Kuvatekstit

Elisenvaaran vanha rautatieasema.

Rautatieaseman työntekijöiden talvisodan pommituksissa tuhoutuneet asuinkasarmit maaliskuussa 1940.

Elisenvaaran risteysasema oli vilkas liikennepaikka. Kuvassa väkeä asemalaiturilla kesällä 1939.

Elisenvaaran rautatieaseman ratapihaa Sortavalan suuntaan.

Elisenvaaran rautatieaseman ratapihaa Alhoon päin asemapihan valonheitintornista kuvattuna.

Elisenvaaran rautatieasema 25.12.1939 pommitusten jäljiltä.

Venäläisten talvisodassa pudottama 50 kg:n pommi on jäänyt suutariksi. Kuvassa junanlähettäjä Arvo Suuronen pitelee tuhovälinettä.

Asemarakennus tulessa 19.2.1940.

Asemapäällikkö Valde Räihä Elisenvaaran rautatieaseman raunioilla aseman tuhouduttua täysin.

Evakuointijuna lähdössä asemalta. Kaikkiaan asemalta lähti Sisä-Suomeen 108 evakuointijunaa 13.3.-24.3.1940 välisenä aikana.

Suomalaiset saapuvat Elisenvaaraan 9.8.1941. Ennen hyökkäystä joukot kuulivat voimakkaita räjähdyksiä kylältä, kun puna-armeija tuhosi rakennuksia ja rakennelmia.

Suomalaisten pommituksen jälkeinen tiedusteluilmakuva Elisenvaaran ratapihasta 9. heinäkuuta 1941.

Elisenvaaran ratapiha välittömästi suomalaisten valtauksen jälkeen vuonna 1941. Ratakiskoja on revitty paikoiltaan.

Elisenvaaran asema syksyllä 1941. Venäläiset olivat ehtineet alkaa rakentaa uutta rautatieasemaa, mutta se jäi keskeneräiseksi.

Aseman henkilökuntaa uuden asemarakennuksen edessä.

Talvisodan ilmapommituksessa kaatunut säiliövaunu.

Jak-9-osasto ilmassa. Elisenvaaran pommituksissa saattohävittäjinä lentäneet Jak-9-koneet rynnäköivät kolmannessa pommitusaallossa junamatkustajia kohden ja ampuvat näitä konekivääreillä ja tykeillä.

Pe-2-pommittajan työkalut odottavat lastaamistaan enne tehtävää.

Pommit on kiinnitetty Petljakovin telineisiin koneen rungon alle, ja kone on valmiina pommituslennolle.

Pommitusosasto ilmassa. Pe-2-koneet olivat suorituskykyisimpiä punailmavoimien pommittajia, mutta niiden kuljettama pommikuorma ja lentosäde mahdollistivat vain taktisia tehtäviä. Rintaman lähistön pommituksissa ne olivat omimmillaan.

Tyytyväinen miehistö kävelee helpottuneena onnistuneen pommituslennon jälkeen. Puna-armeijan propagandakuvissa oli hymy herkässä.

Simolan pommituksen ilmatorjuntatulessa 19.6.1944 menehtynyt kapteeni Syrtshin miehistönsä kanssa ennen lentoa. Lentäjien mielialoista vastaavat politrukit motivoivat punailmavoimien pommitusmiehistöjä Elisenvaaran suurpommituksen alla ”kostamaan Syrtshinin kuoleman”.

Heikkotasoinen mutta ainutlaatuinen punailmavoimien ilmatiedustelukuva Elisenvaaran suurpommituksen vaikutuksista 20.6.1944. Kuvassa näkyy pommien räjähdyspilviä sekä ratapihalla että sen lähimaastossa.

Helsingin suurpommituksen jälkeen ilmasuojelukomentaja, kenraaliluutnantti Aarne Sihvo kielsi pommitusten käsittelyn tiedotusvälineissä. Sihvon apulainen eversti B. Heinrichs osaltaan vielä vahvisti käskyä myöhemmin. Tämän seurauksena Elisenvaaran suurpommituksen tuhoista ei hiiskuttu Viipurin menetyksen tyrmistyttämään Suomeen julkisesti sanaakaan.

Tiurilaiset evakot perillä Peräseinäjoella kesällä 1944. Keskellä kuvaa Lauri Teperi, ”Teperin Ukko”, joka näki, miten lentopommi osui suoraan muun muassa Timoskan evakkoseurueen härkävaunuun.

Timoskojen evakkoseurueen kuolinilmoitus Räisälä-lehdessä. Matkalaisista jäi henkiin vain Aila-tyttö serkkunsa Hilkan kanssa.

Maija-Liisa Halonen kertoo silminnäkijän kokemuksistaan Elisenvaarassa. Kuva Carl-Fredrik Geust.

Pikkulotta Aila Roininen äitinsä Bertan sekä sisarustensa Irma ja Aino Hietalan kanssa. Aila Menehtyi pommituksessa saamiinsa sirpaleisiin myöhemmin 23.6.1944 Savonlinnan sotasairaalassa. Myös Aino haavoittui sirpaleista. Kuva Irma Roinisen (nyk. Vainio) kotikokoelma.

Aino Hietalan tytär Tuulia menetti pommituksessa sirpaleen leikkaamana kädestä nimettömän sormen.

Nuoripari Jenny ja Aaro Rakkolainen sekä heidän tyttärensä Airi Ilmajoella välirauhan aikana. Pomminsirpale repi viimeisillään olleen Jennyn vatsan auki, ja hänen lapsensa syntyi elävänä. Seuraavan pommin paineaalto heitti lapsen palamaan roihahtaneen vaunun perälle. Äiti ja lapsi menehtyivät molemmat. Viisivuotias Airi selviytyi pommituksesta. Airin isä Aaro kaatui Ihantalassa 12.8.1944. Kuva Airi Rakkolaisen (nykyisin Saarni) kotikokoelmasta.

Elisenvaaran rautatieaseman kirjurit naamioituvat talvisodan aikana ilmahyökkäyksiltä. Molempien sotien aikana Elisenvaaran aseman väestönsuojatilanne kaipasi kipeästi parannusta. Suojaa haettiin muun muassa kellareista, kiskojen väleistä ja junien polttoaineina käytetyistä halkopinoista.

Elisenvaaran pommituksissa menehtyi myös Humalaisten alakoulun opettaja Sirkka Palmu.

Punailmavoimien koneet kantoivat tuhovaikutuksen maksimoimiseksi erilaisia pommeja. Suurimmat räjähdyspommit tekivät melkoisia kraatereita radan lähistöön. Uuden posti- ja poliisitalon pihaan syntynyttä kuoppaa katselevat poliisit Nikkari ja Huolman sekä luutnantti Ahonen.

Elisenvaaran poliisi Urho Nikkari tutkii räjähtäneen pommin kuorta.

Pommituksessa vaurioitunut uusi asemarakennus sekä tuhoutunut karjavaunu. Kuvanottohetkellä ratapihaa on jo ehditty raivata ja korjata.

Pommituksesta selviytyneen Arvo Ravantin sukulaisia evakossa Peräseinäjoella kesällä 1944. Vasemmalta:

Arvon serkku Salme Kesonen, täti Tyyne Ravantti, äiti Hilja Ravantti edessään Arvon pikkuveli Asseri, hänestä oikealla sisko Mirja, tämän takana serkku Keijo Jantunen, tämän takana Arvo ja takimmaisena isoveli Aarre ja toinen oikealta serkku Paula Kesonen ja oikeanpuoleisimpana Paulan äiti Lempi Kesonen. Kuva Arvo Ravantin kotikokoelma.

Kuvan räisäläislapsista viisi kuoli pommituksessa. Alarivin oikeanpuoleiset tytöt Martta ja Meeri Ravantti menehtyivät, kolmantena oikealla oleva Mirja selviytyi.

Takarivissä oikeanpuoleisena oleva Arvo Ravantti selvisi pommituksesta, viides oikealta on Ravantin vanhin poika Aarre. Hän meni evakkoon maanteitse karjan kanssa. Kolmas Ravantin menehtynyt tyttö on Maila, seitsemäs oikealta takarivissä (valkoinen esiliina).

Myös eturivissä kolmantena vasemmalta istuva Paavo Tuomi ja takarivissä neljäntenä vasemmalla seisova Terttu Tuomi kuolivat pommituksessa.

Kuva on otettu evakossa Karijoella kesällä 1941. Kuva Arvo Ravantin kokoelma.

Elisenvaaran ratapiha oli kiireinen jo ennen sotaa, kuten syksyn 1939 juna-aikataulusta voi päätellä.

Maire Suutari kaalipellossa. Mairen isä oli kaatunut jatkosodan alussa. Elisenvaaran evakkomatkalla kotinsa jätettyään hän menetti pommituksissa vielä äitinsä, pikkuveljensä ja pikkusiskonsa. Maire menetti sodassa koko ydinperheensä. Kuva Maire Suutarin (nyk. Virtanen) kotikokoelma.

Lotta Lilli Kolehmainen haavoittui pomminsirpaleista asemalaiturilla heti ensimmäisessä pommitusaallossa. Kuva Lilli Kolehmaisen (nyk. Tiainen) kotikokoelma.

Lilli Kolehmainen (sängyssä istuallaan) Savonlinnan sotasairaalassa pommituksen jälkeen. Kuva Lilli Kolehmaisen (nyk. Tiainen) kotikokoelma.

Johannes Timoskan ja hänen sisarensa Annan perheet runsas kuukausi ennen pommitusta. Johannes oli kyntölomalla ja poikansa Pentin rippijuhlassa. Kannon päällä istumassa Johannes ja hänen vaimonsa Hilja, heidän edessään Pauli. Oikealla puolella perheen tyttäret Raili ja Aila. Takarivissä oikealla Pentti, Johanneksen sisko Anna sylissään tyttärensä Hellä. Vasemmalla puolella Anna tyttäret Hilkka ja Helvi. Johannes oli pommituksen aikana rintamalla ja Pentti tien päällä evakkomatkalla karjan kanssa. Johanneksen ja Pentin lisäksi kuvassa olevista selviytyivät vain Aila ja Hilkka. Kuva Aila Timoskan (nyk. Rusi) kotikokoelma.

Pastori Honkkila perheineen. Etsiessään omaisiaan pastori löysi tuhoutuneen junanvaunun ja sai kuulla kaikkien kuolleen pommituksessa. Alkujärkytyksen jälkeen paljastui kuitenkin, että omaiset olivat hengissä ja saaneet pääasiassa eriasteisia sirpalevammoja.

Kirkkoherra Arvi Kujala siunaa Elisenvaaran 20.6.1944 suurpommituksen uhreja Elisenvaaran uudella hautausmaalla. Kaikille uhreille ei riittänyt arkkuja, ja osa haudattiin puulaatikoissa. SA-kuva.

Savonlinnan ja Säämingin hautausmailla on kummassakin 30:n pommituksessa kuolleen joukkohauta. Tältä haudat näyttivät kesällä 2008. Kuvat Erkki Rahkola.