Tapio Uusikartano, 28.06.2002

Korpisaari

Yleiskuvaus ennen sotia

Korpisaari oli pitäjän eteläisin kylä, ja sen uloimmat saaret tavoittivat avo-Laatokan tuntuman. Se rajoittui etelässä Hiitolan pitäjään. Välillä oli Laatokasta luoteeseen pistävä noin 13 kilometrin pituinen lahti, jota Korpisaaren kohdalla kutsuttiin Naismereksi ja jonka loppuosan muodosti Riekkalanlahti. Lännessä Korpisaari rajoittui Riekkalan ja Kannansaaren kyliin. Rajana oli noin kaksi kilometriä pitkä Uitonsalmi, jonka kapeimmasta kohdasta kulki Korpisaaresta tieyhteys mantereelle. Pohjoispuolella olivat Lopottiin johtavan laivaväylän toisella puolella Kuuppala, Soskua ja Lapinlahti, eikä matka näihin kyliin ollut enempää kuin muutama sata metriä.

Korpisaaren kylän muodosti pääsaari, joka myös oli nimeltään Korpisaari, sekä 14 muuta nimettyä saarta ja lukuisa joukko pieniä luotoja. Saaren rannat - erityisesti Hiitolan puolella - olivat ehyitä, ranta kallioista ja jyrkästi veteen laskevaa. Saaren eteläosa oli matalien mäkien muodostamaa loivapiirteistä maastoa. Korpisaaren asutus oli keskittynyt haja-asutuksena saaren pohjoisrannikolle, etupäässä sen länsi- ja keskiosiin. Saaren savialueet sijaitsivat laivaväylän varrella. Täällä olivat kylän pellot, joita saaren pinta-alasta oli noin kolmasosa.

Saarikylä ei ollut liikenteellisesti kovinkaan huonossa asemassa, sillä Uitonsalmen yli mantereelle oli matkaa salmen kapeimmassa kohdassa tuskin 20 metriä. Salmen yli olikin rakennettu silta, jolta kertyi kirkolle matkaa seitsemisen kilometriä. Jos olivat maayhteydet hyvät, myös vesillä liikkuminen oli saarikylän elämässä välttämätöntä. Saarelaiset liikkuivat moottoriveneillä, soutuveneillä ja purjetta käyttäen. Moottoriveneitä käytettiin kalastukseen kaukaisilla pyyntipaikoilla, sekä toisinaan myös huviajeluun mm. Vätikän hiekoille kesän aurinkoisina sunnuntaipäivinä. Pienemmät venematkat kuten kalastus kotirannan läheisyydessä ja marjamatkat tehtiin soutaen. Saatettiinpa hyvien purjetuulien aikana tulla soutuveneellä Lopottiin asti asioimaan ja osuusmeijerin myllyyn jauhattamaan viljaa.

Korpisaari oli maatalouskylä, mutta on selvää, että kalastuksella oli sivuelinkeinona suuri merkitys. Verkonkudontataito kehittyi ja siirtyi sukupolvelta toiselle. Talvisin kudottiin nuotan tai pienemmän rantiin (rantanuotan) verkot ja keväällä nuotta valmistettiin ulkona aholla. Jokaisella perheellä oli lisäksi pienempiä pyydyksiä, kuten verkkoja, mertoja, katiskoita, rantarysiä ja erilaisia koukkupyydyksiä. Syksyisin harjoitettiin lisäksi rannoilla tuulastamista. Myös metsästys oli suosittua, riistan ollessa pääasiassa rusakkojäniksiä ja vesilintuja.

Kelirikkoaikana yhteydet mantereelle usein katkesivat. Vesitietä ei voinut käyttää ja maantie saattoi olla perin huonossa kunnossa, joten matka Lopottiin oli hyvin hankala. Tämä aiheutti voimaperäistä omatoimisuutta, joka ilmeni jo mainittuna kalanpyydyksien valmistuksena, mutta myös monissa muissa käsityöammateissa. Kirvesmiehen työt tehtiin yleensä kotona oman talon miesten voimin, samoin kuin pienemmät suutarintyöt. Kylällä oli myös oma kirvesmies sekä astiantekijä, jonka käsissä valmistuivat saavit, pyykkipaljut ja kalapytyt tuossa tuokiossa.

Harrastus- ja yhdistystoiminta oli korpisaarelaisten keskuudessa vireää. Kylässä toimivat mm. nuorisoseura "Oras", Marttojen kyläkerho, kalastusseura, pyhäkoulu, laulukuoro ja olipa siellä oma kansakoulukin. Kylässä oli myös viulunsoittajia, hanuristeja ja virsikanteleen soittajia. Kesäisin nuoret pelasivat pallopelejä ja harjoittivat yleisurheilua Vaskisuon reunassa olevalla kentällä. Kylässä toimi Merisuojeluskunnan kyläosasto, jonka tehtävänä oli rannikonpuolustukselliset asiat sekä Lottaosasto.

Korpisaari, Kurkijoen pitäjän ainoa saarikylä ja samalla suurin saari, oli yksilöllinen ja ainutkertainen asuinympäristö. Siellä elettiin meren hengessä- Korpisaarelaiset tunsivat Laatokan ystävänä, mutta myös mahtavana vastustajana.


Kirjoitus on lyhennetty ja muokattu Kurkijoki-säätiön kustantamasta ja Rainar Hakulisen toimittamasta kirjasta Kurkijoki kylästä kylään, johon sisältyvät laajat kuvaukset kaikista Kurkijoen kylistä. Teosta on saatavana sanomalehti Kurkijokelaisen toimituksesta.

Korpisaari-sivulle | kyläsivulle | pääsivulle