B1-00-001 (takaisin)
Hiitolan Marjasaari näkyi selvästi Kurkiniemeen. Sen somerikkoisilta rannoilta mm. Jarkko Veikkolainen toi rantasomerikkoa tieaineeksi. Kun sepeliä tehtiin käsituotteena ja se ei riittänyt tarpeisiin. Myös kirkon käytävillä oli Marjasaaren somerikkoa. B1-00-001-0110 (L0547) (Laatokan mainingit)
B1-06-001 (takaisin)
Kurkijoen pitäjään kuului eräitä ns. Laatokan ulappasaaria. Näistä oli suurin Heinäsenmaan saariryhmän pääsaari, Heinäsenmaa eli Heinsimä. Saari oli noin 4 km pitkä ja yhdestä puoleentoista kilometriä leveä. Puolustuslaitos oli pakkolunastanut saaresta 61 hehtaarin suuruisen alueen, sillä saarella sijaitsi RT 3:n rannikkopatteri ja kasarmi. B1-06-001-0111 (d006)
B1-25-001 (takaisin)
B1-25-001-0125 :
Tervun kylän kohdalla oli noin 4 kilometrin etäisyydellä rannikosta Rahmansaari, jonka valloittamisen jälkeen 10.9.1941 (korj. MR), venäläiset joukot vetäytyivät kaikista Laatokan ulappasaarista, myös Valamosta.
(L0825):
Tervu, Rahmansaari, 1931? Kuvan yläreunassa on teksti "M/1364/B/III Rahmansaari, S:vala 28.8.31/14,40,1000/25Savolainen".
(R294-2):
Tervun kylän edustalla sijaitseva Rahmansaari joutui suomalaisten haltuun 10.9.1941 sitkeitten taistelujen jälkeen. Tämä taistelu, jota johti luutnantti Ahti Sonninen, oli viimeinen Kurkijoen alueella suoritettu maasotatoimi.
(S207):
Rahmansaari, josta käytiin kovia taisteluita 9–10.9.1944. Venäläiset joukot saarrettiin lopulta kuvan oikeassa reunassa olevaan Saunalahteen.
(d013) (kuv. Ilmavoimat, jälj. Rainar Hakulinen) (Laatokan mainingit)
B1-40-005 (takaisin)
B1-40-005-0129:
Tervun kylän rannikon edustalla näkyy kuvan keskellä Rahmansaari, josta käytiin 7.-10.09.1941 kovia taisteluita. (korj. MR) Saaren jouduttua suomalaisten haltuun oli Kurkijoki lopullisesti valloitettu. Sotatoimia Rahmansaaressa johti luutnantti Ahti Sonninen. Rahmansaari oli noin 4 kilometrin etäisyydellä Tervun rannikosta. Tässä kuvassa näkyy myös Heinäsenmaan saariryhmä kapeana juovana taivaanrannalla oikealla olevan männyn kohdalla.
(L0566: kaksoiskuva: (2/2= B1-40-005-0129) (1/2= lähes sama))
(vrt. B1-25-001)
B1-46-002 (takaisin)
B1-46-002-0134 :
Vossinan saaren etelärantaa. Saari oli noin 3 kilometriä pitkä ja noin kilometrin levyinen. Eteläosassa oli useita kalasaunoja, sillä saari oli kalastuksen keskus ulko-Laatokalla. Saaren pohjoisosassa oli pieni Valamon skiitta ja munkkien asuntoja. Saari kuului Valamon luostarille. Talvisodan aikana kalasaunat hävitettiin yhtä lukuunottamatta. Samoin skiitta ja munkkien asunnot.
(L0837:) Valamo, 1935.
(R286): Valamon luostarille kuulunut Vossinan saari tuli talvisodan aikana tunnetuksi oudoista valoilmiöistään ja tuntemattomista piileskelijöistään. Kurkijoen Lohko asetti sinne vartion ja etelärannan kalasaunat hävitettiin yhtä lukuunottamatta. Kuvassa Vossinan saaren somerikkoista rantaa.
(Valok. Paavolainen, MV) (Museovirasto)
B3-03-066 (takaisin)
(L0828):
Elisenvaara, kuv Arvi Nousiainen, Mikrilän tien varresta, 1929. Elisenvaaran asemalle päin otettu kuva Anttosen katolta.
(R052):
Elisenvaaran asemanseutua pohjoisosassaan Mikrilään johtavan maantien varrella. Vasemmalla Taunin (ent. Tichanoff) tiilitehdas ja Riikosen talo, etualalla Arvi Nousiaisen hyvin hoidettua puutarhaa.
(Y059):
Elisenvaaran asemanseutua Mikrilän tien varrella. Vasemmalla Taunin tiilitehdas ja Riikosen talo, etualalla Arvi Nousiaisen hyvin hoidettua puutarhaa. A. Nousiaisen kokoelmasta. (B3-03-066)
B3-20-118 (takaisin)
(L1090):
Lopottia Linnamäeltä, 1942 kevät. Lopotti oli säilynyt lähes täydellisesti. Vain ortodoksinen kirkko kuvan keskellä oli kärsinyt välirauhan aikana venäläisten purettua tornin ja keskikupolin. Kelloseppä Hurmeen talon paikalle oli tuotu toinen rakennus, joka oli keskeneräinen. (S303) (B3-20-118)
C1-03-033 (takaisin)
(C1-03-033-0428):
Eino Terävä Parikkalasta sai ylioppilaslakin keväällä 1939. Hän kaatui 31.7.1941 Tyrjällä. Kuvassa hänen omaisiaan sekä A. Nousiaisen väkeä.
(L0795):
Eino Terävän ylioppilasjuhlat, 1939 kevät. Kuvan takana on teksti "Kevät toi Einolle valkolakin ja 2 päivän päästä tykistöunivormuun ja res.vänr. 1940. Kuvassa äiti, jonka 4 poikaa oli sodassa ja koti jäi rajan taakse. A. Nousiainen, Pieksämäki 1940". Einon kohdalle on kuvan taakse kirjoitettu Eino Terävä? Tiedot Svea Saarinen: Ylärivissä vasemmalla seisova mies on Erkki Nousiainen ja hänen alapuolellaan seisova nainen rouva Nousiainen. Talo on ehkä konduktööri Marttilan talo. (C1-03-033)
C1-03-040 (takaisin)
(C1-03-040-0435) (L0264)
Elisenvaaran asemanseudun lapsia Pöntysen pellolla. Tapio Nikkarin löytämät tiedot: Elisenvaaran asemanseudun lapsia Pöntysen pellolla. Vasemmalla näkyy Westerbergin eli Veijalaisen talo ja oikealla VR:n kasarmi. Kuva on vuodelta 1938.
(Aila Jouhikainen (os. Kosonen) Olavi Kallioniemen avustamana:
Takarivi: Soili Syrjälä, Marjatta Kosonen (tupsumyssyiset) sekä Salme Syrjälä.
Keskirivi: Sirkka Kallioniemi, Airi Heiskanen, Aila Kosonen (valk. karvahattu päässä), Sulo Syrjälä, hieman Sulon takana Helka Veijalainen, Sulon vieressä Uolevi Lehtinen, hieman hänen takanaan Eila Kallioniemi, Aira Syrjälä (vaalea kaulus), Eino Kallioniemi.
Eturivi: Jorma Mäkelä, Aini Suvanto, Asta Suvanto, Olavi Kallioniemi (istumassa), Eero Vesterberg (polvillaan takana), Jorma Heiskanen (edessä), Pekka Lakkonen (istumassa) sekä oikeanpuoleisin Iivo Veijalainen.)
Valok.: Viivi Tersa (Kallioniemi).
C1-03-046 (takaisin)
(C1-03-046-0435) (L0704)
Asemamiesyhdistyksen Elisenvaaran osaston jäseniä Vaasassa 20.-21.7.1940. Vasemmalta Viljo Jakonen, Antti Naukkarinen, Y. Laurila, Pekka Äikää, Anton Villikka, Olavi Sikiö, Valter Räihä, joku lapsi, Tauno Kurri, ja hänen takanaan tuntematon henkilö, Niilo Silvan, Väinö Kyytinen, Kalevi Kuronen, Toivo Vilmi, Osmo Suvanto, Arvi Nousiainen, Jussi Aulasuo, Sulo Valkeapää, Toimi Suuronen, Jussi Räty, Eino Hiiva (myöh. Teirmaa), Valto Salminen, Sulo Kähkönen, Ilmari Tiainen, Väinö Silvan, Adolf Halko (myöh. Halmelinna), Arvi Rytkönen, Severi Paukkunen ja Vihtori Lampinen.
C1-03-111 (takaisin)
(L1195):
Mannerheimin lastensuojeluliiton kesäleiriläisiä, 1939. Kuvan takana on käsinkirjoitettu teksti ”Leiki, leiki pienokainen. Laita lastuista tupia… kunhan vuotesi kuluvat, laita et lastuista tupia.” Hauskoista hauskin oli junamatka uimapaikalle Akkaharjuun. Kuvassa ”puhelinleikki” junaa odotellessa. Kuva Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kesäkentän toiminnasta v. 1939. C1-03-111
C1-03-114 (takaisin)
(L1400):
Elisenvaara, kuv Matti Poutanen(?), Ester Poutanen hevosen selässä ja Kerttu Parikka Kyyhkyahon Poutasen saunan vieressä hevosta juottamassa. Kuva on julkaistu Kurkijokelaisessa 10.12.2004. Tiedot Lennart Aho, Ypäjä: Ester Poutanen (myöh. Inkilä, kuoli 2002 Ruokolahdella). Hevonen on Poutasen kantakirjatamma Lotta. Poutasen tila oli maatalouden mallitila. Ester Poutanen oli kova hevostyttö. Kerran Hiitolan markkinoitten aikaan Aho oli nähnyt jonkun ratsastavan heidän kotitalonsa ohi kovaa vauhtia Lotalla. Hän oli noin 10-vuotias ja ajattelin jonkun varastaneen hevosen. Hän meni Poutaselle kertomaan ja talonväki lähti talliin katsomaan. He huomasivat hevosen puuttuvan, mutta samaan aikaan kuului hevosen kavioiden kopsetta, kun Ester tuli Lotan kanssa takaisin. Ester oli käynyt naapurissa Lukalla soittamassa sulhaselleen, kun siihen aikaan ei Poutasella ollut vielä puhelinta. Kuvan on ehkä ottanut Esterin veli Matti, joka oli ahkera kotikuvaaja ja kehitti kuvia itse lasilevyiltä. Esterin vanhemmat olivat Lennart Ahon kummeja. Tiedot Kerttu Karppinen, Oulu: Kerttu Parikka kotoisin Oksentiinmäestä. Hän oli Esterin serkku tai pikkuserkku. Poutasen talo oli Karppisen tädin naapuritalo ja siksi tytöt olivat tuttuja. Karppisen kotitalo ja Parikan talo olivat lisäksi naapureita Oksentiinmäessä. C1-03-114
C1-20-024-0580 (takaisin)
(L0579):
Lopotti, Opiston opettajien taloudenhoitajia ja oppilaskunnan ruokalan työntekijöitä. Kuva on julkaistu Kurkijokelaisessa 1.10.2004. Tiedot Anna Kaukonen (os. Jussilainen), Ilmajoki. Kuvassa kolmas vasemmalta on ruokalan emäntä Maiju Viljakainen. Hänen vieressään ovat Jussilaisen sisarukset Hilma ja Aino (Anna Kaukosen isosiskot). Hilma oli opistolla leipojana ja Aino keittäjänä. Neljäs oikealta on kirjanpitäjä Helmi Huttunen ja kolmas oikealta Luukkonen. Jussilaisen sisarusten isä oli töissä koulutilalla. Tiedot Aino Jussilainen: Kuvassa vasemmalta inkeriläinen Helena Kesseli, Hilja Siira, Maija Viljakainen, Hilma Jussilainen, Aino Jussilainen, Martta Hiltunen. Samanlaisissa leningeissä eläinlääkäri Gummeruksen kotiapulaiset nimeltään ehkä Hämppi ja Höök. Anna Lääperi ja istumassa hänen tyttönsä Aino. Ijäs ja tuntematon. Taustalla johtajan rakennus ja vasemmalla näkyy vähän ruokalaa. Johtajan rakennuksesta alkaa pitkä katu. Taustalla oli puistoa ja pitkän laiturin päässä uimahuone tai pukeutumishuone. C1-20-024
C1-40-014 (takaisin)
(L1169):
Tervu. Häävieraita Antti ja Anni Heinosen (o.s. Lasonen) häissä Anttilanmäellä, 24.8.1906. Vieraat edessä vasemmalta: Talon vävy Thor Arthur Eklund ja vaimonsa Eva os. Lasonen Rummunsuolta, lapset 2 v. Helmi (myöh. Häkli) ja 4 v. Hilja (myöh. Lankinen). Hääpari. Talon tytär 5 v. Iida (myöh. Heinonen). Muut lapset edessä Kaartisten ja Pörstien. Takana vasemmalta: Matti Sihvonen ja Juho Uimonen Kalksalosta, Juho Kuntsi Käkisalmesta, Matti Heinonen Kalksalosta. Sulhasen takana Tervunhovin tilanhoitaja agronomi Henrik Åström. Kalle Hämäläinen Kuhkaasta ja Juho Lasonen. Neljä valkopukuista ovat morsiustyttöjä: Maiju ja Helena Häkli Lapinlahdelta (myöh. Kilpinen ja Räsänen), Katri Immonen Tervusta ja Anni Poskiparta. Talon emäntä Maria Lasonen os. Pörsti, Pekka Pessi Kaukolasta ja vaimo Anni os. Pörsti. Talon isäntä Pekka Lasonen, Katri Kaartinen Kesvalahdelta ja Eeva Pörsti Hiitolasta. Ent. nro 248 arkistoluettelossa. [C1-40-014]
C1-42-003 (takaisin)
(L0509):
Uusikylä, Kemppisen rinteen alla ns. Eljaksen penkki. Vas. Eljas Mylén, Pekka Hannonen, Eero Laukkanen ja Pekka Laukkanen. (Y450).
(C1-42-003-0809):
Uudenkylän Kemppisen rinteen alapuolella oli Eljas Mylénin asuma harmaahirsinen talo. Maantien varressa oli kuusen juurella penkki, jota usein kutsuttiin "Eljaksen penkiksi". Kuvassa penkin vakituisia käyttäjiä, vasemmalta Eljas Mylén, Pekka Hannonen ja Pekka Laukkanen poikansa Eeron kanssa. Vakituisia penkin käyttäjiä oli myös sitä vastapäätä asunut Erkki Turunen. Kuvan näky oli lähes vakituinen kesäisinä iltoina sään salliessa.
D2-00-008 (takaisin)
(L0680):
Loimaa, Heimolinna, kuv Pekka Kyytinen, Kurkijoen kunnan lopettajaistilaisuus, [pvm?]: (S364): 9.1.1949 // (N447): 7.9.1949.
Istumassa vasemmalta: Kaapro Huittinen, Adolf Marttila Elisenvaara, Heikki Kiiski Savoja, Juho Mylén Tervu, Pekka Kiiski Elisenvaara, Helmi Hartikka Aromäki, Jaakko Hämäläinen Aromäki. Keskellä seisomassa vasemmalta: Heikki Kiiski Haavikko, Onni Mielonen Aromäki, Onni Salminen Luhovaara, Heikki Hartikka Otsanlahti, Pekka Kiiski Oksentiinmäki, Otto Soikkeli Huutomäki, Mikko Kuokkanen Lapinlahti, Pekka Siira Savii, Jaakko Heinonen Otsanlahti, Väinö Kilpinen Kirkonkylä, Juho Heikinmaa Saares, Eerik Kauppinen Elisenvaara, Matti Kiiski Pohjii, Paavo Äikää Ihojärvi, Juho Tukia Rahola, Martti Koho Ihojärvi. Takana seisomassa vasemmalta: Anton Hartikka Otsanlahti, Väinö Kirves Titto, Johannes Kojo Vätikkä, Matti Heinonen Lapinlahti, Jaakko Pantzar Kirkonkylä, Juho Ojalainen Titto, Martti Lukka Rummunsuo, Juho Laukkanen Tervu, Klaes Hämäläinen Elisenvaara, Heikki Koho Soskua ja Matti Tukia Haapavaara.
(R325):
Kurkijoen kunnan hoitokunnan työ päättyi 31.12.1948. Viimeisessä kokouksessaan 30.12.1948 hoitokunta päätti järjestää kunnan lopettajaistilaisuuden 9.1.1949 Loimaan Heimolinnassa. Tilaisuuden kutsuvieraita olivat entiset kunnanvaltuuston jäsenet, viimeksi toimineiden lautakuntien jäsenet ja Kurkijoella vakinaisina toimineet kansakoulujen opettajat. Lisäksi Karjalassa ja Maakansassa julkaistiin yleinen kutsu kaikille Kurkijoen kuntalaisille. Kuvassa kunnanvaltuuston jäseniä eri vuosilta.
(D2-00-008-0837):
Kurkijoen kunnan lopettajaistilaisuudessa Loimaan Heimolinnassa 7.9.1949. Eturivissä vasemmalta Kaapro Huittinen, Adolf Marttila, Heikki Kiiski Savojalta, Juho Mylén, Pekka Kiiski Elisenvaarasta, Helmi Hartikka, Jaakko Hämäläinen. Toisessa rivissä seisomassa vasemmalta Heikki Kiiski Haavikolta, Onni Mielonen, Onni Salminen, Heikki Hartikka, Pekka Kiiski Oksentiinmäeltä, Otto Soikkeli, Mikko Kuokkanen, Pekka Siira, Jaakko Heinonen, Väinö Kilpinen, Juho Heikinmaa, Erik Kauppinen, Matti Kiiski, Paavo Äikää, Juho Tukia, Johannes Kojo, Matti Heinonen, Jaakko Pantzar, Juho Ojalainen, Martti Lukka, Juho Laukkanen, Klaes Hämäläinen, Heikki Koho ja Matti Tukia.
D3-37-001 (takaisin)
(L1299):
Soskua, Äitienpäiväjuhlat kansakoululla, 1933. (U246). Kurkijokelaisessa 23.1.2004. Tiedot Lyyli Hartikainen. Oikealla ylhäällä (lyhyt tumma polkkatukka) on opettaja Anna Nenonen, joka oli Soskuan kansakoulussa viimeistä vuottaan 1933. Lyyli Hartikaisen äiti on Maria Kontulainen on kuvassa keskirivissä kolmas vasemmalta seisomassa (kapeakasvoinen nainen musta huivi päässään). Lapset alarivissä oik. Irja Ovaska, kesk. Irja Kontulainen, vas. Rauha Kuosa. Lasten takana seisomassa oik. Kristiina Ovaska (valkoinen leninki), hänen vieressään vasemmalla Laina Kuosa (kukallinen leninki), seuraava vasemmalle seisomassa Lyydia Kontulainen (lyhyt nainen, valkoinen huivi). Hänen vieressään on Lyydia Vavuli (harmaa puku, jossa kaulus, alla musta paita, ei päähinettä). Seuraava vasemmalle Lyydia Kontulainen (musta puku, v-kaulus, ei päähinettä), seuraava vasemmalle Helmi Kojo (musta puku, valkoinen etumus). Lasten vieressä alarivissä Matikainen. Alarivin naiset olivat Soskuan joen toisella puolella asuneita ortodokseja. Toisessa rivissä seisomassa Hilja Arvelin (musta puku, valkoinen esiliina, ei päähinettä). Hänen vieressään istuu Anni Häkli (raidallinen puku, valkoinen napitus). Toisessa rivissä istumassa keskellä Katri Koho (vaalea puku, kaulukset), jonka luona opettaja Nenonen asui viikoilla, koska Kohon talo oli koulun lähellä. Äitienpäiväjuhlia järjestettiin koululla vuosittain. Lapset harjoittelivat ohjelmia opettajan johdolla, Lyyli Hartikainen mm. lauloi serkkunsa kanssa juhlassa. Tiedot Lempi Tuominen (os. Rasilainen), Hämeenlinna. Kuvassa keskirivissä seisomassa Hilma Arvelin (musta puku, valkoinen esiliina, ei päähinettä), hänen vieressään istuu Häklin emäntä (Anna?). Hilma Arvelinin takana vasemmalla Helena Sidorov (musta puku, huivi päässä). Keskimmäisen ikkunan edessä toisessa rivissä Vavulin emäntä (musta puku, riipus kaulassa, ei päähinettä). Ikkunan oikealla puolella Loviisa Rasilainen (sileä kampaus, harmaa puku, Lempi Tuomisen äiti). Eturivissä istumassa kolmas vasemmalta Katri Tirri, kuudes vasemmalta lasten vieressä Matikaisen mamma (hänen tyttärensä oli ompelija). Lapsista vasemmanpuoleisin on Rauha Kuosa ja oikeanpuoleinen Irja Kontulainen. Oikeassa reunassa seisomassa Iida Kontulainen (valkoinen leninki) ja hänen vieressään Laina Kuosa. D3-37-001
E1-00-039 (takaisin)
(E1-00-039-0927):
Rovasti Arokallion laatiman järjestyksen mukaisesti kanttori yhdessä suntion kanssa suoritti lasten kuulustelun lukukinkereillä. Kuvassa kanttori Heikki Miettinen kuulustelee tyttöjä. Takana pojat viittaavat innokkaasti suntion tekemiin kysymyksiin.
(L0381):
Sillankorva. Kuv. Pekka Kyytinen. Kanttori Heikki Miettinen kyselee tietoja lapsilta lukukinkereillä. Kurkijokelaisessa 18.3.2004. Tiedot Aino Jalonen (os. Savolainen, s. 1927), Lieto: Kuva on otettu Sillankorvan kylässä veljekset Heikki ja Pekka Savolaisen talossa. Sillankorvan, Saviin ja Särkijärven kylät järjestivät yhdessä lukusia. Savolaisen talossa aikuisten kinkerit olivat isommassa tuvassa ja lapsia kuulusteltiin salin puolella. Kanttori Heikki Miettinen luetuttaa pienempiä lapsia ja oletettavasti suntio kyselee suuremmilta lapsilta. Lukemassa Sirkka Poutanen, jonka takana näkyy pienen lapsen päälaki, oletettavasti Sirkan veli Toivo Poutanen. Sirkan takana esiliinallinen tyttö Tyyne Heinonen, tummapukuinen tyttö hänen vieressään Heikki Savolaisen tytär Anna-Kaarina Savolainen. Takana kuvan oikeassa reunassa esiliinallinen tyttö Pekan tytär Aino Savolainen, hänen vieressään Eino Savolainen, jonka oikealla puolella tummatukkainen poika on Pekka Savolaisen poika Väinö Savolainen. Pitkä poika takarivissä oikealla Väinö Schwartz, hänen vieressään oleva lapsi, jonka kasvoja ei näy jäi tunnistamatta, viittaamassa vaaleatukkainen Veikko Asikainen, tumma poika hänen edessään tunnistamatta ja edessä viittaamassa Toivo Löppönen. E1-00-039
F1-03-014 (takaisin)
(L0965) ja (L0328):
Ojajärvi, Elisenvaaran suojeluskunnan torvisoittokunta, 1937 kesä. Elisenvaaran soitannollisen seuran ja suojeluskunnan soittokunta. Kuva otettu Ojajärven nuorisoseuran kesäjuhlilla. Kuvassa vasemmalla Erkki Lemminki, Toimi Suuronen, Niilo Silván, Pentti Kanttori?, Emil Reini, Vilho Korpela, Adolf Uimonen, Harjumäki, Arvi Hauksela?, Osmo M. Suvanto./ Arvi Hauksela 31.1.1941 kirje. Kuva on julkaistu Kurkijokelaisessa 30.7.2004. Tiedot Arvo Pelkonen, Espoo: Vas. 1. Junamies Erkki Lemminki, 2. Asemamies Toimi Suuronen, naisten välissä junamies Emil Reini. Oik. 1. Asemamies Osmo Suvanto, soittokunnan kapellimestari. Myös muut soittajat ovat rautatieläisiä, kuten juna- ja asemamiehiä. Naiset ovat soittajien vaimoja, luultavasti rouva Suvanto ja rouva Lemminki, joilla oli tapana käydä matkoilla miestensä mukana.
(F1-03-014-1050)(N4-03-003-2320)(d227)
B3-20-017 (takaisin)
(B3-20-017-0237) (d260):
Uuden kunnantalon katolta otettu kuva, jossa ylimpänä näkyy Mammalanmäki ja sen alapuolella Mulimäki. Maantien vasemmalla puolella on Rädyn kahvila- ja leipomoliike sekä Kaupin kirjakauppa. Tien oikealla puolella sijaitsevat lähinnä ns. maalaisliiton talo, Palorannan vaatetusliike ja kunnanlääkärin asuintalo.
Aune Niskanen:
Edessä Maalaiskunnan (-liiton?) talo. Seur. katto näkyvissä on Palorannan kauppa, kunnanlääkärin ja kätilön asunto. Takana toisinpäin on terv.hoitajan asunto+vastaanotto. Vasemmalla: Säästöpankki, Rätyn leipomo ja kahvila, kirjakauppa. Takana ensin Mulimäki ja sen takana keskellä Mammalanmäki.
B3-20-017
B3-20-024 (takaisin)
(B3-20-024-0244):
Lopotin keskustaa Mulimäeltä nähtynä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy uusi kunnantalo. Kirkon kohdalla on vanha kunnantalo ja samassa talorykelmässä osuuskaupan myymälä, Sunelan kauppa ja Niemisen kahvila- ja leipomoliike. Kuvan etuosassa on Rädyn kahvila- ja leipomoliikkeen pihamaata.
Aune Niskanen:
Edessä alhaalla kirjakaupan piha, vas, kirjak. ei näy. Vas. Rätyn leipomo ja kahvila + heidän pihaa. Seuraava Säästöpankki, Osuuspankki, Mikko Sunelan sekatavarakauppa, seurakuntatalo. Toisella puolen tietä ensin kirkko, Kurkijoen Osuuskauppa, Niemisen kahvila, Taskisen lihakauppa, kunnantalo pihoineen ja hevoskatoksineen. Kirkon takana Linnavuori, Kurkijoen uoma ja Opiston rakennuksia. Vasemmalla Koimäki.

B3-20-024
B3-20-014 (takaisin)
(B3-20-014-0234) (d269):
Lopotin itäosaa 1920-luvulla. Etualalla Turkulaisenniemi ja siellä sijainnut Kurkijoen osuusmeijeri rakennuksineen. Kuvan keskellä näkyy Näreniemen kuusi ja sen kohdalla viimeisenä säilynyt rantamakasiini, jonka laiturissa on proomu. Kuvan taustalla näkyy maamiesopiston rakennuksia ja Koimäki, jonka autio kaksikerroksinen rakennus myöhemmin 1930-luvun alussa käytettiin Elisenvaaran yhteiskoulun rakennusaineiksi. B3-20-014
B3-20-030 (takaisin)
(B3-20-030-0249) (d255):
Lopottia Paratsun suunnalta. Kuvassa näkyvät molemmat kirkot. Äärimmäisenä vasemmalla maamiesopiston johtajan asunto. Kirkon kohdalla opiston uimahuone, joka jatkosodan aikana oli kuivalla maalla. Äärimmäisenä oikealla uusi kunnantalo sekä ortodoksinen kirkko ja sen kohdalla Kurkijoen osuuskaupan myymälä, seurakuntatalo, Sunelan liiketalo (myös. Keski-Karjalan osuusliike) ja Niemisen kahvila. B3-20-030
B3-20-048 (takaisin)
(B3-20-048-0267):
Näkymä Lopotin Koimäeltä. Hiitolan maantie menee kohti kirkkoa, josta vasemmalle Linnamäki. Kuvan oikeassa reunassa on Kuuppalan Himohirsi ja kauempana Soskuan mäkiä. Keskellä on Mammalanmäki ja siitä oikealle Uudenkylän (Otsanlahden) Karvalinvuori, jonka kohdalla Kurkijoen osuusmeijeri. Etualalla keskellä on Kurkijoen maamiesopiston opettajien asuntoja. B3-20-048
B3-20-049 (takaisin)
(B3-20-049-0268):
Autoja menossa Lopotista Elisenvaaran suuntaan. Vasemmalla Toropaisen talo ja Hotelli Kurki, oikealla Neuvosen talo, joka purettiin 1930-luvulla Anni Autereen rakennuttaessa paikalle omakotitalon. Tien oikealla puolella on Onni Valkeapään talo ja palokunnan talo. Kuvan alareunaan tuleva tie vie Hiidenmäen rinteelle ns. Yläkadulle, jonka varrella oli 6 asuintaloa. B3-20-049
B3-20-050 (takaisin)
(B3-20-050-0269)(L0129):
Lopottia nähtynä maamiesopiston puolelta. Kuvassa oikealla Johannes Räkköläisen liiketalo. Sitä vastapäätä vasemmalla olleessa rakennuksessa toimi mm. Johan Kaupin kirjakauppa sekä Kurkijoen Apteekki. Rakennus paloi 1910-luvun alkupuolella. Räkköläisen liiketalo joutui myöhemmin kauppaneuvos Svante Kurikan omistukseen ja häneltä Kurkijoen Suojeluskunta osti talon, jolloin osa rakennuksesta korotettiin kaksikerroksiseksi. B3-20-050
B3-20-058 (takaisin)
(B3-20-058-0277) (L1511):
Pekka Kyytisen näkemys kadotetusta Lopotista. Hiidenmäeltä otetusta kuvasta on tullut muistojen kuva. Keskellä Lopotin Linnamäki ja koulutilan aluetta. Taustalla Raholan kylän mäkiä. Etualalla virtaa Heinjoki, joka kuvan vasemmassa reunassa yhtyy Raholanjokeen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy koulutilan saunarakennus ja sen kohdalla Raholanjoen ylittävä silta, jota pitkin tie kulki Sipilänmäkeen. B3-20-058
B3-20-061 (takaisin)
(B3-20-061-0280) (L0445):
Lopotin Linnamäeltä kirkon suuntaan.
Kaksoiskuva; sama (=?) kuva / Aune Niskanen: oikealla Opiston johtajan asunto, sen vieressä oikealla opettajien asunto. Vasemmalla ruokala, oppilasasuntola, juhlasali, meijeri ja karjanhoitokoululaisten talo. Meijerin oikealla puolella laboratorio-rakennus. Kirkko juhlasalin kohdalla.
B3-20-061
B3-20-062 (takaisin)
(B3-20-062-0281) (L0456):
Lopotin Laikkalanlahtea. Entinen Räkköläisen huvila Koimäellä näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Kuvassa näkyy lisäksi maamiesopiston puutarha ja 2 opettajien asuntoa, joista kuvan keskellä olevassa asuivat aikoinaan: eläinlääkäri Kaarlo Gummerus, eläinlääkäri Niilo Luikko, maisteri Juhana Karttunen ja metsänhoitaja V. Kolehmainen. B3-20-062
B3-20-063 (takaisin)
(B3-20-063-0282) (L0462):
Kurkijoen Lopottia 1900-luvun alussa. Kuvan keskellä oleva tumma rakennus oli apteekkina ja paloi myöhemmin. Sen vastapäätä on Niemisen kahvila- ja leipomorakennus. Tämä aika olikin Lopotissa tulipalojen aikaa, kun Räkköläisen liiketaloa vastapäätä ollut apteekkirakennus paloi v. l9l3 ja tämä toinenkin v. l916. Tälle paikalle Mikko Sunela rakensi liiketalon, jossa myöhemmin toimi Keski-Karjalan osuusliikkeen myymälä. B3-20-063
B3-20-087 (takaisin)
(B3-20-087) (d253):
Aune Niskasen kok.: Oikealla Kirkko. Kirkon edessä kolmen tien risteys: oikealle Hiitolaan, Kirkon taakse oikealle Lahdenpohjaan, vasemmalle Elisenvaaraan, jossa ensiksi Suojeluskunnantalo, sen sivurakennus, kenkäkauppias Juvosen talo ja Keski-Karjalan Osuusliike. Takana Säkinmäki. Etualalla Opiston rakennuksia: oikealta juhlasali, meijeri, karjanhoitokoulu ja karjanhoitokoululaisten asuntola. Toisinpäin oikealla laboratorio ja kulmassa näkyy vähän Opiston pitkää navettaa. B3-20-087
B3-20-088 (takaisin)
(B3-20-088) (L0453) (L0187):
Aune Niskasen kok.: Kirkon takana oikealla Mulimäki, sen takana Mammala(nmäki). Oikealla Opiston johtajan asunto, sen oikealla puolella opettajien asunto (viimeksi 1939 asuivat agr. Airaksinen ja Kalle Huttunen. Vasemmalla Opiston ruokala ja oppilasasuntola. Vasemmalla edessä varastorakennuksia. Oikeassa alareunassa osa Opiston navetan kattoa. B3-20-088
B3-20-011 (takaisin)
(B3-20-011-0231):
Kurkijoen kirkko Säkinmäeltä nähtynä. Kirkon oikealla puolella näkyy maamiesopiston rakennuksia, tornilla varustettu opiston johtajan asuinrakennus ja opiston ruokalarakennus. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Laikkalanlahtea ja etelään avautuva laivaväylä. Sortavalaan menevä maantie kulkee kirkon ohitse. Etualalla oleva niittyalue oli maaliskuisten markkinoiden pitopaikka.
B3-20-011
B3-20-025 (takaisin)
(B3-20-025-0245) (d257):
Lopottia Säkinmäeltä. Taustalla Pohjiin kylän maisemia. Kuvan oikeassa reunassa Hiidenmäki ja sen rinteellä Lismakarin talo. Etualalla Pekka Veijalaisen Hotelli Kurki pihan puolelta sekä samassa pihassa ollut ns. kasarmirakennus. Kuvassa näkyy myös palokunnan talo sekä Onni Valkeapään talo (valkoinen). B3-20-025
B3-20-037 (takaisin)
(B3-20-037-0256) (L0836):
Lopottia 1930-luvulla (v. 1935). Oikealla pyöräilijän kohdalta lähtee ns. Karjaportinkatu, jonka varrelle alkaa juuri Vesa Juvosen liiketalon rakentaminen 1930-luvun lopulla. Taustalla oikealla näkyy Toropaisen talo ja vasemmalla Neuvosen sekä Hiidenmäki (:n kalliot). Pyöräilijä on Maija Veijalainen, Post-Pekon tyttö. (:täyd. Aune Niskanen.) B3-20-037
B3-20-013 (takaisin)
(B3-20-013-0233) (d267) (L0417):
Näkymä Säkinmäen alarinteeltä Lopotin laivareitin suuntaan. Kuvan vasemmassa reunassa on vanha kunnan talo ja sen kohdalla tien toisella puolella Kurkijoen osuuskaupan myymälä. Kuvan etualan täyttää markkinapaikka, jonka vanha kaivo oli jo viime vuosina hävinnyt. B3-20-013
B3-20-055 (takaisin)
(B3-20-055-0274):
Näkymä Lopotin Linnamäeltä Raholan kylän suuntaan. Vasemmalla Koimäki ja Hiitolaan (Käkisalmeen, Viipuriin) johtava maantie. Keskellä Raholanjoki, johon laskee vähäinen Kurmulanoja Pohjiin kylästä oikealta.
B3-20-055
B3-20-110 (takaisin)
(B3-20-110) (d030):
Näkymä Koimäeltä Lopotinlahdelle.
Vasemmassa reunassa kirkko. Kuvan keskustassa on maamiesopiston opettajain asuinrakennus. Kuvassa näkyy myös Lopotin Näreniemi ja laivalaituri. Taustalla vasemmalla Mammalanmäki ja kuvan keskustassa Karvalinvuori ja sen kohdalla Kurkijoen osuusmeijerin rakennukset. Kuvan oikeassa reunassa on Kuuppalan Himohirsi ja eteenpäin jatkuva lahti. B3-20-110
C1-08-001 (takaisin)
C1-08-001-0520: (d129)
Soikkelin suurperhe Huutomäen kylästä. Perheeseen kuului 27-28 jäsentä. Perheen muodosti Matti ja Otto Soikkelin perheet. Lisäksi heidän sisarensa Henriika ja Sanna. Kuvassa istumassa oik. Sanna, Henriika, Matti ja hänen vaimonsa Edla sekä Otto ja hänen vaimonsa Karoliina. C1-08-001
C1-08-002 (takaisin)
C1-08-002-0521
Edla Soikkeli Huutomäen kylästä sukkaa kutomassa. Edla Soikkeli (o.s. Vuojärvi) oli Matti Soikkelin puoliso. He olivat tunnetun Huutomäen Soikkelin suurperheen arvostetut johtajat. C1-08-002
C1-08-003 (takaisin)
C1-08-003-0522 :
Huutomäen Soikkelien suurperhettä. Äärimm. oik. istuu Matti S., joka oli koko suurperheen "sielu", hänen vierellään hänen vaimonsa Edla (os. Vuojärvi), III oik. on Eemelin vaimo Aino (o.s. Kiiski), seuraavana istumassa Henriikka, joka oli Matin sisar, sitten Karoliina (o.s. Tiainen), äärimm. vas. istuu Sanna S., joka oli Matin sisar. Karoliina S. oli Otto S.:n vaimo. Tak. vas. seisomassa Sulo, Matti, Ilmari, Toivo, Eemeli, Aili ja Elsa, jotka olivat Matti ja Edla S.:n lapsia. Lapsista puuttuu Alfred ja Anna. C1-08-003
C1-08-005 (takaisin)
C1-08-005-0524:
Otto Soikkelin perhe Huutomäeltä. Takana seisoo poika Arvi, joka kuoli ilmapommituksissa Helsingissä 29.8.1942. Hän oli syntynyt 16.6.1916. Tak. vas. seisoo Aino. Istumassa penkillä vas. Viljo, joka oli syntynyt 8.2.1920. Hän kuoli Parikkalassa 1.10.1975. Lattialla koiran kanssa istuu Lyyli (nyk. Töyrynen) syntynyt 25.2.1922. Äidin ja isän keskellä istuu Terttu (nyk. Jääskeläinen), joka on syntynyt 1928. Isä Oton ja äiti Karoliinan sylissä istuvien lapsien nimet eivät ole muistissa. C1-08-005
C1-08-006 (takaisin)
C1-08-006-0525:
Soikkelin ja Kiiskin suvut liittyivät yhteen monin tavoin. Kuvassa oik. Pekka Kiiskin (Louhkan Pekan) perhe. Pekka itse seisoo äärimm. oik.. Hänen edessään on vanhin poika Kaarlo Juhana (Hannes) Äidin Aleksandra Soikkelin sylissä istuu Gunnar ja Aleksandran ja Matti Soikkelin välissä seisoo Hellin. Kuva on vuodelta 1917, jolloin Aleksandra Kiiski odotti uutta perillistä. Soikkelin sisaruksista Sanna seisoo Pekka Kiiskin vieressä takana, Otto tak. II vas. ja Kristiina istuu vasemmalta. C1-08-006
C1-08-010 (takaisin)
C1-08-010-0529:
Kestettyään ensimmäisen evakkomatkan Matti Soikkeli palasi takaisin kotitilalleen. Syksyllä 1941 hän pääsi tutuille seuduille. Kutsu Isän kotiin tuli kuitenkin pian. Kuvassa Matti Soikkeli vaimonsa Edlan hyvästelemänä hautajaispäivänä 23.11.1941. Matka Otsanlahden uudelle hautausmaalle viimeiseen lepoon alkoi pihapiiristä. C1-08-010
C1-04-003 (takaisin)
C1-04-003-0504:
Haapavaaran kylän asutus alkoi ns. salomökeistä, joita palstojen omistajat rakensivat sinne. Kuvassa Kesselinkummun mökki 1930-luvulla. Emil ja Oskar Björklundin väkeä heinätöissä Lairon salolla Haapavaarassa. C1-04-003
C1-04-007 (takaisin)
C1-04-007-0508:
Simo Tukian hautajaiset Haapavaaran kylässä v. 1934. Vanhan tavan mukaan vainajan viimeinen matka alkoi kotoa ja hautajaisten aikana arkku pidettiin avoimena, että jokainen hautajaisvieras sai jättää viimeiset hyvästit vainajalle. C1-04-007
C1-27-011 (takaisin)
C1-27-011-0703:
Otsanlahden kylässä Pekkalan talon pihassa v. 1927. Vasemmalta Matti Valkeapää, Viljo Valkeapää, Tauno Valkeapää, isä Olli Valkeapää, Maria Bragge, Hilja Bragge, Aate Bragge isänsä Olli Braggen sylissä, Eino Valkeapää ja Juho Bragge. Kuvassa on Anna ja Olli Valkeapään yksi tytär ja seitsemän poikaa. Kahdeksas poika Lauri syntyi v. 1920. Valkeapään seitsemän poikaa osallistui viime sotiimme. C1-27-011
C1-27-009 (takaisin)
C1-27-009-0701:
Kalle Tirri oli Otsanlahdella tunnettu viuluniekka ja puuseppä. Hän toimi myös väliaikaisena myllärinä Kurkijoen osuusmeijerin myllyssä. Kalle Tirri oli oopperalaulaja Martti Talvelan isoisä. Kallen poika Toivo muutti nimensä Talvelaksi. Kalle Tirri kuoli Hiitolan pappilassa v. 1930. C1-27-009
C1-33-001 (takaisin)
C1-33-001-0758:
Saareksen kylän kansakoulun lähellä pellolla oli suuri kivi. Kerran ilmestyi eräs kuopiolainen vanha mies ja pyysi johtokunnalta lupaa saada kaivaa kiven ympäristöä, koska hän ollessaan vuosia sitten rahdinajossa oli nähnyt aarnivalkean palavan kiven päällä. Mies jäi kesäyöksi kaivamaan. Usko kai loppui, koska kesken oli työ jäänyt. Aarretta ei löytynyt. Hän oli nimittäin luvannut puolet aarteesta Kurkijoen kunnalle. Kuvassa Elisenvaaran partiotytöt tutkimassa kiveä. Valok. Helga Groundstroem. C1-33-001
C1-31-002 (takaisin)
C1-31-002-0741:
Pekka Aitsaaren (ent. Veripää) perhe Rummunsuon kylästä. Itse isäntä istuu edessä vasemmalla ja oikealla hänen vaimonsa Ingrid Dagmar Eklund. Arvi Aitsaari on takana kolmantena vasemmalta. Hän kävi Elisenvaaran yhteiskoulua vuosina 1930-35 ja toimi kansakoulunopettajana jatkosodan aikana Kurkijoellakin. C1-31-002
C1-40-010 (takaisin)
C1-40-010-0800:
Tervun lotat onnittelemassa Juho Roinista. Seisomassa vasemmalta Juho Roininen, Lahja Jälkö, Aino Rantalainen ja Anna Kaartinen. Maassa vasemmalta Esteri Lappalainen, Hilja Roininen, Selma Savolainen, Martta Tevola, Tyyne Laukkanen, Kerttu Keitola, Ida Laukkanen ja Hilja Punta. C1-40-010
C1-40-011 (takaisin)
C1-40-011-0801:
Henkilöt vasemmalta Juho Roininen Tervusta, ja hänen takanaan poikansa Arvi, Aino Rantalainen, lottalakki päässä lastenkodinhoitaja Esteri Lappalainen, Ida Laukkanen, Anna Kaartinen, siviilipuku päällä opettaja Martta Tevola, Kerttu Keitola, Tyyne Laukkanen, Hilja Roininen, takana Hilda Keitola, Hilja Punta, esiliina päällä Lyydia Lätti, Lahja Jälkö ja Tyyne Kuokkanen. C1-40-011
C1-42-002 (+K1-42-001) (takaisin)
Hääkuva C1-42-002-0808:
Anna (os. Ekola) ja Juho Ijäksen häät Uudessakylässä. Juho Ijäksen muistavat lopottilaiset lihakauppiaana, joka perjantaisin ajeli kärryillä lihaa kaupitellen. :C1-42-002
Henkilökuva K1-42-001-1488:
Juho Ijäs asui Kurkijoen Uudessakylässä. Hän oli teurastaja, joka perjantaisin ajeli kärryineen kauppaamassa lihaa lopottilaisille. Silloin ei ollut Lopotissa ainoatakaan lihakauppaa, joten tuore liha oli kysyttyä. Juho Ijäs kuoli v. 1928. :K1-42-001
C1-43-001 (takaisin)
Vätikän Heinosiin liittyvää:
Martti Heinosen perhe Vätikästä huolehti pääasiassa ihmisten kuljetuksesta Vätikän hiekoille.
- Lisäteksti ilmeisesti tähän C1-43-001:
Perheen jäsen Sulo Heinonen tuli lopottilaisten tuntemaksi hänen toimiessaan myyjänä Kurkijoen osuuskaupassa. Sulo sanoi kerran tuntevansa kaikki Kurkijoen isännät, mutta ei tietänyt kenenkään nimeä.
- Kuvasta K2-20-005-1509:
Nämä kaksi miestä tulivat tutuiksi Kurkijoen osuus-kaupan asiakkaille. He molemmat toimivat myyjinä osuuskaupassa. Vas. Sulo Heinonen Vätikästä ja oik. Paavo Kiiski Haavikolta.
- Kuvasta L1-43-001-1554:
Martti Heinosen saunalaiturista vietiin halukkaita rekisteröidyllä moottoriveneellä Vätikän hiekoille.
C1-03-039 (takaisin)
C1-03-039-0434:
Elisenvaaran poikia v. 1938. Iivo Veijalainen, Eero Westerberg, Eino ja Olavi Kallioniemi sekä Pekka Laukkanen. Pojilla riitti raha vain yhteen kuvaan, jonka annettiin kiertää pojalta pojalle. Kuva jäi sitten Olavi Kallioniemelle kun evakkoon lähtö tuli.
(Aila Jouhikainen (os. Kosonen): po. Pekka Lakkonen. Pekan isä omisti Kansallispankin ja Työväentalon välissä olleen Lakkosen liiketalon ja Lakkoset asuivat myös itse talossa.) C1-03-039
C1-03-073 (takaisin)
C1-03-073-0467:
Heinäntekoa Elisenvaaran aseman takaisella peltokappaleella asemarakennuksen ja Seurahuoneen välissä. Heinää tekemässä ennen 1. maailmansotaa Viktor Maijala äitinsä ja lastensa kanssa. Kuorman päällä Arvo Artila ja vieressä Vihtori Hietiö, molemmat sukulaismiehiä. Oikealla kuvassa näkyy asemarakennuksen eteläpääty, toinen rakennus on asuntokasarmi. Huom. kuvassa näkyvät hevosriuku ja kaivo, joka oli yleisessä käytössä. Maantie kulki kaivon ja hevosriu'un välissä. Aseman "puusee" jää kuvan oikean reunan ulkopuolelle, sijaitsi hevosriu'un jatkeena.C1-03-073
C1-03-094 (takaisin)
C1-03-094-0488:
Entisiä Elisenvaaran yhteiskoululaisia tuhotun Elisenvaaran maisemissa v. 1943. Vasemmalta Helvi Poutanen, Erkki Nousiainen, Maija Hanhineva, Jouko Poutanen, Hertta-Maija Lakkonen ja Heikki Poutanen. C1-03-094
C1-03-095 (takaisin)
C1-03-095-0489:
Entisiä Elisenvaaran yhteiskoululaisia Penkkikankaan lammella jatkosodan aikana. Vasemmalta Jouko Poutanen, Maija Hanhineva, Erkki Nousiainen, Helvi Poutanen, Heikki Poutanen ja Hertta-Maija Lakkonen. Takana tunnistamattomia. C1-03-095
C1-03-096 (takaisin)
C1-03-096-0490:
Entisiä Elisenvaaran yhteiskoululaisia Penkkikankaan lammella jatkosodan aikana. Vasemmalta Erkki Nousiainen, Maija Hanhineva, Jouko Poutanen, Hertta-Maija Lakkonen ja Heikki Poutanen. C1-03-096
C1-03-097 (takaisin)
C1-03-097-0491:
Entisiä Elisenvaaran yhteiskoululaisia veturinkuljettaja Veijalaisen talon nurkalla. Vasemmalta Erkki Nousiainen, Hellikki Hukkanen, Hertta-Maija Lakkonen, Maija Hanhineva ja Heikki Poutanen. C1-03-097
C1-20-002 (takaisin)
C1-20-002-0558:
Aarne Hiltusen ja Lyyli Kuikan hääkuva. Kuva on otettu Kurkijoen keskuksen pihalla. Äärimm. vas. Reino Kuikka, joka sittemmin toimi Lopotissa puhelinasentajana. Äärimm. vas. istuu Signe Kuikka ja II vas. seisoo Tuomas Kuikka, joka asui Uudessakylässä ja toimi maalarina. Eturivissä istuu II oik. Juho Hiltunen ja hänen vieressään sulhasen kohdalla Amanda Hiltunen. He toimivat vanhan kunnantuvan vahtimestareina. C1-20-002
C1-20-005 (takaisin)
C1-20-005-0561:
Liisa Ijäs oli eräs harvoja liikuntakyvyttömiä henkilöitä Kurkijoella. Siihen aikaan ei hän saanut mitään avustuksia, vaan pyörätuolikin piti hankkia itse. Hän oli erittäin taitava kutoja ja pitsien valmistaja, ansaiten näin itselleen tuloja. C1-20-005
C1-20-006 (takaisin)
C1-20-006-0562:
Kurkijoen kirkonkylän poliisikonstaapeli Onni Jälkö työhuoneessaan. Hän toimi Lopotissa vuoteen 1931 ja oli suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Hänet tunnettiin myös Lopotin hyvänä urheilijana. Ensimmäinen 50 metrin keihäskaari lähti hänen kädestään tulevan kunnantalon tontilla ja päätyi lopulta Niemisen ulkorakennuksen seinään. C1-20-006
C1-20-008 (takaisin)
C1-20-008-0564:
Oik. istuu kirjakauppias Kaupin lanko Jaakko Veikkolainen. Muut kaksi ovat Kurkijoen maamiesopiston oppilaita. Jaakko Veikkolainen tunnettiin Lopotissa liikemiehenä, joka eräässä vaiheessa piti sekatavarakauppaa ja matkustajakotia entisessä Räkköläisen liiketalossa. Hänellä oli myös pieni hinaaja, jolla hän suoritti kuljetuksia Laatokalla. Hän piti myös pientä kahvilaa Vätikän hiekoilla. C1-20-008
C1-20-016 (takaisin)
C1-20-016-0572 ;(L0889):
Kurkijoen osuusmeijerin pihalla. Vasemmalta Raili Hakulinen,Anna Korpela, Rainar Hakulinen, Helena Hakulinen (o.s. Korpela) ja Hannes Hakulinen. Kuva on vuodelta 1929. Kuvassa Hannes Hakulisen Dodge-merkkinen henkilöauto ja taustalla asuinrakennus, jossa asui meijerin koneenkäyttäjä ja autonkuljettaja. C1-20-016
C1-20-010 (takaisin)
C1-20-010-0566:
Valamon luostarin pääkirkon edessä vasemmalta Nelly Talvela (oopperalaulaja Martti Talvelan äiti), suutari Pekka Väkeväinen Kuuppalankylästä, Toivo Talvela (Martti Talvelan isä) ja meijerikkö Suoma Tuura. C1-20-010
C1-20-011 (takaisin)
C1-20-011-0567:
Fil.tri Veli Räsäsen perhettä syksyllä 1938, jolloin Räsänen täytti 50 vuotta. Vasemmalta hänen lapsensa Ilmi, Laina, Sirkka ja Aino sekä rouva Leena Räsänen (o.s. Vuolevi). Kuvasta puuttuvat lapset Elsa ja Toivo. C1-20-011
C1-20-012 (takaisin)
C1-20-012-0568:
Tohtori Veli Räsänen toi Lopottiin mm. kanien hoidon ensikokeilut. Kuvassa konstaapeli Onni Jälkön kanitarha, Liirojan varrella. Rouva Martta Jälkö seisoo tarhan vierellä. Taustalla näkyy Tuomas Rädyn saunarakennus toisella puolella Liirojaa. C1-20-012
C1-20-014 (takaisin)
C1-20-014-0570:
Pekka Veijalainen (vas.) ja Paavo Kiiski (oik.) juovat kahvia hotelli Kurjen huoneessa. Paavo Kiiski toimi Kurkijoen osuuskaupassa myyjänä. Hän oli kotoisin Haavikolta ja isänsä oli Paavo Kiiski (ns. Vastarannan Kiiski). C1-20-014
C1-20-015 (takaisin)
C1-20-015-0571:
Kurkijoen meijerin pihalla, vasemmalla Helena Hakulinen (Hannes Hakulisen äiti) ja ajokoira Vili. Kaivon kannella seisoo meijerin hevosmies Aleks Klementjeff (myöh. Raunioinen) tyttärensä Martan kanssa. C1-20-015
C1-20-029 (takaisin)
C1-20-029-0585:
Hiitolan Pekonlahden sahalta tuotiin sahausripaa polttopuuksi. Tällä sahausrivalla ei ollut silloin käyttöä, vaan ne poltettiin sahalla. Siellä paloi jatkuvasti ns. rimahelvetti. Kuvassa Aarne Hiltunen on käynyt hakemassa ripoja ja lähtee jatkamaan matkaa Lopottiin pienen lepohetken jälkeen. C1-20-029
C1-20-030 (takaisin)
C1-20-030-0586:
Helmin päivät Kurkijoen maamiesopistolla v. 1937. Päivän sankari Helmi Huttunen edessä oikeanpuoleisen pikkupojan takana. Kuvassa on Kurkijoen maamiesopiston opettajia ja oppilaita. C1-20-030
C1-20-035 (takaisin)
C1-20-035-0591:
Toivo Honkanen lastensa Hilkan ja Eskon kanssa Keski-Karjalan osuusliikkeen myymälän pihalla Lopotissa. Toivo Honkanen toimi myymälänhoitajana. C1-20-035
C1-20-038 (takaisin)
C1-20-038-0594:
Aleks Klementjeff hevosineen Lopotissa Onni Valkeapään talon nurkalla. Reessä istuu Antti Korjonen, Ville Korjosen poika Kurkijoen Otsanlahden kylästä. Aleks Klementjeff toimi Kurkijoen osuusmeijerin piha- ja hevosmiehenä Kontulaisen jälkeen vuosina 1923-25. C1-20-038
C1-20-039 (takaisin)
C1-20-039-0595:
Lapsia Kurkijoen osuusmeijerin pihapiirissä. Erkki Hakulinen (vas.) ja Irja Taskinen (oik.) seuranaan Hakulisen kissa Irja Taskisen leikkimökin seinustalla. C1-20-039
C1-20-040 (takaisin)
C1-20-040-0596:
Kurkijoen osuusmeijerin pihalla Pihlajakalliolla. Keskellä istuvat meijeriapulainen Martta Terilä ja Aate Poutanen. Taaempana ovat Raili Hakulinen ja Esteri Korjonen sekä taaimpana Arvo Havakka Uudestakylästä. Edessä Yrjö Korjonen. C1-20-040
C1-20-042 (takaisin)
C1-20-042-0598:
Aino Veikkolaisen talo Lopotissa Hiidenmäen rinteellä ns. Yläkadun varrella. Keskellä Aino Veikkolainen, vasemmalla Ilma Hiltunen ja oikealla Selma Mettalo, naapurin tytöt. C1-20-042
C1-20-046 (takaisin)
C1-20-046-0602:
Väinö Ryyhä (vas.) ja Albert Hyytiäinen (oik.) pesevät konemestari Hakulisen Nash-merkkistä henkilöautoa Kurkijoen osuusmeijerin pihalla. C1-20-046
C1-20-051 (takaisin)
C1-20-051-0607:
Maija Havakan merkkipäivänä Hotelli Kurjen rapuilla. Maija itse alhaalla Hannes Hakulisen ja Onni Kososen välissä. Rapuilla vas. Helmi Huttunen, Ines Kosonen, Toini Luikko ja alempana Maiju Kilpinen, Miina Veijalainen ja Lyyli Lind. Maija Havakka oli Kurkijoen lottien johtokunnan jäsen ja talvisodan aikainen varusjaoston johtaja. Hannes Hakulinen (suojeluskunnan paikallispäällikkö) ja nimismies Onni Kosonen edustivat tilaisuudessa Kurkijoen suojeluskuntaa. C1-20-051
C1-20-053 (takaisin)
Epäselvä ryhmäkuva:
C1-20-053-0609:
Vas. ruustinna Elisabeth Arokallio, kesk. eläinlääkäri Veikko Rislakki, joka oli Anni Arokallion aviomies ja Eeva Valvanne (o.s. Arokallio). Edessä Eeva Valvanteen tytär. Kuva on jatkosodan ajoilta Arokallion mäeltä, jossa rakennukset olivat sodassa tuhoutuneet. Veikko Rislakilla oli jo silloin avioero. C1-20-053
C1-20-054 (takaisin)
C1-20-054-0610:
Eeva Valvanne, Elisabeth Arokallio ja Veikko Rislakki Arokallion mäellä, jonne oli rakennettu uusi rakennus sodassa palaneiden tilalle. Eeva Valvanne (o.s. Arokallio). Eläinlääkäri Veikko Rislakki (ent. Svanberg) oli Anni Arokallion aviomies ja heillä oli kaksi poikaa, Markus ja Henrik. C1-20-054
C1-20-055 (takaisin)
C1-20-055-0611:
Yrjö Lind ajelulla. Takana istuvat Martta Juvonen, Irja Lind, Sylvi Lind ja Tilda Jääskeläinen. Edessä istuvat Karpianoff ja kuljettaja Yrjö Lind, astinlaudalla Aune Lind. Taustalla häämöttää Lopotin Linnamäki. C1-20-055
C1-20-056 (takaisin)
C1-20-056-0612:
Kappalainen Emil Nyholmin (myöh. Nuottamo) perhe. Takana seisomassa lapset Maissi, Teo ja Airi. Istumassa Anni Nyholm (o.s. Hougberg, Vaaranen) ja Emil Nyholm. Edessä ottotytär Rakel (Tytti). Emil Nyholm toimi Kurkijoen kappalaisena vuosina 1913-1931. C1-20-056
C1-20-057 (takaisin)
C1-20-057-0613:
Lopotin Marttalan pihalla. Pöydän ympärillä istumassa vas. Miina Veijalainen, Enni Repo, Kiiski, Ida Lajunen ja Irja Heinonen. Edessä matolla Veijalaisen lapset, vas. Tyyne, Maija, Aune, Aili ja Kerttu. C1-20-057
C1-20-058 (takaisin)
C1-20-058-0614:
Fil.tri Veli Räsäsen perhe. Vas. tak. seisomassa Veli Räsänen, Leena Räsänen (o.s. Huuskonen) ja heidän välissään ainoa poika Toivo. Sitten talousapulainen Irja Eurola, tytär Ilmi ja käkisalmelainen koulupoika Gunnar Roman. Ed. vas. tyttäret Aino, Sirkka ja Laina. Kuvasta puuttuu jo aviossa ollut tytär Elsa. C1-20-058
C1-20-059 (takaisin)
C1-20-059-0615:
Lopottilaisia (1). Istum. vas. Olavi Rantala, Aarne Hiltunen, Jaakko Veikkolainen, Konstantin Hentunen ja Maria Tirri. Seisom. vas. Tapio Rantala, Olavi Lind, ?, Anna Kemppinen ja Liisa Veijalainen, avustajia Vätikässä. C1-20-059
C1-20-060 (takaisin)
C1-20-060-0616:
Lopottilaisia (2). Ed. istum. vas. Katri Vanhanen, Maria Havakka eli Teppanan Mari, Anni Veikkolainen, Liisa Ijäs. Tak. seisom. vas. Maija Havakka, ?, Olsoneja, Maiju Kauppi, Olsoneja, Olsoneja, Olsoneja, Johan Kauppi ja Ida Kauppi (o.s. Veikkolainen). C1-20-060
C1-20-064 (takaisin)
C1-20-064-0620:
Veli Räsäsen omistamaan ulkorakennukseen ortodoksisen kirkon lähellä olivat venäläiset rakentaneet sirkkelisahan. Tri Räsänen kertoikin olleensa hetken aikaa sahanomistaja. C1-20-064
C1-20-065 (takaisin)
C1-20-065-0621: ((d354) (L1128))
Täydennys Aune Niskaselta:
Antti Veijalainen Levonpellolta on palannut hevosella Pöytyältä kotikonnuilleen helmikuussa 1942, vaikka vaikeuksia oli matkustuslupien saannissa. Kuvassa hän on Hotelli Kurjen pihassa, koska oma asuinrakennus oli tuhoutunut. ("Kurjen") Pekka Veijalainen (Post-Pekko) oli hänen veljensä. C1-20-065
C1-20-066 (takaisin)
C1-20-066-0622: (L0539)
Täydennys Aune Niskaselta:
Jäiden lähtö Opistonjoesta oli keväisin poikien mielenkiinnon aikaa. Kuvassa eräs jäälautalla liikkuva sillan alapuolella kirkon kohdalla. (1930-luvulta; Urho Taskinen ottaa jäälautalla kyytiä; oikealla Opiston johtajan asunto, ruokala ja sauna.) C1-20-066
C1-20-067 (takaisin)
C1-20-067-0623a: (L0303)
Nahkurimestari Mäkikosken ruumissaatto Lopotissa Kaupin kohdalla postinrinteessä v. 1924. Tepon Vaissi eli Vasili Klementjeff ruumisvaunujen ajajana. C1-20-067
C1-03-049 (takaisin)
C1-03-049-0444:
Elisenvaaran rautatieläisiä. Ns. "rasvamatit" eli vaunumiehet puolisoineen. Edessä vasemmalta Hilma Hukka, Lyyli Turtiainen, Ingrid Hölttä, Tyyne Vanhanen, Hilma Lehmussaari ja Verner Vanhanen. Takana vasemmalta Toivo Turtiainen, Eino Hölttä, Lauri Hakulinen, Toivo Hukka ja Reino Lehmussaari. Kuvasta puuttuu Ida Hakulinen. C1-03-049
E1-20-008 (takaisin)
E1-20-008-0955: (d066) (L0617)
Kellotapulissa oli kaksi kelloa. Ne hankittiin (po. tilattiin) v. 1918 vanhojen rämisevien kellojen tilalle. Kellot valmistettiin Ykspihlajassa v. 1923 veljekset Friisin valimossa.
Eino Vepsän kirjoitus:
Kurkijoen kaksi kirkonkelloa oli valettu Friisin konepajassa. Yhdessä kellossa on teksti: "Kurkijoki, valanut v. 1934 Weljekset Friis Oy Kokkola, Gloria Deo" ja toisessa on teksti: "Kurkijoki, valettu Weljekset Friis Oy valimossa Ykspihlajassa 1923. Gloria Deo".
E1-20-008
E1-20-006 (takaisin)
Kuvan (d064):n teksti:
Kurkijoen luterilaisessa kirkossa oli alttaritaulu Aleksandra Såltinin maalaama ja esitti syntistä naista fariselaisen Simeonin huoneessa Jeesuksen jalkain juuressa. Erikoisuutena mainittakoon, että saarnastuoli sijaitsi alttarin yläpuolella. Saarnastuolin edessä ulokkeella oli kultainen vasikka. (po. Voiton karitsa) Kirkossa ei ollut sähkövaloja.
Kadonnonnen diakuvan (E1-20-006-dkad):n teksti:
Kurkijoen kirkko sisältä urkuparvelta alttarille päin. Saarnastuoli sijaitsi alttarin yläpuolella. Sen edessä oli ulokkeella kultainen lammas. (po. Voiton karitsa) Alttaritaulu oli Aleksandra Såltinin maalaama ja esitti syntistä naista fariseuksen huoneessa.

(Lähes samoja kuvia: (E1-20-) -015, -024 ja -026)
Eino Vepsän kirjoituksesta poimittua:
Kurkijoen kirkon alttaritaulu, jonka on maalannut Alexandra Frosterus-Såldin, on nykyisin (Loimaan kaupungin) kirkon seurakuntasalin seinällä.
(Evakkoon 1944 lähdöstä):
... suntio O. Valkeapää ..., alttaritaulu irroitettiin kehyksestään ja käärittiin rullalle. Taulun kehys jätettiin paikoilleen lukuunottamatta kehyksen yläreunassa ollutta Voiton karitsa-patsasta ...
:E1-20-006
E1-20-001 (takaisin)
E1-20-001-0949:
Saul ja David-maalaus Kurkijoen vanhasta kirkosta.
Eino Vepsän kirjoitus:
Korkeatasoinen ja samalla arvoituksellinen 1700-luvun maalaus on tuntemattoman taiteilijan työ. Tämä raamatullinen nimi on tuskin alkuperäinen, sillä aihe viittaa pikemminkin johonkin antiikin mytologiseen kertomukseen. Kansallismuseossa. E1-20-001
E1-20-003 (takaisin)
E1-20-003-0951:
Ristiinnaulitun profiili vanhasta Kurkijoen kirkosta.
Eino Vepsän kirjoituksesta:
Karjalan kirkkojen mielenkiintoisimpiin krusifikseihin kuuluu KURKIJOEN TRIUMFIKRUSIFIKSI, joka on liitetty Kansallismuseon kokoelmiin jo 1912. Veistos edustaa hyvin arkaaisena bysanttilaiseen perinteeseen perustuvaa romaanista tyyliä, vaikka se onkin peräisin 1600-luvulta. Siinä Kristuksen kylkiluut on veistetty hyvin litteiksi ja pyöreiden polvilumpioiden käsittely on romaaniselle tyylille tunnusomaista.
E1-20-003
E1-20-004 (takaisin)
E1-20-004-0952: (d063)
Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-80 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja Laatokkaan laskevan Kurkijoen rannalla. Kirkko oli noin 47 metriä pitkä, 27,28 metriä leveä ja 12,78 metriä korkea. Tornin korkeus oli 52,5 metriä.
E1-20-005-0953: (kirkontornin kuvaselostus)
Kurkijoen kirkko rakennettiin vuosina 1878-80 ja se vihittiin hieman keskeneräisenä 21.11.1880. Kellotapulin (=?)korkeus oli 52,5 metriä.
Eino Vepsän kirjoituksesta poimittua:
a.) Välirauhan aikana, jolloin neuvostovalta isännöi Karjalassa, otettiin kirkot ”uusiokäyttöön” mm. Kurkijoen kirkko tanssipaikaksi.
b.) Valmiiksi (Jatkosodan aikaiset) korjaustyöt ehtivät myös Kurkijoen kirkossa. Kurkijoen seurakunta piti korjauksen aikana jumalanpalvelukset seurakuntatalossa. Vihollinen oli poistanut kirkosta saarnatuolin, alttarin, urut ja kattokruunut ja osan penkeistä. Kun piispa Ilmari Salomies vihki temppelin uudelleen käyttöön 24.4.1944, puuttuivat kirkosta enää urut.
c.) Evakuointikäsky tavoitti kurkijokelaiset juhlajumalanpalveluksen lopulla 3.9.-44, jolloin piispa Ilmari Salomies oli asettanut Kurkijoen uuden kirkkoherran Arvi Kujalan virkaansa.
E1-20-004 (+E1-20-005)
E1-20-007 (takaisin)
E1-20-007-0954: (d065)
Kurkijoen kirkko sisältä alttarilta urkulehterille päin. Urut olivat 16-äänikertaiset. Ne korjattiin perusteellisesti v. 1908.
Eino Vepsän kirjoituksesta poimittua:
Kurkijoen luterilainen kirkkomme sai uudet urut 1891. Kurkijoen urkujen fasaadi edusti uusklassismia. Kirkkomme urkujen laidoilla olevat pillikentät olivat puolipyöreitä, tornimaisia. ... Kurkijoen kirkon urkupillejä löydettiin jatkosodan aikana jokeen välirauhan aikana heitettyinä.
E1-20-007
E1-20-014 (+ -015 + -016) (takaisin)
-- E1-20-014-0961: (L0957) (kuva: kirkkokansaa lehtereillä)
Kurkijoen kirkko vihittiin uudelleen käyttöönsä korjauksen jälkeen 2.4.1944. Kirkko oli ääriään myöten täynnä juhlakansaa.
-- E1-20-015-0962: (kuva: kirkkokansaa alttarille päin)
Kurkijoen kirkon vihkimistilaisuus 2.4.1944. Alttarilla vasemmalta Antti Pulkkinen, läänänrovasti Sinkkonen, piispa Ilmari Salomies ja Arvi Kujala. Juhlavirtenä veisattiin virsi 408.
-- E1-20-016-0963: (kuva: alttari pappeineen)
Kurkijoen kirkon uudelleen vihkimisjuhlan papit. Vasemmalta vt. kappalainen Antti Pulkkinen, joka toimi liturgina, lääninrovasti J. Sinkkonen, piispa Ilmari Salomies ja vt. kirkkoherra Arvi Kujala, joka piti juhlasaarnan. Vihkimisjumalanpalveluksessa laulettiin seuraavat virret: 200, 80:4, 100:5, 408, 405, 408, 318 ja 213:4.
E1-39-004 (takaisin)
E1-39-004-1016:
Pyhäkoulun pikkujoulujuhla v. 1933 Särkijärven Juho Kiiskin kodissa. Vasemmalla puhuu Juho Kyytinen eli "rovasti" ja oikealla istuu Matti Kyytinen eli "kappalainen".
(ja023):
Särkijärvi, Kyytisen talo. Tupa joulukuusi taustalla. Pyhäkoululaisten pikkujoulujuhla. Kuvassa Juhana Kiiski, Sirkka Partanen, Toivo Partanen, Väinö (Svarts?=?Schwartz), Eeva Kemppinen ja Matti Kyytinen. K. v. 1938. (Ks. kuva nro ja270 sama tilaisuus.)
Korjaus 1:
Aili Finni os. Kiiski, sähköposti 20.01.2009:
... Vanha mies, joka siinä puhuu on isoisäni Juho Kiiski. Häntä sanottiin " Kurkijoen rovastiksi". Muuten teksti (siis -1016) on oikein.
Korjaus 2:
Aili Finni os. Kiiski, sähköposti 23.01.2009:
Tässä aiempaan (siis ja023) tekstiin oikaisu eli teksti on muuten oikein, mutta tupa ei ole Kyytisen, vaan Kiiskin, koska seinällä olevat kuvat ovat isästani Johannes Kiiskistä (sotilaskuva) ja tätini Hilda Laapotti os. Kiiski (toinen kuva). Juhla on pyhäkoulun pikkujoulu. Henkilöt ovat oikein. Juhana Kiiski oli pyhäkoulun opettaja Särkjärvellä.
E1-39-004

(Takaisin aihevalikkoon.)