Tapio Uusikartano, 14.10.2002

Kannansaari

Yleiskuvaus ennen sotia

Kannansaaren kylän ympärillä liikkui monenlaisia tarinoita. 1500-luvulla paikalla oli sijainnut nunnaluostari, ja jäljellä oli sammaloituneita raunioita sekä paikka, jota kutsuttiin "Kirkkomaaksi". Kannansaari sijaitsi Kurkijoen lahden rannalla laivaväylän varrella. Länsipuolella oli Hämeenlahden kylä kuuluisine Linnavuorineen ja koillisessa lahden toisella puolen Kuuppalan kylä. Itäisenä naapurina oli Korpisaaren saarikylä Uitonsalmen erottamana ja etelässä Riekkala.

Saaressa oli laitumia ja heinäniittyjä, ja se oli yhdistetty mantereeseen täytemaasta tehdyllä maasillalla. Mantereen puolella ollut 45 metriä korkea pystysuorien kallioseinämien muodostama Riuttamäki, myös Vierevänriuttana tunnettu, antoi jylhyyttä Uitonsalmen seudulle. Muinainen tarina kertoo Vierevänriutan synnystä seuraavasti: "Syysmyöhällä linnanherra purjehti laivoineen kaupunkiin ostosmatkalle. Kallis lasti sijoitettiin laivaan, ja ennen paluumatkan alkua linnanherra kysyi noidalta (lappalaiselta), pääseekö laiva onnellisesti kotirantaan? 'Lähelle kotia pääset, vaan et perille', kuului vastaus. Noidan ennustus jännitti kovasti laivaväkeä. Naismeren ylitys sujui kuitenkin hyvin, eikä Uitonsalmen kapeikkokaan tuottanut vaikeuksia. Kun tutut rakennukset alkoivat häämöttää, laukaisi linnanherra jännityksen ja lausahti: 'Haista noita peppuas, lappalaine laikkojais, kot kultanen näkkyy, virp pitkä viirottaa.' Vierevänriutan kohdalle tultaessa kallio sortui veteen ja aiheutti hyökyaallon, joka kaatoi laivan. Vene ei päässyt kotiin."

Kylän asutusalue oli mantereella, länteen itse saaresta. Kaikkiaan taloja oli neljä, ja ne sijaitsivat rannasta alkavien ja loivasti kohoavien peltojen yläosassa metsänreunassa, mistä avautui hyvä näköala Laatokan lahdelle Kuuppalaan ja Soskuaan päin.

Kannansaaresta oli melko hyvät yhteyden Lopottiin. Vesitietä natkaa kertyi noin kolme kilometriä, ja talvisin kulki jäällä rantakylien yhteinen jäätie, jota pitkin asioimismatkat Lopottiin oli helppo suorittaa. Kannansaari oli pienviljelyskylä, jonka pellot olivat hyväkasvuisia rantapeltoja. Halla oli kylässä tuntematon. Pellot tuottivat viljaa, karja kasvoi ja Laatokka antoi kalaa, usein jopa myytäväksi saakka. Kalastus olikin kylän tärkein sivuelinkeino.

Kannansaaressa ei ollut kansakoulua, vaan kouluikäiset lapset kävivät koulunsa Korpisaaressa, jonne matkaa oli noin kolme kilometriä. Korpisaareen päin suuntautui muukin asukkaiden kerhotoiminta. Kannansaari oli eräs pitäjän pienimmistä kylistä. Se oli muinaismuistojen kylä ja vanhan keskiaikaisen luostarin paikka. Kylän Riuttamäki, Vierevänriutta, oli vertaansa vailla rehevyydessään, todellinen harvinaisten kasvien aarreaitta. Riuttamäeltä oli myös komeat näköalat yli Uitonsalmen Korpisaaren kylän Halkoniemeen.


Kirjoitus on lyhennetty ja muokattu Kurkijoki-säätiön kustantamasta ja Rainar Hakulisen toimittamasta kirjasta Kurkijoki kylästä kylään, johon sisältyvät laajat kuvaukset kaikista Kurkijoen kylistä. Teosta on saatavana sanomalehti Kurkijokelaisen toimituksesta.

Kannansaari-sivulle | kyläsivulle | pääsivulle