Elisenvaaran
vanha rautatieasema.
Rautatieaseman
työntekijöiden talvisodan pommituksissa tuhoutuneet asuinkasarmit maaliskuussa
1940.
Elisenvaaran
risteysasema oli vilkas liikennepaikka. Kuvassa väkeä asemalaiturilla kesällä
1939.
Elisenvaaran
rautatieaseman ratapihaa Sortavalan suuntaan.
Elisenvaaran
rautatieaseman ratapihaa Alhoon päin asemapihan valonheitintornista kuvattuna.
Elisenvaaran
rautatieasema 25.12.1939 pommitusten jäljiltä.
Venäläisten
talvisodassa pudottama 50 kg:n pommi on jäänyt suutariksi. Kuvassa
junanlähettäjä Arvo Suuronen
pitelee tuhovälinettä.
Asemarakennus
tulessa 19.2.1940.
Asemapäällikkö
Valde Räihä Elisenvaaran rautatieaseman raunioilla aseman tuhouduttua täysin.
Evakuointijuna
lähdössä asemalta. Kaikkiaan asemalta lähti Sisä-Suomeen 108 evakuointijunaa
13.3.-24.3.1940
välisenä aikana.
Suomalaiset
saapuvat Elisenvaaraan 9.8.1941. Ennen hyökkäystä joukot kuulivat voimakkaita
räjähdyksiä kylältä, kun puna-armeija tuhosi rakennuksia ja rakennelmia.
Suomalaisten
pommituksen jälkeinen tiedusteluilmakuva Elisenvaaran ratapihasta 9. heinäkuuta
1941.
Elisenvaaran
ratapiha välittömästi suomalaisten valtauksen jälkeen vuonna 1941. Ratakiskoja
on revitty paikoiltaan.
Elisenvaaran
asema syksyllä 1941. Venäläiset olivat ehtineet alkaa rakentaa uutta
rautatieasemaa, mutta se jäi keskeneräiseksi.
Aseman
henkilökuntaa uuden asemarakennuksen edessä.
Talvisodan
ilmapommituksessa kaatunut säiliövaunu.
Jak-9-osasto
ilmassa. Elisenvaaran pommituksissa saattohävittäjinä lentäneet Jak-9-koneet
rynnäköivät kolmannessa pommitusaallossa junamatkustajia kohden ja ampuvat
näitä konekivääreillä ja tykeillä.
Pe-2-pommittajan
työkalut odottavat lastaamistaan enne tehtävää.
Pommit on kiinnitetty
Petljakovin telineisiin koneen rungon alle, ja kone on valmiina
pommituslennolle.
Pommitusosasto
ilmassa. Pe-2-koneet olivat suorituskykyisimpiä punailmavoimien pommittajia,
mutta niiden kuljettama pommikuorma ja lentosäde mahdollistivat vain taktisia
tehtäviä. Rintaman lähistön pommituksissa ne olivat omimmillaan.
Tyytyväinen
miehistö kävelee helpottuneena onnistuneen pommituslennon jälkeen.
Puna-armeijan propagandakuvissa oli hymy herkässä.
Simolan
pommituksen ilmatorjuntatulessa 19.6.1944 menehtynyt kapteeni Syrtshin
miehistönsä kanssa ennen lentoa. Lentäjien mielialoista vastaavat politrukit
motivoivat punailmavoimien pommitusmiehistöjä Elisenvaaran suurpommituksen alla
”kostamaan Syrtshinin kuoleman”.
Heikkotasoinen
mutta ainutlaatuinen punailmavoimien ilmatiedustelukuva Elisenvaaran
suurpommituksen vaikutuksista 20.6.1944. Kuvassa näkyy pommien räjähdyspilviä
sekä ratapihalla että sen lähimaastossa.
Helsingin
suurpommituksen jälkeen ilmasuojelukomentaja, kenraaliluutnantti Aarne Sihvo kielsi
pommitusten käsittelyn tiedotusvälineissä. Sihvon apulainen eversti B.
Heinrichs osaltaan vielä vahvisti käskyä myöhemmin. Tämän seurauksena
Elisenvaaran suurpommituksen tuhoista ei hiiskuttu Viipurin menetyksen
tyrmistyttämään Suomeen julkisesti sanaakaan.
Tiurilaiset
evakot perillä Peräseinäjoella kesällä 1944. Keskellä kuvaa Lauri Teperi,
”Teperin Ukko”, joka näki, miten lentopommi osui suoraan muun muassa Timoskan
evakkoseurueen härkävaunuun.
Timoskojen
evakkoseurueen kuolinilmoitus Räisälä-lehdessä. Matkalaisista jäi henkiin vain
Aila-tyttö serkkunsa Hilkan kanssa.
Maija-Liisa
Halonen kertoo silminnäkijän kokemuksistaan Elisenvaarassa. Kuva Carl-Fredrik
Geust.
Pikkulotta
Aila Roininen äitinsä Bertan sekä sisarustensa Irma ja Aino Hietalan kanssa.
Aila Menehtyi pommituksessa saamiinsa sirpaleisiin myöhemmin 23.6.1944
Savonlinnan sotasairaalassa. Myös Aino haavoittui sirpaleista. Kuva Irma
Roinisen (nyk. Vainio) kotikokoelma.
Aino
Hietalan tytär Tuulia menetti pommituksessa sirpaleen leikkaamana kädestä
nimettömän sormen.
Nuoripari
Jenny ja Aaro Rakkolainen sekä heidän tyttärensä Airi Ilmajoella välirauhan
aikana. Pomminsirpale repi viimeisillään olleen Jennyn vatsan auki, ja hänen
lapsensa syntyi elävänä. Seuraavan pommin paineaalto heitti lapsen palamaan
roihahtaneen vaunun perälle. Äiti ja lapsi menehtyivät molemmat. Viisivuotias
Airi selviytyi pommituksesta. Airin isä Aaro kaatui Ihantalassa 12.8.1944. Kuva
Airi Rakkolaisen (nykyisin Saarni) kotikokoelmasta.
Elisenvaaran
rautatieaseman kirjurit naamioituvat talvisodan aikana ilmahyökkäyksiltä.
Molempien sotien aikana Elisenvaaran aseman väestönsuojatilanne kaipasi
kipeästi parannusta. Suojaa haettiin muun muassa kellareista, kiskojen väleistä
ja junien polttoaineina käytetyistä halkopinoista.
Elisenvaaran
pommituksissa menehtyi myös Humalaisten alakoulun opettaja Sirkka Palmu.
Punailmavoimien
koneet kantoivat tuhovaikutuksen maksimoimiseksi erilaisia pommeja. Suurimmat
räjähdyspommit tekivät melkoisia kraatereita radan lähistöön. Uuden posti- ja
poliisitalon pihaan syntynyttä kuoppaa katselevat poliisit Nikkari ja Huolman
sekä luutnantti Ahonen.
Elisenvaaran
poliisi Urho Nikkari tutkii räjähtäneen pommin kuorta.
Pommituksessa
vaurioitunut uusi asemarakennus sekä tuhoutunut karjavaunu. Kuvanottohetkellä
ratapihaa on jo ehditty raivata ja korjata.
Pommituksesta
selviytyneen Arvo Ravantin sukulaisia evakossa Peräseinäjoella kesällä 1944.
Vasemmalta:
Arvon serkku
Salme Kesonen, täti Tyyne Ravantti, äiti Hilja Ravantti edessään Arvon
pikkuveli Asseri, hänestä oikealla sisko Mirja, tämän takana serkku Keijo
Jantunen, tämän takana Arvo ja takimmaisena isoveli Aarre ja toinen oikealta
serkku Paula Kesonen ja oikeanpuoleisimpana Paulan äiti Lempi Kesonen. Kuva
Arvo Ravantin kotikokoelma.
Kuvan
räisäläislapsista viisi kuoli pommituksessa. Alarivin oikeanpuoleiset tytöt
Martta ja Meeri Ravantti menehtyivät, kolmantena oikealla oleva Mirja
selviytyi.
Takarivissä
oikeanpuoleisena oleva Arvo Ravantti selvisi pommituksesta, viides oikealta on
Ravantin vanhin poika Aarre. Hän meni evakkoon maanteitse karjan kanssa. Kolmas
Ravantin menehtynyt tyttö on Maila, seitsemäs oikealta takarivissä (valkoinen
esiliina).
Myös
eturivissä kolmantena vasemmalta istuva Paavo Tuomi ja takarivissä neljäntenä
vasemmalla seisova Terttu Tuomi kuolivat pommituksessa.
Kuva on
otettu evakossa Karijoella kesällä 1941. Kuva Arvo Ravantin kokoelma.
Elisenvaaran
ratapiha oli kiireinen jo ennen sotaa, kuten syksyn 1939 juna-aikataulusta voi
päätellä.
Maire
Suutari kaalipellossa. Mairen isä oli kaatunut jatkosodan alussa. Elisenvaaran
evakkomatkalla kotinsa jätettyään hän menetti pommituksissa vielä äitinsä,
pikkuveljensä ja pikkusiskonsa. Maire menetti sodassa koko ydinperheensä. Kuva
Maire Suutarin (nyk. Virtanen) kotikokoelma.
Lotta Lilli
Kolehmainen haavoittui pomminsirpaleista asemalaiturilla heti ensimmäisessä
pommitusaallossa. Kuva Lilli Kolehmaisen (nyk. Tiainen) kotikokoelma.
Lilli
Kolehmainen (sängyssä istuallaan) Savonlinnan sotasairaalassa pommituksen
jälkeen. Kuva Lilli Kolehmaisen (nyk. Tiainen) kotikokoelma.
Johannes
Timoskan ja hänen sisarensa Annan perheet runsas kuukausi ennen pommitusta.
Johannes oli kyntölomalla ja poikansa Pentin rippijuhlassa. Kannon päällä
istumassa Johannes ja hänen vaimonsa Hilja, heidän edessään Pauli. Oikealla
puolella perheen tyttäret Raili ja Aila. Takarivissä oikealla Pentti,
Johanneksen sisko Anna sylissään tyttärensä Hellä. Vasemmalla puolella Anna
tyttäret Hilkka ja Helvi. Johannes oli pommituksen aikana rintamalla ja Pentti
tien päällä evakkomatkalla karjan kanssa. Johanneksen ja Pentin lisäksi kuvassa
olevista selviytyivät vain Aila ja Hilkka. Kuva Aila Timoskan (nyk. Rusi)
kotikokoelma.
Pastori
Honkkila perheineen. Etsiessään omaisiaan pastori löysi tuhoutuneen junanvaunun
ja sai kuulla kaikkien kuolleen pommituksessa. Alkujärkytyksen jälkeen
paljastui kuitenkin, että omaiset olivat hengissä ja saaneet pääasiassa
eriasteisia sirpalevammoja.
Kirkkoherra
Arvi Kujala siunaa Elisenvaaran 20.6.1944 suurpommituksen uhreja Elisenvaaran
uudella hautausmaalla. Kaikille uhreille ei riittänyt arkkuja, ja osa
haudattiin puulaatikoissa. SA-kuva.
Savonlinnan
ja Säämingin hautausmailla on kummassakin 30:n pommituksessa kuolleen
joukkohauta. Tältä haudat näyttivät kesällä 2008. Kuvat Erkki Rahkola.
|