Julkaistu Kurkijokelainen-sanomalehdessä 2.2.2001.

Riekkalan kylän sukujen historiaa vuosina 1500-1939

Kirjoittanut Ville Laakso, sähköposti: vilaakso@utu.fi

Pyrin tällä kirjoituksella hahmottelemaan Kurkijoen Riekkalan kylän sukujen historiaa selvittämällä, mitä sukuja on kulloinkin kylässä asunut. Lähteinä olen käyttänyt erilaisia verokirjoja ja savuluetteloita vuosilta 1500-1784, autioluetteloita väliltä 1637-43, tuomiokirjoja vuosilta 1701-10, henkikirjoja 1800- ja 1900-luvuilta, Veijo Saloheimon tutkimuksia Karjalan muuttoliikkeistä 1600-luvulla sekä Rainar Hakulisen kokoamaa Kurkijoki kylästä kylään -kirjaa. Lähteitä on tutkittu läpileikkausvuosilta joten tutkimusaineisto on otos, mutta melko järjestelmällisesti kerätty.

Tällaisen tutkimuksen suurin ongelma on se, että vanhemmissa asiakirjoissa, etenkin 1500- ja 1600-luvulla, suuri osa ihmisistä mainitaan ilman sukunimiä. Jos niitä ei ole kirjattu, ei varmoja havaintoja suvuista useinkaan voi tehdä. Kirjoituksessa mainitut ajankohdat ovat varmoja tietoja sukujen olemassa olosta; usein ne ovat asuneet kylässä tässä esitettyä pitempään. Varsinainen sukututkimus yksittäisestä suvusta toisi varmasti esille lisätietoja ja niistä moni osoittautuisi tässä todettua pitempään Riekkalassa eläneeksi.
Tutkimus esittelee vain talonisäntien sukunimet; vanhemmissa lähteissä ei muita asukkaita esiinnykään. Saman kylän eri sukujen välillä solmittujen avioliittojen kautta on useimmilla tässä näkyvillä suvuilla juuria myös muissa mainituissa suvuissa.
Pitäjänrajan aikaisemman häilyvyyden vuoksi on mahdollista, että joitakin Riekkalasta näennäisesti häviäviä taloja on uusissa rajanvedoissa jäänyt Hiitolan puolelle. Siis paikallaankin pysyneet suvut ja talot on saatettu merkitä välillä Kurkijoen, välillä Hiitolan puolelle. Sama koskee tietysti myös merkitsemistä samassa pitäjässä eri naapurikyliin.

Riekkala on pitäjän vanhimpia kyliä. Sieltä tunnetaan muinaislinna sekä ainakin kaksi rautakauden lopun esinelöytöä noin tuhannen vuoden takaa. Jo 1400-luvulla on kylässä ollut runsaasti asukkaita. Vanhimmat tunnetut suvut ovat ortodoksisia, 1600-luvun alusta alkaen alkaa kylään saapua myös luterilaista asutusta Karjalan kannaksen ja Savon suunnalta.

Vanhimmat suvut

Vanhimmassa Kurkijoen asukkaita luettelevassa lähteessä, vuoden 1500 vatjalaisen viidenneksen verokirjassa, mainitaan Riekkalan kylässä jo 12 taloa isäntineen. Talojen isännistä vain kahdella esiintyy sukunimeksi tulkittava nimimuoto, muille on merkitty vain etunimi ja isännimi.
Toinen vuonna 1500 kirjaan päässeistä sukunimistä voidaan tulkita nimeksi Miikkulainen. Matveiko Mikulin mainitaan tuolloin talonisäntänä, mutta 1600- ja 1700-lukujen lähteissä hänen sukuansa ei enää esiinny, joten se näyttää kylässä sammuneen. Sen sijaan 1800-luvun alun henkikirjoissa esiintyy Miikkulaisten suku, joka asuu kylässä vielä 1930-luvulla. Kyseessä ei siis kuitenkaan ole nelisensataa vuotta aiemmin mainittu suku.
Toinen vuonna 1500 mainituista suvuista on Oleksinen. Tuolloin kirjoihin päässyt Gridka Oleksin näyttää olevan sama mies kuin vuoden 1571 tarkastuspöytäkirjassa näyttäytyvä Grisha (Riiska) Oleksinpoika, joka oli tuolloin jo kuollut ja jonka "lapset velkaannuttuaan hajaantuivat tietymättömiin". Hänen talonsa oli autioitunut vuonna 1567. Sukunimi näyttäisi tässä tapauksessa olevan yhtenevä isännimen kanssa ja sen käyttö varsinaisena sukunimenä on epävarmaa.

Ortodokseja ja luterilaisia

Sukunimi Kuikkanen tulee esille vuoden 1618 maakirjassa muodossa Kuikoin. Mikita Rotinpojan tarkemmaksi asuinpaikaksi mainitaan tuolloin Kuikkala; kyseessä lienee siis talonnimi. Mikita pääsi verokirjaan vielä vuonna 1637 ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä kylässä asui samoja Kuikkasia. Tämän jälkeen en ole nimestä löytänyt merkintöjä. Suvusta kuitenkin eli kylässä muisto vielä 300 vuotta myöhemmin, 1930-luvulla. Siitä nimittäin lienee saanut nimensä Riekkalanlahteen laskeva Kuikanoja. Jälkimmäisestä puolestaan juontuu kantatilan nro 6 nimi, Kuikanoja.

Vuonna 1618 mainittu Mikko Kukkonen (Micko Kuckoin) saattoi etunimestä päätellen olla ensimmäisen kylään asettuneen luterilaissuvun edustaja. Muita tietoja suvusta ei olekaan, joten sen myöhempi kohtalo jää epäselväksi. Samana vuonna tulee näkyviin myös Mitro Iivananpoika Vakka(nen) (Dimitrei Wackanen). Hän esiintyy Riekkalan asiakirjoissa vielä 1645, mutta suvun myöhemmät vaiheet ovat hämärän peitossa.
Vuoden 1629 Tiurulan eli Hiitolan henkikirjan mukaan Jussi Pirinen poikineen oli aiemmin muuttanut Hiitolan Kokkolan kylästä Riekkalaan. Mahdollisesti kyseessä on vuonna 1631 Riekkalassa mainittu Jussi Mikonpoika, jolle ei tuolloin ole merkitty sukunimeä. Myöhemmät tiedot puuttuvat Pirisistäkin. Saman vuoden 1629 henkikirjan mukaan Petter Heikinpoika Hynninen oli sukulaistensa kanssa muuttanut niin ikään Hiitolan Kokkolan kylästä Riekkalaan. Riekkalaa koskevista asiakirjoista en Hynnisiä ole kuitenkaan löytänyt.

Erikoinen sukunimi on Dokotti -vuonna 1631 mainitaan maakirjassa Anders Dokotti. Tämän Antin myöhemmät vaiheet ja koko suvun kohtalo ovat epäselviä. Savolainen-suku on asettunut kylään viimeistään vuonna 1631. Tämän jälkeen suvun jäseniä elelee kylässä runsaasti ainakin vuoteen 1784 saakka. On kuitenkin epäselvää, onko kyseessä kaikkien kohdalla sama suku, vai onko kylässä asunut useampiakin Savolaisten sukuhaaroja.

Säkkeläinen-nimisiä esiintyy 1630-luvulla isäntänä ollut Heikki, mutta suku näyttää sammuneen pian. Myös Mertinen-suku näyttäytyy vain tuolla vuosikymmenellä ja häviää sitten lähteistä. Suku oli ortodoksinen. Niin ikään ortodoksinen Kuismin-suku mainitaan 1630- ja 1640-luvuilla, muttei sen jälkeen. On myös mahdollista, että Kuismin ei ole ollut sukunimi, vaan verokirjoihin merkitty nimimuoto saattaa tarkoittaa Kuismanpoikaa.
Pitkään kylässä asunut suku on Lasonen. Jo 1637 kylässä mainitaan Tapani Lasonen, joka asui siellä ainakin vielä 1653. Kahdella seuraavalla vuosikymmenellä kylässä oli isäntänä hänen poikansa Prusi. Sen sijaan 1680-luvulla Lasosia ei enää Riekkalan isäntien joukkoon ole kirjattu, mutta kyse saattaa olla siitä, että Lasosten talo on tämän jälkeen merkitty kirjoihin Hiitolan puolella.

Väestön vaihtumista sota-aikaan

Mikitin esiintyy 1640- ja 1650-luvuilla, jolloin kylässä asuivat suvun edustajina talonisännät Vaska ja Iivana. Molemmat ovat paenneet itärajan taa vuosien 1653 ja 1660 välillä, todennäköisesti ruptuurisodan aikoihin 1656-58. Iivanan tiedetään asuneen myöhemmin Novgorodin läänissä. Tilat Riekkalassa jäivät ainakin aluksi autioiksi. Verokirjojen nimiasuista päätellen on mahdollista, että kyseessä ei ole sukunimi, vaan sillä on saatettu tarkoittaa myös muotoa Mikitanpoika.

Saman ruptuurisodan jälkeen, viimeistään vuonna 1660, ilmestyy kylään luterilainen Mikko Matinpoika Inkinen.Hän lienee asettunut jonkun sota-aikana paenneen ortodoksin tilalle, mutta valitettavasti lähteistä ei selviä kenen. Inkisiä asui kylässä sitten ainakin vuodesta 1774 viime sotiin asti. Ilman tarkempaa tutkimusta ei kuitenkaan voi sanoa, ovatko kyseessä Mikko Matinpojan jälkeläiset, sillä 1700-luvun alkupuolen lähteissä ei kylässä Inkisiä mainita.
Samaan aikaan Inkisten kanssa ilmestyy kylään myös Mikko Hannunpoika Kuosa, asettuen ilmeisesti sodan aikana paenneen ortodoksin Meska Mitronpojan tilalle. Kuosia ei kylässä esiinny varmuudella kuin muutaman vuoden, mutta heillä saattaa olla yhteys naapurikylän Korpisaaren samannimiseen sukuun.

Erkki Heikinpoika Siira ilmestyy kylään 1664 ja nauttii aluksi verovapautta. Samasta miehestä on tieto vielä vuodelta 1696, mutta vuoteen 1724 mennessä hänen tilansa on joutunut Yrjö Rastaan viljelemäksi, eikä suvun myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Sukunimestä päätellen Siirat lienevät muuttaneet Kurkijoelle Karjalan kannakselta.
Vuonna 1668 kylään ilmestyy Erkki Sinkkonen, joka kuitenkin näyttää häviävän lähteistä varsin pian. Vuonna 1728 otettiin maakirjaan ilmeisesti saman Sinkkosen autiotila, joka oli tuolloin jo "kelvotonta maata, jota ei voida ottaa uudelleen viljelykseen".

Riekkalalaisia 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla

Eräs Riekkalan mielenkiintoisimmista suvuista on ortodoksinen Timoska. Ilmeisesti tähän sukuun kuului ainakin jo 1681 kylässä taloa isännöinyt Timoska Petrinpoika, mutta itse sukunimeä ei 1600-luvun asiakirjoissa ole silmiini osunut. Toistaiseksi vanhin löytämäni merkintä sukunimestä on vuodelta 1707, jolloin tuomiokirjoissa tulee esille riekkalalainen Huotari (Hodar) Timoska, todennäköisesti mainitun Timoska Petrinpojan poika. Sukua on asunut kylässä sitten aina viime sotiin asti.
Vuonna 1685 ilmestyy Riekkalaan Yrjö Rastas, jonka jälkeläisiä elää kylässä sitten aina viime sotiin asti. Vuonna 1939 kylässä eläneistä luterilaisista suvuista juuri Rastaiden vaiheita voidaan tällä hetkellä varmuudella seurata ajassa kauimmas taaksepäin. Suvun alkuperä lienee Karjalan kannaksella.

Osa lähteissä esille tulevista suvuista näyttää asuneen kylässä varsin lyhyen ajan. Eräs tällainen suku oli Hannukainen. Sen nimisiä talonisäntiä mainitaan vuodesta 1688 vuoteen 1724. Juhana Juhananpoika Sintonen tulee kylään Antti Pekanpoika Savolaisen vävyksi vuonna 1689, mutta Sintosia voi varmuudella seurata vain vuoteen 1696 asti. Esko Rantalainen näyttäytyy asiakirjoissa nähtävästi vain kerran, vuonna 1703.
Ensimmäinen tuntemani Torikka-suvun edustaja on vuonna 1709 mainittu Matti. Tämäkin suku säilyy kylässä sitten aina vuoteen 1939. Vuonna 1724 ilmestyy kylän aikakirjoihin Esko Tattari, mahdollisesti kotivävyksi. Samana vuonna hän maksoi verot myös tilasta, jota oli aiemmin isännöinyt Juhana Salmelainen. Esko Tattarin pojanpojan poika Pekka isännöi Riekkalan taloa nro 5 (Tattarmäki) ainakin vielä vuonna 1820, mutta saman vuosisadan lopulla Tattareita ei enää ollut kylän talonisäntien joukossa.

Samoihin aikoihin, vuonna 1724, ilmaantuu kylään myös Erkki Reijonpoika Reikko. Kuvaa tästä suvusta sotkee paitsi nimen häilyvä kirjoitusasu, myös se, että sukunimellä näyttää olevan yhteyttä nimeen Uhotoinen. Mahdollisesti on samoista henkilöistä käytetty sekä nimeä Reikko että Uhotoinen; tällainen käytäntö on ollut Karjalassa varsin harvinainen. Erkki Uhotoinen asui kylässä jo 1740-luvulla. Talonisäntinä Uhotoisia oli ainakin 1920-luvulle asti.
Jo vuonna 1724 asui kylässä myös Yrjö Ohtonen, jonka todetaan 1728 joutuneen kerjäämäänkin. Hänen sukuaan ei kylään pysyvästi jäänyt. Vuonna 1728 mainitaan kylässä Juhana Juhananpoika Viinanen, jonka myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Sipi Raikaa perheineen esiintyy Riekkalassa 1748-1802. Vuonna 1774 mainitaan Mikko Sikiö ja runsaat sata vuotta myöhemmin kylässä asuu Antti Matinpoika Sikiö. On epävarmaa, onko kyseessä sama suku. Vuonna 1774 kylässä isännöi Juhana Mustonen ja samannimistä sukua asui paikalla ainakin vuoteen 1820. Aivan samoihin aikoihin esiintyvät Riekkalassa myös suvut Rostinen ja Kekki.

Nuorempia sukuja

1800-luvun alkupuolella esiintyy kylässä sukunimenä myös Puolakka, mutta kovin pitkään ei sukua Riekkalan talonisäntien joukossa näy. Kojo-nimisiä asui kylässä ainakin vuodesta 1885 vuoteen 1939. Ortodoksisuku Riikonen voidaan todeta ainakin välillä 1885-1920. Vuosisadan vaihteessa mainitaan myös nimet Tenhonen ja Ruth.

Vuonna 1915 tuli Luhovaarasta Riekkalan Uhotoiseen kotivävyksi Jaakko Laakso, joka asui perheineen kylässä aina kesään 1944. 1920-luvulla nimetään kylässä vielä suvut Hämäläinen, Sokero, Genetz, Salonen, Kiiski, Kuusela (viimeksi mainittu vuoteen 1939), Tolonen, Kääriäinen, Kyötikki ja Valkeapää. 1930-luvun asukkaita sotiin asti olivat myös Nurmi, Kontulainen ja Välimaa.