800-luku | Riekkalassa asuu tai ainakin liikkuu ihmisiä, sillä vuonna 1934 saatiin Kansallismuseon kokoelmiin kylästä löytynyt pronssinen rannerengas, joka on ollut käytössä joskus vuosina 800-900 jKr. Se oli löytynyt katajan juurikon alta, "kun pensas pyykkiä pestäessä kiskaistiin maasta pyykkipuuksi". Ei ole kuitenkaan varmaa, liittyykö esinelöytö vakituiseen asutukseen. |
1000-luku | Riekkalassa on jälleen ihmistoimintaa; vuonna 1912 saatiin museoon vuosiin 1000-1100 ajoittuva rautainen keihäänkärki, joka oli löytynyt kylästä jostakin metsäpolulta. Tarkempi löytöpaikka ei valitettavasti ole tiedossa. Ei ole varmaa, kertooko tämäkään löytö vakituisesta asumisesta kylässä. |
1500 | Riekkala mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä. Taloja on 12, yhdessä niistä on isäntänä Nousia Ihantonpoika. Kaikkiaan lienee asukkaita kahdeksisenkymmentä. |
1567 | 1500-luvun loppupuolella aiheuttivat kurkijokelaisille takaiskuja sodat; tsaarin tiukka hallinto. Vuonna 1567 autioitui Riekkalassa mm. Nousia Ihantonpojan talo. Verokirjaan kirjattiin: "Nousia kuoli, lapset pakenivat tietymättömiin tsaarin verojen vuoksi, talopahanen on hajonnut". |
1618 | Taloja on verokirjan mukaan 14, niistä kaksi on autioina. |
1656-57 | Ruotsin ja Venäjän välinen ruptuurisota aiheuttaa ortodoksiväestön pakoa Venäjälle. Riekkalasta lähtee esimerkiksi Meska Mitronpoika, joka päätyy Aunuksenkaupunkiin. Hänen tilaansa tulee pian asumaan luterilainen Mikko Hannunpoika Kuosa, jonka suku lienee tullut Kurkijoelle Karjalan kannakselta. |
1660 | Ensimmäiseen sodanjälkeiseen maakirjaan merkitään kylän 12 talosta autioiksi 7. |
1681 | Taloja on 9. Niiden isännistä kahdeksan on luterilaisia ja yksi ortodoksi. |
1708 | Kylässä on 12 taloa ja lisäksi kolme ns. populien taloutta (populit eivät omistaneet maata). |
1754 | Riekkalassa mainitaan 122 asukasta, mutta luvusta puuttuvat ortodoksit, joten kokonaisluku lienee vähän alle 150. |
1818 | Henkikirjojen mukaan kylässä on 169 asukasta. |
1870 | Asukkaita on henkikirjojen mukaan 159. |
12.12.1882 | Riekkalan talot ostetaan perinnöksi. 1800-luvun lopulla valtio lunastaa Kurkijoenkin alueelta ns. lahjoitusmaat ja myy ne edelleen niitä viljeleville talonpojille. Tämä merkitsee päätöstä 1700-luvun alussa alkaneelle ajalle, jolloin alueen talonpojat ovat periaatteessa olleet vuokralaisina entisillä perintömaillaan. |
1910 | Henkikirjojen mukaan asukkaita on 208. Heistä 105 on mies- ja 103 naispuolisia. Ortodokseja on väestöstä 36 henkeä. |
26.12.1939 | Elisenvaaraa pommittaneet venäläiskoneet pudottavat paluumatkallaan pommeja Riekkalanlahden rantaan. |
23.3.1940 | Kurkijoen pitäjä on kokonaisuudessaan luovutettu neuvostojoukoille. Karjala luovutetaan kymmenen päivää aiemmin allekirjoitetun rauhansopimuksen nojalla. Riekkalassa on ennen evakkoon lähtöä viitisenkymmentä viljelmää, useimmat keskikokoisia 5-10 peltohehtaarin tiloja. |
13.8.1941 | Suomalaiset joukot valtaavat takaisin Kurkijoen rannikkoseutuja, mm. Riekkalan kylän. Kylä oli säilynyt miehitysaikana melko hyvin, vain Toivo Rastaan talo oli purettu. Väestön paluuta aletaan valmistella. |
syksy 1942 | Riekkalanlahtea pitää tukikohtanaan Laatokan taisteluihin osallistuneita tykkilauttoja. |
31.12.1942 | Kurkijoelle oli palannut kaikkiaan 6162 asukasta eli yli puolet sotaa edeltäneestä väestömäärästä. |
21.9.1944 | Kurkijoen siviiliväestö evakuoidaan; kaksi päivää aiemmin allekirjoitetun välirauhansopimuksen nojalla Karjala joudutaan luovuttamaan toiseen kertaan Neuvostoliitolle. Riekkalan asukkaat on päätetty siirtää aluksi Ilmajoelle. |