha kuva ylemmän maanviljelyskoulun ajoilta.

Maamiesopiston rannasta v. 1926.

Maatalousneuvos J. Erkki Hällström toimi ylemmän maanviljelyskoulun johtajana vv. 1902–1910 ja sen jälkeen maamiesopiston johtajana v:een 1917. Hänen jälkeensä valittiin johtajaksi maanviljelysneuvos Viktor Fagerström, joka toimi Kurkijoella v:een 1934 saakka vetäytyen sitten vanhuuden lepoon. Opiston viimeinen johtaja oli agronomi Juhana Karttunen (vv. 1934–1940).

Maanviljelyskoulun johtajat

Maanviljelysneuvos Evald Relander tuli Kurkijoelle jo v. 1877 koulutilan kirjanpitäjäksi. Vv. 1886–1897 hän toimi alemman maanviljelyskoulun opettajana ja vv. 1897–1921 maanviljelyskoulun johtajana. Hänen jälkeensä tuli johtajaksi agronomi Eino Airaksinen, joka samalla oli koulutilan hoitaja v:sta 1921 alkaen. Elisenvaaran maanviljelyskoulu.

Maamiesopiston johtajan rakennus.

Opistolaiset kasvinkeruuretkellä.

Opiston poikia kenttämittausharjoituksissa.

Lavaviljelyä oppimassa.

Toht. Veli Räsänen.

Opiston viljelyaukeama.

Juhlasalirakennus.

Maamiesopiston oppilaita kartanpiirustustunnilla.

Opettajien asuntotalo ja puutarhaa.

Kurkijoen koulutilan kasvihuoneesta talvella.

Maamiesopiston poikia valokuvattuna ruokatunnin jälkeen, oik.  Kaapro Huittinen koulupoikana.

Maamiesopiston oppilaat kemian tunnilla.

Oppilasasuntoja Kurkijoen koulutilalla.

Hevoshoitokoulun oppilaita ajoharjoituksissa.

Koulutilan ruissatoa leikataan, ajajana Juho Jussilainen.

Tarkastuskarjakko muuttaa.

Maamiesopiston oppilaita hangella auringonkylpyä ottamassa.

Julistus ja tallimestari Taskinen.

Kengitystä Kurkijoen hevoshoitokoulussa v. 1934.

Hevoshoitokoululaisia valjaita korjaamassa.

Koulutilan talli sisältä, yksi oppilaista kuskinpuku yllä.

Näkymä Koimäeltä, taustalla Otsanlahti.

Koulutilan viljelyksiä, taustalla Raholan kylä.

Juurikasvimaa Elisenvaaran tien varrella, taustalla Linnavuori.

Opiston oppilaat perkaustöissä.

Koulutyön lomassa, kohtaus ”Seitsemästä veljeksestä”.

Taimien koulutusta maamiesopistolla.

Opiston urheilijoita v. 1925.

Opiston voimistelujoukkue v. 1912.

Maanviljelyskoulu Elisenvaaran Suohovin tilalla.

Koulun rakennuksia.

Koulutilan navetta Elisenvaarassa.

Elisenvaaran maanviljelyskoulun oppitunnilla, opettamassa agronomi Ehrnrooth.

Pellolla puintia koulutilalla.

Elisenvaaran maanviljelyskoulun päärakennus.

Koulutilan muonamiesten asuntoja.

Itä-Karjalan tietopuolinen karjanhoitokoulu Elisenvaarassa.

Kurkijoen karjanhoitokoulun oppilaita lähdössä Iivoniemeen lypsylle.

Itä-Karjalan tietopuolisen karjanhoitokoulun oppilaita.

Oppilaita lypsylle lähdössä.

Maanviljelyskoulun kanala.

Sisäkuva samasta kanalasta.

Karjanhoitokoulun oppilaita oppitunnilla.

Hiljanpäiväkahvit v. 1936 maanviljelyskoulun ruokasalissa.

Maanviljelyskoulun toverikunnan urheilukilpailuista.

Vapaaehtoinen järjestötoiminta

Kurkijoen marttayhdistys oli ensimmäisiä Karjalassa. Myöhemmin perustettiin toinen yhdistys Elisenvaaraan. Martoilla oli useita kyläosastoja, joissa toiminta oli vilkasta. Sodan aikana marttojen toiminta laajeni yleisluontoisten tehtävien alalle; mm. maanpuolustuksen hyväksi he suorittivat uhrautuvaa työtä. Tämän sivun kuvat ovat kirkonkylän Marttalasta.

Marttojen toimintaa Alhossa v. 1935, käsienpesukilpailu käynnissä Alhon lammen rannalla. Marttojen kutomakurssi Aromäellä Heikki Hämäläisen talossa. Karjanhoitokurssilaisia Pohjiin kylän H. Lankisella.

Jälleen marttoja; Mikrilän emännät L. Hakulisella, hiihtokuningas Veikko Hakulisen kotitalossa.

Tuoremehukurssit Lapinlahdella.

Karjanhoitokursseilla Levonpellon Veijalaisessa.

Keittokurssilaisia J. Lankisen talossa Lapinlahdella.

Kirkonkylän martat ovat pitäneet vuoteenlaittokurssit.

Kotitalouskurssit Saareksen kylässä.

Marttojen käsityökurssin ja – näyttelyn osanottajia v. 1910.

Kerhopoika Armas Paavilaisen kasvitarhaa Elisenvaarassa.

Martat kankaansidontaa oppimassa.

Marttojen kokouksen osanottajia Kurkijoen maamiesopiston johtajan asunnon portailla.

Marttakurssien töiden näyttely Elisenvaarassa.

Mikrilän käsityökurssin töiden näyttely.

Haapavaaran emäntiä ja neitosia säilykekursseilla v. 1939.

Maalaisliittolaisia järjestömiehiä Maakansan asiamiesten neuvottelukokouksen jälkeen v. 1939.

Lannoituskurssilaisia maamiesopistolla.

Maatalouskerholaisia retkeilyllä.

Marianvaaran maatalouskerholaisia.

Navetan sisustuskurssit Kaapro Huittisen tilalla.

Kurkijoen VPK:n 50-vuotisjuhlasta, takana palokunnan talo.

Elisenvaaran työväenyhdistyksen talo.

Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton juhlasta Elisenvaarassa.

Rautatieläiset pitivät kiinteätä kosketusta keskenään, tässä ovat rouvat olleet koolla.

Äitienpäiviltä Soskuassa v. 1933.

Äitienpäivärinkeleitä kuljetetaan koululle Lapinlahdella.

Äitienpäivien osanottajia seurakuntatalon edessä Elisenvaarassa.

Äitienpäiviltä Otsanlahdella.

Äitienpäiviltä Savojalla.

Äitienpäivän viettoa Ihojärven koululla.

Äitienpäiviltä Räihänvaarassa.

Äitienpäivät  Raholassa.

Äitienpäiviltä Lapinlahdella.

Äitienpäivät Aromäen kansakoululla.

Äitienpäiviltä Rummunsuolla.

Äitienpäiviltä Korpisaaressa.

Riekkalan emäntiä äitienpäivillä.

Korvenpojat-niminen partiojärjestö Elisenvaarassa oli hyvin elinvoimainen ja tunnettu Suomen Partiopoikajärjestössä, varsinkin urheiluharrastuksistaan ja – saavutuksistaan. Järjestön johdossa oli sen perustamisesta lähtien Osmo Manner.

Kuva on vuodelta 1935.

Arvo Kiiski näppäilee kanteletta lapsilleen.

”Mummon Martta” (Martta Pörsti) harjoittelee virsikanteleella.

Kurkijoen orkesteri v. 1900, ylempi vas. johtaja, maineikas urkuri Siilas Palmu.

Kurkijoen sekakuoro, johtaja Armas Siukonen.

Kurkijoen amatööriorkesteri v. 1915.

Elisenvaaran nuorisoseuran sekakuoro v. 1917, keskellä kuoron johtaja Laina Toivonen.

Aromäen nuorisoseuran soittokunta, keskellä johtaja Antti Korjonen (myös Kurkijoen VPK:n torvisoittokunnan johtaja – silloin ja edelleen v. 1952.

Nuorten poikain torvisoittokunta kirkonkylässä.

Elisenvaaran kamariorkesteri, johtaja opettaja Antti Jussila.

Yhteiskoulun orkesteri.

Aarne Rantala talonsa pihalla kanteleineen.

Elisenvaaran kansakoulun oppilasorkesteri.

Yhteiskoulun orkesteri.

Haapavaaran nuorisoseuran sekakuoro, vas. johtaja Eino Pajari.

Aromäen nuorisoseuran soittokunta myöhemmiltä ajoilta.

Kurkijoen VPK:n soittokunta.

Elisenvaaran kansakoulun oppilasorkesteri.

Elisenvaaran kansakoulun orkesterin neljä soittoniekkaa, vasemmalta Eino Repo, Aatos Kiiski, Pekka Lehtonen ja Paavo Juutilainen.

Opettaja Jussilan kamariorkesteri.

Martti Väisänen kotonaan soittamassa omatekoista kanneltaan.

Näytelmäharrastuksen viriäminen on aina osoituksena siitä, että vapaaehtoisella pohjalla tapahtuva sivistystyö on asianomaisella paikkakunnalla päässyt lapsenkengistään ja että se on kulkemassa oikeaa tietä käytännöllisiä päämääriään kohden. Näytelmän esityskuntoon saaminen näet edellyttää paitsi asianharrastusta myös tiettyä kyvykkyyttä osasuorituksissa, mikä puolestaan vaatii kehittyneitä voimia. Kurkijoella, varsinkin Elisenvaaran nuorisoseuran piirissä, tämä harrastus kukki toisin ajoin hyvinkin kauniisti, kuten kuvamme tällä ja seuraavilla sivuilla osoittavat.

Elisenvaaran nuorisoseuralaiset esittävät ”Pohjalaisia” ja ”Juhannustulilla”.

Elisenvaaran nuorisoseuran johtokunta v:lta 1925, keskellä istumassa seuran esimies Kalle Vairila (Vikman).

Lapinlahden nuorisoseuran opintokerho.

Kurkijoen nuorisoseuran jäseniä v. 1892.

Elisenvaaran nuorisoseuran jäseniä v. 1912.

Aromäen nuorisoseuran juhlista.

Sorjon nuorisoseuran talo.

Elisenvaaran nuorisoseuran johtokunta v. 1932.

Asemapäällikkö Bergman keräsi arvokkaan kokoelman harvinaisuuksia, kuten vanhoja aseita, hopeita, tyylihuonekaluja ja rahoja. Ukko itse nukkui Venäjän keisarinnan ent. sängyssä. Tällä ja seuraavilla sivuilla esitetään kolme kuvaa hänen kalleuksistaan, joiden arvo jo ennen sotaa oli miljoonia.

Elisenvaaran asemapäällikkö Bergmanin hopeakokoelma.

Pöytä katettu Elisenvaaran asemaravintolassa Bergmanin hopeilla.

Voimistelu, urheilu ja retkeily

Kirkonkylän kansakoululaisten hiihtokilpailut jäällä.

Naisvoimistelijain tyttöosaston leikki ”Juhannussalko” 5-vuotisjuhlassa.

Voittoisa köydenvetokilpailun joukkue Kurkijoen maamiesseuran juhlassa v. 1930.

Painiharrastusta Elisenvaarassa.

Tyttöosaston voimisteluohjelma.

Elisenvaaran nuorisoseuran pesäpallojoukkue voittoisalla kilpailumatkalla Hiitolassa.

Koululaisten uimakurssit kirkonkylässä.

Toivo Äikää ja Toivo Savolainen Ihojärveltä hiihtokilpailuissa.

Lapset mielityössä Pekka Kemppisen pihalla.

Alhon voimisteluseuran kilpailujoukkue.

Voimisteluseura Elisenvaaran Yrityksen 25-vuotisjuhlilta.

Hiihtäjäryhmä Marianvaaran kansakoululla.

Yhteiskoulun tyttöjä voimistelemassa.

Elisenvaaran naisvoimistelijain esitys.

Sorjon Peikkojen Helsingissä voimistellut joukkue.

Jalkapalloilua Vätikän hiekkarannalla.

Alhon voimisteluseura Vikkelän voimistelijat Helsingissä v. 1930.

Elisenvaaran suojeluskunnan pesäpallojoukkue v. 1933.

Pojat lähtevät säkkijuoksuun syysretkellä.

Retkeläisiä Naismeren rannalla.

Viikonlopun viettoa Vätikässä.

Lapinlahtelaisia Laatokalla v. 1939.

Kauneutta ei tosiaankaan puuttunut.

Kurkijoen kirkot ja papistoa. Rovasti Arokallio ja ruustinna lähdössä pitäjälle.

Kurkijoen kirkko.

Kreikkalaiskatolinen kirkko.

Saman kirkon kirkkoherra, suntio ja lukkari juhla-asussa kirkon kuorissa.

Kurkijoen kirkon alttari.

Kirkon urkulehteri.

Kaunismäen pappila.

Rovastinpappila.

Papinmäen diakonissatalo Otsanlahdella.

Kreikkalaiskatolisen kirkon rakennustoimikunta, vas. kirkon rakentaja, rakennusmestari Koivula.

Kreikkalaiskatolista nuorisoa rippikoulussa v. 1932.

Kreikkalaiskatolinen kirkko nousee.

Kurkijoen hautausmaalta v. 1927.

Kreikkalaiskatolisen kirkon kuori.

Tiistai-seuralaisia kreikkalaiskatolisen pappilan pihamaalla Raholassa.

Hartaustilaisuus Särkijärvellä Pekka Kemppisen talossa.

Ihojärven tyttöjä rippipyhänä.

Pyhäkoulu Sinkkosella Särkijärvellä.

Rovasti Arokallio pyhäkoulutarkastuksella.

Uuden hautausmaan vihkijäisjuhlasta v. 1926.

Vuosijuhla Papinmäen Diakonissakodissa.

Papinmäen lastenkodin hoidokkeja v:lta 1920.

Kurkijoen diakonissakodissa v:n 1910 vaiheilla.

Diakonissayhdistyksen perustamistilaisuudesta.

Raamattukurssilaisia seurakuntatalolla Elisenvaarassa.

Kurkijoen raamattukurssilta v. 1936.

Kurkijokelaisia urkureita, Tauno Äikää ja Onni Lukka.

Savojan lähetysseuralaisia.

Tyttärelle tehdään kapioita Kaupin kuistilla.

Morsiamen täkintikkaustalkoot.

Aino ja Emil Soikkelin häät Elisenvaaran Kiiskilässä.

Pastori Heliövaara vihkimässä Anna ja Kaarlo Kuosaa.

Eino Hirvonen ja hänen nuorikkonsa vihkimisen jälkeen.

Morsiussaattue Rummunsuolta.

Häät pappilassa v:n 1890 alussa, oikealla rovasti Olsoni.

Hääväkeä luonnon helmassa v. 1894.

Jääkärit Matti Kurri ja Antti Tukia.

Vapaaehtoisia sotilaita vuodelta 1918, Huittinen ja Lindholm.

Jääkäri Matti Löyhkö.

Kurkijoen suojeluskunnan esikunta sen alkuajoilta. Istumassa Fagerström, Salmela, Kiiski. Seisomassa Hakulinen, Taskinen, Hannonen.

Kokkosen Heikki ja Räikkölän Arttu.

Veteraani Roininen Rummunsuolta.

Kurkijokelainen ryhmä Vöyrin sotakoulussa v. 1918.

Kurkijoen vapaaehtoisia Karjalan rintamalla v. 1918.

Vapaussotaan osaaottaneita Aromäen nuorisoseuran jäseniä.

Mikrilän vapaaehtoisia.

Vanha Sk-mies Kalivaara ajaa omatekoisella moottoripotkurilla.

Elisenvaaran suojeluskunnan soittokunta.

Kurkijoen suojeluskuntatalo.

Elisenvaaran suojeluskuntatalo.

Suojeluskuntatalon pihantasoitustalkoot v. 1929.

Rintamamiesyhdistyksen johtokunta v. 1939.

Konekiväärikurssi Elisenvaarassa.

Oppitunti Vätikässä v. 1939.

Kaasusuojeluharrastusta yhteiskoulussa v. 1938.

Sk:n ampumaradalta.

Ampumaharjoituksia.

Sk:n poikien leiripäivä Vätikässä.

Kurkijoen rintamamiehiä Viipurin rykmentin vieraana Lahdenpohjassa v. 1939.

Alhon-Titon osastojen harjoituksia.

Suojeluskunnan talvisotaharjoituksia.

Kurkijoen Lotta-Svärd-osaston johtokunta v. 1939.

Elisenvaaran Lotta-Svärd-osaston viimeinen johtokunta osaston      lopettamistilaisuudessa Jyväskylässä 1940.

Lottien arpajaistavaroita Kurkijoella.

Lottien vuosikokous Hilma Torikan talossa Alhossa.

Lottien neuvontapäivien osanottajat v. 1930.

Lottien 10-vuotisjuhlasta Kurkijoen maamiesopiston juhlasalissa.

Elisenvaaran lottien lääkintä- ja muonituskursseilta.

Lottien kahvikestit Suohovin kansakoululla.

Kurkijoen lottia hiihtomerkkiä suorittamassa.

Iltanuotio suojeluskunnan poikaleirillä Vätikän hiekoilla elokuussa 1939.

Savojan lotat Kurkijoen sankarihaudalla lottalupausta antamassa.

Vapaussodan päättymisen 15-vuotismuiston johdosta palavat soihdut Kurkijoen sankarihaudalla.

Kuvasarja tykistöharjoituksista:

Heinsimän saaren patteri.

Mittamiehet Lauvatsaaren rannassa, pojilla riitti aikaa kalastamiseenkin.

Heposaaren vartioasemalta harjoitusten aikana.

Matka patterille.

Ilmatorjuntapatterilla.

Ilmatorjuntakurssilaisia Elisenvaarassa v. 1938.

It-konekivääriharjoituksia.

Ilmatorjuntarintamamiehiä, veljekset Kalin.

Lotat sankarihaudalla.

Hautaussaattue odottamassa kirkonmenojen päättymistä v. 1942, risti poistettu tornista.

Elisenvaaran aseman konttorineitoset pommituksen aikana.

Kurkijoen Osuuskaupan vaurioitunut varastorakennus Elisenvaarassa joulukuun 21. pnä 1939.

Elisenvaaran Pölkkymaja pommituksen uhrina talvisodassa.

Tuhoutunut vartiokonttorirakennus Elisenvaarassa.

6 m syvä pommikuoppa Elisenvaarassa Hanhinevan kaupan luona.

Radan korjauskomppanian veturi sota-asussa.

Elisenvaaran Seurahuone pommituksen jälkeen.

Pommitettu asemarakennus.

Leskisen talon raunioita.

Elisenvaaran poliisivartiokonttori pommituksen jälkeen.

Elisenvaaran aseman rauniot.

Elisenvaaran asemalla maaliskuun 13. pnä 1940.

Lopottilaisten evakkotavaraa Elisenvaaran asemalla lähdössä tuntemattomille teille.

Maamiesopiston vaiheilla palmusunnuntaina v. 1940.

Räihävaaran koulu evakuoidaan 17.3.1940.

Toivo Jokelan karjaa Mikrilästä evakkomatkalla.

Lähtöpäivänä Alhon asemalla.

Elisenvaarasta poistutaan 21.3 ja 22.3.1940.

Viimeinen juna lähtee.

Ensimmäisen korvauslain mukainen 1. korvauslautakunta työssään Suolahdessa v. 1940. Kuvassa vasemmalta pj. Matti Huittinen, valtion asiamies A. Hankala, asiantuntijajäsenet F. Markkula ja toimitusjohtaja M. Littunen, siirtoväen edustaja Heikki Kiiski (Savoja), kirjoituskoneen ääressä sihteeri rouva Lakkonen.

Ensimmäisen korvauslain mukainen 2. korvauslautakunta työssään Suolahdessa v. 1940. Kuvassa vasemmalta sihteeri Saimi Könönen, siirtoväen edustaja J. Tukia, lautakunnan pj. E. Laakkonen, valtion asiamies F. Iso-Anttila, konekirjoittaja.

Kaksi Kurkijoen historiaan jäävää kuvaa, kunnanvaltuusto koolla Jyväskylässä v. 1941 ennen paluumatkan alkua Kurkijoelle.

Tulo kotiin.

Näitä papereita täytettiin ahkerasti.

Tällaista oli Elisenvaaran asemalla.

Tyrnin väki viljapellolla Alhossa v. 1942.

Parikan väkeä kotiinpaluun jälkeen v. 1942.

Juho Rämäsen talo Räihänvaarassa uudelleen rakenteilla.

Vehnänniittoa v. 1942 Alhonsuolla.

Juho Rasilainen työlomallaan v. 1943.

Martat lähdössä hiihtämään Savojalla v. 1942.

Savojan kesää v. 1943, kotirannassa.

Puputti Tervussa kotiinpaluun jälkeen.

Väestön paluun aikana oli kunnanviranomaisilla kiirettä, pöydän oik. puolella kunnanpäällikkö Juho Tukia, vas. väestösiirron johtaja herastuomari Paavo Äikää.

Toivo Taitonen kotinsa raunioilla.

Loviisassa syntyneen Viljo Ruohiaisen ensi askeleet kotona Pohjiin kylässä.

Johtajatar Hukkasen kodin raunioita, uusi koti rakennettu kellarikerroksen saunaan.

Räihänvaaran Pekkasessa keväällä 1942.

Hevoskasvatusta ei unohdettu sodankaan aikana.

Pekka ja Juho Rasilainen tarkastamassa nuorta ajokkiaan.

Naisia ja lapsia Savojalla kylvyssä 1942.

Savojan jatkokoululaisia väliaikaisen koulunsa pihalla v. 1943.

V. 1942 uudelleen aloittaneen Elisenvaaran yhteiskoulun ainoa luokka koulun raunioilla.

Kurkijoen kunnanesikunnasta, oik. poliisiosaston päällikkö Pärssinen.

Kansanhuolto- ja työvoimavirastot kunnantalossa paluun jälkeen, oikealla kansanhuollon johtaja maanviljelijä M. Koho, toisella puolen pöytää maatalousjohtaja P. Rahiala.

Kaksi paljon puhuvaa kuvaa Alhon asemalta. Yläkuvassa on Alhon Mylly- ja Sahaosakeyhtiön rakennus nousemassa ja alakuvassa lähdetään taas taipaleelle.

Lapset ja vanhuksetkin oli sijoitettava mullivaunuihin, sillä rautatiekalustosta oli kova puute ja kiirettä oli taas pidettävä

Lähdön ajat ovat jälleen koittaneet, perunoita otetaan mukaan suoraan maasta.

Heikki Kiiski tekee taivalta poikansa Paulin kanssa.

Tuttu näky evakkotieltä.

Valkoisten ristien rivistöt jäivät sankarihaudoille kertomaan niistä uhreista, jotka urkijoen miehet joutuivat antamaan puolustaessaan synnyinmaansa vapautta Suomen kohtalonvuosina 1939–1944.