H1-31-001 (takaisin)
H1-31-001-1230 (d091):
Veden vaivaamia tasaisia maita koetettiin parantaa kaivamalla suuria laskuojia. Kuvassa Rummunsuon perkausta.
(L1177):
Rummunsuo. Kuv J. Rapo. Kanavatyömaa, 1931. (R110.) (Kurkijokelaisessa 2.7.2004.) Tiedot Elsa Aaltonen, Kustavi: Kuva on Rummunsuolta Paavolan ryhmän läheltä. Työväki kävi Elsan kotipaikan naapurissa Tirrillä (kutsuttiin Ylä-Tirriksi) syömässä ja kauempaa tulleet yöpymässä. Joskus iltaisin työmiehet halusivat tanssia ja saivatkin luvan isäntäväeltä. Ihojärveltäkin tuli tyttöjä tanssimaan. Jotkut löysivät puolisonkin työmiesten joukosta mm. Tirrin tytär meni naimisiin jaakkimalaisen miehen kanssa. Kanava kaivettiin, jotta Rummunsuon pelloille saatiin johdettua vettä, oli vesikanava. Rummunsuolla oli noin 20-30 ha tiloja, joilla oli suota ehkä 10 ha. Isännät maksoivat kanavatyön yksissä tuumin. Aluksi puuhassa oli 4-5 taloa, jotka vaihtuivat myöhemmin. Mm. Elsan isä Pekka Heinonen oli mukana hankkeessa. Elsa ei tiennyt saatiinko kaivuuseen valtion apua. Miehiä oli töissä sekä Rummunsuolta, Kurkijoelta laajemmin että muualta. Tiedot Jaakko Louhi, Vaasa: Jaakon vaimo Aili os. Pajari (s. 1925) on kotoisin Mikrilästä. Hänen isänsä Pekka Pajari on kuvan keskivaiheilla valkoisessa paidassa ja mustassa liivissä. Mikriläläinen Kalle Pörsti on kuvan etualalla oikeassa laidassa seisomassa (nojaa vasemmalla kädellä lapioon ja oikealla keppiin). Tiedot Aune Mikkonen os. Arveli (s. 1934) kotoisin Rummunsuolta: Hänen isänsä Pekka Arveli on kuvan yläreunassa seisomassa 4. oikealta (vilttihattu, liivit ja valkoinen paita). Moni muukin kuvan miehistä on Rummunsuolta. Myös ulkopuolisia työmiehiä oli työmaalla. Tiedot Leo Kojo: Kuva on otettu Ihojärven ja Tervun rajalta, oikealla noin 200 metrin päässä on Parikan talo ja vasemmalla Matti Laukkasen pienviljelystila. Työmiehet olivat siirtotyöväkeä ja työttömiä. (H1-31-001)
H3-35-001 (takaisin)
(H3-35-001-1315):
Hevoskasvattajia Savojan kylässä.
(d099): (?txt?)
(L0840):
Elisenvaara, kuv J. Rapo, Taitosen talon miehiä hevosineen, 1930-luvun puoliväli. Kuva on julkaistu Kurkijokelaisessa 23.7.2004. Tiedot Pertti Taitonen, Särkisalo: Kuvassa on Taitosen talo Elisenvaaran asemanseudulla. Vasemmalla kuvassa on talon omistaja Vilho Taitonen, seuraavana ehkä Pekko Linnala, kolmantena Vilho Moilanen ja oikealla Eino Moilanen. Oviaukossa äitinsä Laina Taitosen sylissä on Pertti Taitonen. Kuva on otettu noin 1930-luvun puolivälissä. Venäläiset polttivat talon sodan aikana, mutta talo rakennettiin myöhemmin uudelleen lähes samalle paikalle. Kuvassa olevat hevoset kuolivat jatkosodassa ensimmäistä lukuunottamatta. Hevosten nimiksi muisteltiin ainakin Pilkku ja Aino. H3-35-001
J1-39-004 (takaisin)
J1-39-004-1421
Kuv P. Kyytinen. Alhon ja Särkijärven kylien emäntiä diakonia- eli "mummojen" ompeluseurassa Matti Torikalla v. 1936. Vasemmalta Maria Kiiski, Aino Jussilainen, Maria Kyytinen, Anni Sikiö, Tekla Ristolainen, Hilma Torikka, Katri Sikiö, Kristiina Kiiski ja Ida Torikka.
(L0339):
Savii, kuv Pekka Kyytinen, Diakoniaompeluseuralaisia Matti Torikalla, 1936. Kurkijokelaisessa 26.11.2004. Tiedot Eira Kähkönen (os. Asikainen) Parikkala: Alhon martat seuroissa Matti ja Ida Torikalla. Oikealla keinutuolissa emäntä Ida, seuraava oikealle Kristiina Kiiski, tuntematon, Hilma Torikka, tuntematon, Amanda Raikaa, Pekka Kyytisen äiti, Jussilaisen emäntä ja Mari Kiiski. Tiedot Arvi Heinonen, Loimaa: Alhon ja Särkijärven emäntiä diakoniapiirin mummojen ompeluseurassa. Vas. Tuntematon, Aino Jussilainen, Kyytinen, Sikiö, Tekla Ristolainen (Arvi Heinosen äidin Airin isän äiti), Hilma Torikka, Sikiö, tuntematon, ja Kristiina Kiiski. Tiedot Sirkka Poutanen, Tuusula: Kuva on otettu ennen vuotta 1937. Kolmas vasemmalta on Maria Kyytinen, Sirkka Poutasen isoäiti, joka kuoli vuonna 1937. Hilma Torikka oli opettaja K. K. Tyrnin sisko. Mari Kiiskin oikea nimi oli Maria. J1-39-004
J2-03-002 (takaisin)
J2-03-002-1427
Tiilitehtaita oli Kurkijoella useita eri kylissä. Kuvassa Anttosen tiilitehtaan työväkeä Elisenvaarassa.
(d122):?
(L1223):
Elisenvaara, Anttosen tiilitehdas, 1930-luku? Kurkijokelaisessa 9.7.2004. Tiedot Arvo Pelkonen, Espoo: Alhaalla vasemmalla valkoisessa paidasa tehtailija maanviljelijä Anttonen, pieni nainen hänen vieressään ratatyömiehen vaimo rouva Lääperi, joka oli vakituinen työntekijä. Perheellä oli uusi omakotitalo n. kilometrin päässä tehtaalta Mikrilään menevän tien varrelta. Elisenvaarassa oli hyviä savikoita ja sen tähden asemakyläänkin oli syntynyt neljä tiilitehdasta, jotka olivat kaikki kaupallisia. Kaikissa koneistus oli varsin vaatimatonta. Anttosen tehtaassa ei ollut mitään koneita, saven sekoitusrumpukin oli hevoskiertoinen. Kaikissa tehtaissa tiilet tehtiin käsin puumuoteissa. Yhdessä tehtaassa yritettiin useampaan otteeseen koneellista työntekoa, mutta se ei sujunut. Pelkonen oli itse parina kesänä tiilitehtailla monenlaisissa töissä koulun lomien aikana. J2-03-002
J2-03-007 (takaisin)
J2-03-007-1431
Elisenvaaran turvepehkutehtaalta.
(L0166):
Elisenvaara, Turvepehkutehdas, 1935-1937. Kuvan takana on teksti: Aadolf Kärhä, Riikka Karhu. Kurkijokelaisessa 7.5.2004. Tiedot Vuokko Hienonen, Parikkala: Naiset eturivissä, toinen vasemmalta Alli Korhonen o.s. Venäläinen, kolmas vas. Hanna Liekari o.s. Hänninen. Toisessa rivissä vasemmalla Emma Venäläinen, jonka takana kurkistaa Linda Naukkarinen o.s. Hänninen. Mies on todennäköisesti Emman puoliso Kusti Venäläinen. Tiedot Pentti Hänninen: Kuva on Elisenvaaran Suohovin koulutilan turvepehkutehtaalta ehkä vuosilta 1935-1937. Tehtaalta vietiin turvepehkua ympäri maata. Kuvan henkilöt ovat alarivissä vas. Oili Tanninen, Hännisen serkku Alli Venäläinen, Pentti Hänninen ja Edit Kupiainen. Toisessa rivissä vas. Emma Venäläinen (Allin äiti), hänen takanaan Pentin sisar Linda Naukkarinen, mies ylhäällä oikealla Aatu Kärhä. Edit Kupiaisen takana oleva nainen on tuntematon. J2-03-007
J2-20-005 (takaisin)
(J2-20-005-1439):
Kurkijoen osuusmeijerin rakennus pihan puolelta nähtynä. Vasemmalla katettu sirkkelisaha. Savupiipun kohdalla sijaitsi konehuone. Meijerirakennus oli kaksikerroksinen. Alimmassa kerroksessa oli meijerisali koneistoineen ja kerman vastaanottotiloineen. Siellä oli hapatushuone, konttori, isännöitsijän toimisto, laboratorio ja jäähdytyshuone. Samassa tasossa oli länteen päin voin säilytyshuone, jonka alla oli jääkellari. Yläkerroksessa oli kaikkiaan 11 asuinhuonetta. Näistä isännöitsijällä oli keittiö ja kolme huonetta, myllärillä keittiö ja yksi huone Lopotin puoleisella osalla. Näkyvällä pihan puolella oli päämeijeriköllä keittiö ja yksi huone. Kaksi huonetta oli varattu meijeriapulaisille. Yhtä huonetta pidettiin joskus meijerin konttorina. Yläkerroksessa näkyvä kapea ikkuna on ruokakomeron ikkuna. Vastaavanlainen on toisellakin puolella rakennusta. Savupiipun vieressä näkyvä ovi on entinen konehuoneen ovi. J2-20-005
J2-20-013 (takaisin)
(J2-20-013-1444):
Kurkijoen osuusmeijeri Turkulaisen niemellä:
1. meijerirakennus,
2. konehuone, mylly, voihuone, makasiini ja sirkkelisaha,
3. talli ja käymälä,
4. asuinrakennus koneenkäyttäjälle ja pihamiehelle,
5. sauna,
6. Kuuppalan kylän kärryvaja, joka purettiin 1930-luvun lopulla,
7. suojeluskunnan varasto,
8. paja, purettiin 1930-luvun puolivälissä,
9. käymälä myllymiehille,
10. pumppuhuone, 11. jääkellari,
12. varasto, jossa oli heiniä ja autosuoja,
13. autokorjaamo entisessä sikalarakennuksessa, josta oli osa purettu,
14. sähkömuuntaja, 15. kaivo,
16. piimäränni, joka vei meijerin huuhteluvedet järveen,
17. uusi laituri ja sivulaituri, joissa oli rullavaunun kiskot,
18. vanha laituri ja rullavaunukiskot, laiturin päässä oli moottorivenesuoja 1930-luvun alusta lähtien,
19. vesiputki olkisuojuksineen,
20. kävelyporras meijerin salmen yli,
21. Pihjalakallio,
22. puutarha, jossa oli punaherukkapensaita. J2-20-013
J2-20-015 (takaisin)
(J2-20-015-1446):
Kurkijoen osuusmeijerin alakerros:
1. meijerisali, jossa kohdassa A oli kerman vastaanotto, kohdassa B kirnu ja kohdassa C vanha voin vaivauspöytä, jota käytettiin vielä jatkosodan aikana,
2. hapatushuone, jossa olivat kerman hapatusaltaat,
3. kerman jäähdytyshuone, johon tuotu kerma koottiin,
4. isännöitsijän toimisto, jossa viimeinen isännöitsijä Mauno Hyttinen toimi,
5. huone, joka oli Mauno Hyttisen aikana meijerin kansliana. Se toimi myös eräässä vaiheessa vuoteen 1937 kerman rasvapitoisuuden määrittämishuoneena,
6. eteinen, josta menivät raput yläkerran asuinhuoneisiin, 7. autotalli,
8. kerman rasvapitoisuuden määrittämishuone, joka oli isännöitsijä Lyyli Merilän aikana meijerin kansliana,
9. huone, jossa oli höyrykoneen lauhdutin, aikaisemmin päästiin konehuoneesen tätä kautta,
10. konehuone, jossa oli kohdassa A höyrykattila ja kohdassa B höyrykone,
11. mylly, jonka alakerrassa oli kuorimakone ja yläkerrassa jauhinkivet,
12. voin säilytyshuone, jonka alapuolella oli jääkellari ja yläpuolella myllyn pölyjen kokoamistilat,
13. makasiini, jossa olivat viljasäiliöt jauhatustullina otetulle viljalle, yläkerrassa säilytettiin erilaisia tavaroita,
14. katkaisusirkkeli polttopuiden sahausta varten,
15. v. 1928 rakennettu halkaisusirkkeli,
16. savupiippu. J2-20-015
J2-20-016 (takaisin)
(J2-20-016-1447):
Kurkijoen meijerin päärakennuksen yläkerta:
1. myllärin kamari,
2. myllärin keittiö,
3. isännöitsijän keittiö,
4, 5 ja 6. isännöitsijän huoneita,
7 ja 8. meijerikköjen huoneita,
9 ja 10. päämeijerikön asunto, jossa 9. oli keittiö,
11. tämä huone oli joskus asuntona ja joskus kansliana Lyyli Merilän aikana.
K1-20-005 (takaisin)
(K1-20-005-1483): Valok. Johan Kauppi.
Jaakko Veikkolainen, kirjakauppias J. Kaupin lanko, oli pienikokoinen mies, joka toimi Lopotissa kauppiaana, omisti hinaajalaiva Tervun, puuhasi Vätikän kahvilan kanssa, vaikka kunta ei antanutkaan hänelle oikeutta. Kahvilan pito-oikeus oli hänen sisarellaan Ida Kaupilla. Tässä Jaakko Veikkolainen on kuvattu Kurkijoen maamiesopistossa silloin olleen kaksimetrisen virolaisen miehen rinnalla.
(L0522):
Viipuri?, Oikealla Väinö Myllyrinne, 1920-luku?. Kurkijokelaisessa 14.5.2004. Tiedot Helmer Rosenlund, viettänyt lapsuutensa Orivedellä s. 1922, vaimo Maija Peltola on Kurkijoelta Elisenvaarasta. Pitkä mies on todennäköisesti Myllyrinne. Myllyrinne kävi armeijan 1930-luvulla Viipurissa palvellen enttätykistörykmentti KTR 2:ssa. Myllyrinnettä kouluttanut vääpeli kertoi miehestä juttuja seuraaville alokkaille, jota kautta myös Helmer Rosenlund on niitä kuullut. Myllyrinteelle jouduttiin teettämään Valtion pukutehtaalla omat armeijavaatteet sekä saappaat, koska valmiita ei löytynyt. Häntä varten laitettiin yhteen neljä sänkyä, joiden päällä hän nukkui poikittain. Kun yksikkö oli Viipurin päävartiossa palveluksessa, hänet laitettiin aina ulkovartioon. Myllyrinne oli melko ujo, eikä olisi halunnut olla esillä, mutta hän ei päässyt piiloonkaan, koska vartiokoppi ylettyi häntä vain rintaan saakka. Myllyrinne oli armeijaan tulleessaan 235 cm pitkä, mutta kasvoi vielä 10 cm armeija-aikanaan. Jotakin Myllyrinteen alokastovereista simputettiin armeijassa ja hän pyysi Myllyrinnettä ”neuvomaan” kiusaajaa. Myllyrinne suostui, meni miehen luo ja nosti tämän kolmen metrin korkeuteen ja päästi putoamaan. Sitten hän ehdotti, ettei mies enää kiusaisi muita. Eikä tämä kiusannutkaan. Tiedot Kalevi Kokko. Kotoisin Lumivaarasta/ Hiitolasta s. 1929. Pitkä mies on Myllyrinne, jonka etunimi on todennäköisesti Väinö. Palveli vuonna 1929 Viipurin raskaassa tykistössä, jossa Kokon isäkin oli tuolloin(?) Kokko muisteli, että Myllyrinne on kotoisin Satakunnasta Merikarvialta. Myllyrinne liikkui sirkuksen mukana ja kuoli melko nuorena. Myllyrinteen vaatteita tai ainakin saappaat ovat olleet Niinisalon tykistömuseossa, joka nyttemmin on siirretty ilmeisesti Parolaan. Kokon mielestä Myllyrinne on kuvassa siviilivaatteissa, joten kuva lienee otettu hänen sirkusaikanaan.Myllyrinteen sotilaspuku sijaitsee Hämeenlinnan tykistömuseossa. Poimittu 27.5.04 Kaleva-lehden sivuilta http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=297524: Väinö Myllyrinne (1909-63) oli Euroopan pisin mies, 251,4 senttinen. Näköis-Myllyrinteen pää raapii Kainuun museon kattoa kevään ajan. Järvenpää-seuran teettämän näköisnuken kasvot on valmistanut Toini Sorvari-Huhtanen Oulusta. Muutama Myllyrinteen livenä nähnyt on käynyt museossa muistelemassa jättiläistä. Museovieras voi astua jättiläisen kenkiin, numeroa 57, ja ihmetellä esillä olevia hehtaarihousuja ja takkia kokoa puolijoukkueteltta. Maailman kymmenestä pisimmästä miehestä eurooppalaisia on viisi, joista kolme suomalaisia. Kaikkien kolmen sukujuuret johtavat Paltamon emäpitäjään. Siellä eleli ennen Kaleva-jättiläinen, jonka jälkeläisiä asui seudulla. Rovasti Johannes Cajanus kirjoitti vuonna 1674, että Paltamossa asuu suurta ja vankkaa väkeä. Rovastin sukulainen Daniel Cajanus (1703-1749) venyi neljän kyynärän ja neljän tuuman mittaan, senteissä 247,5. Hän esiintyi sirkuksessa ja päätyi asumaan Hollannin Haarlemiin. Cajanuksen kuoltua siellä hänen perintönsä kävi noutamassa 220-senttinen sisar Anna Cajanus. Paltamon jättiläinen Pitkä-Taneli muistetaan Kainuussa hyvin ja hänen mukaansa on nimetty kajaanilainen olutpubi. Paltamossa nykyisen Puolangan puolella syntyi vuonna 1886 Lauri Moilanen, joka muutti 4-vuotiaana Amerikkaan ja tunnettiin siellä Iso-Luwina. Hänellä oli pituutta 8 jalkaa ja tuuma, metrijärjestelmässä 246,3 senttiä. Väinö Myllyrinteen äiti Maria oli Paltamon Keräsiä. Väinö Myllyrinne asui Paltamossa vuosina 1918-23. Hänkin esiintyi sirkuksessa. Myllyrinteelle valmistettiin jykevä polkupyörä mittojen mukaan. Autoa hänen kerrotaan ajaneen takapenkillä istuen ja pää ulkona kattoluukusta. K1-20-005
K2-20-011 (takaisin)
(K2-20-011-1515):
Kurkijoen osuusmeijerin rakennukset:
1. varsinainen meijerirakennus ja siihen liittyvä konehuone, voivarasto, viljavarasto ja sahalaitos,
2. asuinrakennus, jossa asuivat konemestari Hannes Hakulinen vuodesta 1914 sekä rakennuksen toisessa päässä pihamiehenä toimineet Matti Kontulainen, Aleksei Klementjeff, Juho Korjonen ja vuodesta 1934 lähtien Väinö Ryyhä,
3. talli, jossa myöhemmin meijerin henkilökunta piti mm. sikoja ja lehmiä,
4. sauna,
5. jääkellari,
6. laaja piha-alue, jonka reunassa oli vesijohto ja hevosten juottoallas,
7. entinen sikalarakennus, josta toinen puoli oli purettu ja toisessa päässä toimi vuodesta 1928 lähtien Hannes Hakulisen omistama kone- ja autokorjaamo (myöh. omisti Hugo Helin),
8. ulkovarasto, jossa aluksi oli autotalli,
9. vanha myllylaituri,
10. uusi myllylaituri sivulaitureineen. K2-20-011
M2-03-010 (takaisin)
(M2-03-010-1893):
Kannatusyhdistys piti kokouksensa koulun rakennushirsien päällä. Vasemmalta Oskar Erhnroth, rouva Heikkinen, Kalle Vairila (edessä), Adolf Marttila, (sivuttain), herra Heikkinen, Heikki Malmivaara, Artturi Aarnio ja hänen edessään tuleva koululainen Martti Marttila, Eino Airaksinen, Liisi Marttila, Emil Taitonen, tuleva koululainen Erkki Nousiainen, takana seisomassa Arvi Nousiainen, Karl Lindroos, Jussi Tillonen ja Ina Relander.
(L0859):
Elisenvaara, Elisenvaaran yhteiskoulun kannatusyhdistyksen kokous, 28.7.1929. Kurkijokelaisessa 2.8.1996 ja 17.9.2004. Tiedot Arvo Pelkonen, Espoo: Vas. 1. Agronomi Oskar Ehrnrooth, hänestä seuraavana oikealle kyljittäin tumma mies konduktööri Adolf Marttila, harmaapukuinen mies maanviljelijä Heikki Malmivaara, poika keskellä kuvaa Martti Marttila, Adolf Marttilan poika (luultavasti), hänestä oikealle agronomi Eino Airaksinen, rouva Marttila, takana seisomassa junamies Arvi Nousiainen, edessään poikansa Erkki Nousiainen (luult.), nainen kuvan oikeassa reunassa maanviljelysneuvoksetar Ina Relander. Kuvassa on Elisenvaaran yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunta kokoontunut 28.7.1929 koulurakennuksen työmaalle. Koulu valmistui seuraavana vuonna. Koska kuitenkin ensimmäiset keskikoulutodistukset jaettiin vasta keväällä 1932 ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat keväällä 1935, oli koulussa sen valmistuessa tyhjiä luokkia, jotka vuokrattiin alakoulua varten kunnalle. A. P. kävi siellä alakoulun syksystä 1930 kevääseen 1932. Kaikki kuvassa olevat eivät kuuluneet johtokuntaan, ainakin rouva Marttila, Arvi Nousiainen ja Erkki Nousiainen ovat sellaisia, varmaan moni muukin. M2-03-010
M2-03-209 (takaisin)
(L0304):
Ylioppilasjuhlat, 1937. Kuvan takana on teksti: Hertta Lehtiö, Aili Tillonen, Ilma Markkanen, Nousiainen + rouva. Kurkijokelaisessa 30.4.2004. Tiedot Arvi Pelkonen: Kuva on otettu Elisenvaaran yhteiskoulun pihalla. Henkilöt etualalla vas. Hertta Lehtiö, Aili Holm o.s. Tillonen, Ilma Kaijankoski o.s. Markkanen, tuntematon ja Arvi Nousiainen. Hertta ja Aili kävivät kansakoulun ylioppilaaksi päässeen Aune Kaukorannan o.s. Markkanen kanssa ja ovat olleet häntä onnittelemassa. Ilma on tietenkin ollut tuomassa ruusuja Aune-sisarelleen. Arvi Nousiainen on ehkä onnittelemassa Eino Wilhelmsiä, joka asui heillä ja kävi EYK:a. Nainen toisena oikealta on ehkä hänen äitinsä Aleksandra Wilhelms. Tiedot Hellikki Mattlar: Vas. Hertta Lehtiö, Aili Tillonen (myöh. Holm), Ilma Markkanen (myöh. Kaijankoski). Kuva on otettu vuonna 1937, jolloin Ilma Markkasen sisar Aune Markkanen pääsi ylioppilaaksi. Helli ja Aili kävivät EYK:a samaan aikaan Aunen kanssa. Ilman oikealla puolella taustalla oleva harmaatukkainen herra on koulun johtokunnan silloinen puheenjohtaja Oskar Ehrnrooth. M2-03-209
H1-03-010 (takaisin)
H1-00-002 tuntematon, teksti:
Talvisin maataloustöihin kuului saven ajo turvepitoisille pelloille tai vastavasti suomudan ajo voimakkaille savimaille. Kuvassa ollaan töissä savihaudalla.
(d093): =
(H1-03-010-1188):
Elisenvaaran koulutilan savimontulla, josta savea ajettiin viljelyksille.
H1-03-010
H1-00-001-dkad (takaisin)
Suomen senaatin talousosaston kirjelmä vuodelta 1866, jossa mainitaan keisarin suostuneen siihen, että Suomen valtio lunastaa Vätikän, Tervun, Ihojärven, Rummunsuon, Marianvaaran, Räihävaaran, Luhovaaran, Savojan ja Saareksen kylissä olevat tilukset, Tervun hovin kantatilaa lukuunottamatta, ja myy ne vuotuismaksuja vastaan niiden ostoon halukkaille talonpojille. (d427) H1-00-001
H1-01-003 (takaisin)
(H1-01-003-1177):
Alhon kansakoulunopettaja Kaarlo Konstantin Tyrni oli Kurkijoen ensimmäisiä mehiläisen kasvattajia. Kuvassa opettaja Tyrni mehiläispesiensä luona. Opettaja Tyrni toimi Alholla vuodesta 1902 lähtien. Hän oli talousmies ja maanviljelijä, nuorisoseuramies ja kunnallismies. (L0284) H1-01-003
M3-20-001 (takaisin)
Kuvan suurkuva ja sen selostus Aune Niskaselta.
(M3-20-001-2120a):
Kuva Kuoksvuorelta maamiesopistolle päin. Kuvan keskellä Lopotin Linnamäki ja maamiesopiston sekä koulutilan rakennuksia. Kuvan oikeassa reunassa näkyy tilanhoitajan asunto, taustalla Laikkalanlahti ja opistoalueen takana Kuuppalan rantaa. M3-20-001
M3-20-005 (takaisin)
(d196):
(M3-20-005-dkad): Maamiesopiston aluetta Linnamäeltä nähtynä. Kuvan oikeassa reunassa johtajan asunto, siitä vasemmalle ruokala, oppilasasuntola ja varsinainen opistorakennus sekä laboratorio. Kuvan alaosassa koulutilan navettarakennus. Tulipalo tuhosi mm. navetan v. 1937. M3-20-005
K3-20-001 (takaisin)
Kuva K3-20-002-1523 (d104) on = mutta rajattu kuva K3-20-001-1522:sta.
(K3-20-001-1522):
Kurkijoen kaksipäiväiset markkinat maaliskuussa oli suurtapaus paikkakunnalla. Silloin saivat kotiteollisuuden harrastajat tilaisuuden myydä tuotteitaan. Kirkon ja Säkinmäen välisellä alueella käytiin kauppaa. Kuva on läheltä kunnantupaa ja myytäviä on kärrynpyöristä valmiisiin ajoneuvoihin asti. Näkyypä kaupan olevan kangaspuitakin.
(K3-20-002-1523):
Kurkijoen maalismarkkinat olivat Lopotin suurtapaus. Markkinoilla kaupattiin kotiteolisuuden tuotteita, kuten luokkeja, piiskoja, puuastioita ja ajopelejä.
(d104): (kuva=K3-20-002-1523):
Kurkijoen maalis-markkinat oli merkittävä tapahtuma, jonne kokoontui hevosten ostajia aina Rovaniemestä asti. Kotiteollisuuden tuotteet, kuten piiskat, luokit, ajopelit, puuastiat, veneet ja kudonnaiset olivat tärkeitä myyntiartikkeleita. Kuvassa varsinainen markkinapaikka kirkon viereisellä pellolla, jonka kahden päivän ajan täyttivät myyjien varaamille paikoille pystytetyt myyntikojut. Myös Helppo-Heikki ja karuselli kuuluivat markkinoiden kuvaan. Hevosia myytiin läheisellä joen jäällä osuuskaupan kohdalla.
(K3-20-001-1522)(K3-20-002-1523)
K2-03-010 (takaisin)
K2-03-010-1502 (L0201) (Epäselvä kuva):
Kurkijoen osuuskaupan johtokunta ja henkilökuntaa. Takarivissä vasemmalta M. Kemppinen, Kurri, Aate Poutanen, J. Äikää, Juho Poutanen, Sulo Heinonen, Armas Vanhanen, Jussi Ijäs, J. Kemppinen, T. Kaartinen. Keskirivissä vasemmalta L. Kiiski, A. Kemppinen, M. Äikää, L. Jakonen, Tyyne Veijalainen, Sylvi Sainio, Yrjö Kuokkanen, H. Karjalainen. Edessä istuvat johtokunnan jäsenet vasemmalta Karl Lindroos, Heikki Kiiski (Metsolan Heikki), Matti Littunen (toimitusjohtaja), Anni Littunen (kirjanpitäjä) ja Antti Veijalainen. K2-03-010.
L1-20-013 (takaisin)
L1-20-013-1550:
Opettaja Anni Autere on ottanut luokkansa pojat auttamaan veneen vesillepanossa keväällä. Taustalla näkyy vanha laivalaituri, joka on muisto muinaisesta vilkkaasta kaupankäynnistä Pietariin. Tässä se on jo menettänyt toisen puolensa. Sitä käytettiin uimapaikkana ja Valamoon menijöitä hakivat siitä Valamo- ja Otava-laivat. Taustalla Himohirsi. Kuva on vuodelta 1929 tai 1930. L1-20-013
K1-03-007 (takaisin)
K1-03-007-1470:
Elisenvaaran matkustajakoti Toivolan, myöhemmin Elisenvaaran Seurahuoneen omisti Tilda Niiranen. Yrjö Mikkosen sekatavarakauppa sijaitsi aluksi tässä talossa ennen siirtymistään Matti Lakkosen omistamaan liiketaloon. K1-03-007
J2-01-003 (takaisin)
-- Kuvateksteistä: (ja281+ja282+ja283+ja284+ja285+ja260): "Kuva vv. 1941-44. Kuva: P. Kyytinen."
-- Lauri Pölkin sähköpostiviesti 28.11.2008: " Museon kuva-arkistossa olevat Pekka Kyytisen kuvaamat valokuvat (diat) Toivo Pölkin myllystä ovat ajalta ennen sotia, eivät missään tapauksessa vuosilta 1941-1944. Kyseessä ovat kuvat (J2.01-003)(ja 281), (J2-01-004)(ja 282); (J2-01-005)(ja 283), (J2-01-006)(ja 284),/J2-01-006)(ja 285), (J2-01-007)(ja 260). Mitään rakennuksia eikä raamisahaa ollut 1941 jäljellä, vain ruostunut runko törrötti paikallaan. Alhon Mylly ja Saha Oy:n toimesta rakennettiin pikaisesti Mylly ja hankittiin sirkkelisaha. Isäni Toivo Pölkin jälkeenjääneiden paperien ja esitteiden mukaan uusi raamisaha oli suunnitteilla, mutta jatkosota keskeytti suunnitelmat. Pekka Kyytinen kuvasi myös 1941-1944 samalle paikalle rakennetun uuden myllyn ja sirkkelisahan. Tietääkseni kuvat ovat museossa."
J2-01-003/4/5/6/7/8
(Takaisin aihevalikkoon.)