H Maa- ja metsätalous
hevoskasvatus | metsänhoito
H2 Karjanhoito
H2-00-001-1259 (teksti vaihtunut a.o.:n kanssa?)	Maataloudessa tarvittiin kesäisin jäitä, koska keinotekoisia kylmiöitä ei ollut. Kuvassa nostetaan jäitä kesää varten. Jääkasa peitettiin esim. sahanpurulla ja hyvin peitettynä jäitä saattoi olla vielä syyskuussakin.
H2-00-002-1260 (teksti vaihtunut y.o.:n kanssa?)	Kuvassa nostetaan jäälohkareita avannosta hevosen vetämällä reellä, johon jäälohkare ohjataan. Jäälohkareet nostettiin pystyyn jäälle ja ajettiin vähitellen varastoitavaksi sahapurujen alle käyttöpaikan lähelle.
H2-00-003-1261	Alhon Kankaanlammilta nostetaan jäitä kesän tarpeiksi. Kuvassa jäätä sahataan ja pilkotaan sopivan kokoisiksi kappaleiksi.
	Itäsuomalaista rotua oleva sonni Pälvi. H2-00-004 (L1226)
	Itäsuomalaista rotua oleva lehmä Apila. H2-00-005 (L1227)
	Itäsuomalaista rotua oleva lehmä Juhlikki, 1928. H2-00-006 (L1228)
	Itäsuomalaista rotua oleva lehmä Nekutar. H2-00-007 (L1229)
	Itäsuomalaista rotua oleva lehmä Nekku. H2-00-008 (L1230)
	Itäsuomalaista rotua oleva sonni Esa. H2-00-009 (L1231)
H2-01-001-1262	Alhon kylän isäntiä kuittaamassa maitotiliä. Vasemmalta Juho Kurri, Matti Ristolainen, K.K. Tyrni, Heikki Ristolainen, Tuomas Jussilainen, Matti Nenonen ja Pekka Kaartinen.
	E. Pölkin karjaa piha-piirissä, Alho. Kuv P. Kyytinen. H2-01-002-1263 (L0140)
	Alho, Kankaanlampi, jään nostoa. K. vv. 1930-39. Kuva P. Kyytinen (H2-01-003)(ja047)
	Kiiskilän tilan karjaa Elisenvaarassa. H2-03-001-1264
	Anni Kiiski Kiiskilän pihalla nimikkolehmänsä kanssa. H2-03-002-1265
	Elisenvaaran Suohovin karjan paras lypsylehmä. H2-03-003-1266
	Alviina Paavilainen lehmänsä kanssa. H2-03-004-1267 (d100)
epäselvä kuva H2-03-005-1268	Elisenvaaran koulutilan karjaa. (L0881) (L0103)
epäselvä kuva H2-03-006-1269	Kiiskilän karjaa Elisenvaa- rassa jatkosodan aikana.
H2-20-001-1270	Kurkijoen koulutilan suuri kivinavetta sisältä nähtynä. Keskellä syöttöpöytä. Navetta paloi kesällä 1937. Se rakennettiin kuitenkin uudelleen.
	Hilja Heijari lypsyllä Iivoniemessä, jossa Kurkijoen koulutilan karjaa oli kesälaitumella. H2-20-002-1271
	Kurkijoen koulutilan karjanhoitajia lähdössä lypsylle keskihakaan. H2-20-003-1272
H2-20-004-1273	Koulutilan tarpeisiin nostetaan jäitä Laikkalan lahdelta. Taustalla näkyy Linnamäki ja kuvan oikeassa reunassa Joen laskupaikka kirkon vieressä.
	Rauhalan tilan emäntä Ella Mäkelä Mikrilästä omassa pihapiirissään. Taustalla tilan navetta. H2-24-001-1274
H2-29-001-1275	Tri Veli Räsäsen innoittamana aloitettiin kettutarhaus Raholassa. Kuvassa Juho Tukia suojattinsa kanssa. Tri Räsänen itse oli innokas kaniinien kasvattaja.
(H2-32-001)	AIV-rehun teko oli yleistä pitäjämme maanviljelystiloilla. Kuvassa AIV-rehun tekoa Heikki Malmivaaran tilalla Räihänvaarassa. (d094)
	Ismael Poskiparran navetta Soskuassa jatkosodan aikana. (L0145) H2-37-001-1276a
epäselvä kuva H2-39-001-1276b	Kyytisen naiset lähdössä lypsylle Särkijärven kylässä.
	Kotivoin pesua Särkijärven kylässä. Valok. Pekka Kyytinen. H2-39-002-1277 (L0127)
H2-40-001-1278	Lypsylle lähdössä Tervun hovissa. Karjakko Alma Mylén toinen oikealta. Kuva on otettu Tervun vanhan meijerin seinustalla.
dia kadonnut H2-40-002	Tervun hovin karjaa lypsypaikalla Palvalahdessa. Oikealla karjakko Alma Mylén.
	Immosen lampaat vietiin Siikasaareen kesälaitumelle. Tervu. H2-40-003-1279
H2-41-001-1280	Aarne Keinäsen navetta Titon kylässä. "... niin iso, että ”vaik ostas viis killoo silakkaa niin joka silakalle olis oma naula"." (L0135)
	Aarne Keinäsen navetta Titossa sisältä päin. H2-41-002-1281 (L0137)
epäselvä kuva H2-42-001-1282	Signe Kuikka lehmineen Uudenkylän pelloilla evakosta paluun jälkeen. Tuttu entinen latokin on paikallaan.
H3 Hevoskasvatus
	Toivo Taitonen vie ruokaa hevoselle, 1930-1940-luku. Kuv Pekka Kyytinen. (U...). H3-00-001 (L1463)
epäselvä kuva H3-03-001-1283	Hevosia laitumella Suohovin pelloilla.
	Elisenvaaran koulutilan ori "Valtti", juoksijaori Uljaan-pojan jälkeläinen. (L0839) H3-03-002-1284 (d096)
	Paavo Lehtinen pitelee Suohovin parasta työhevosta. H3-03-003-1285
	Mirkun Peikon poika tunnetun hevosten kasvattajan Matti Valtosen hoivissa. H3-03-004-1286 (d095)
	Elisenvaaran Mikko Mylénin hevonen. H3-03-005-1287
	Elisenvaaran Mikko Mylénin hevonen Matti Valtosen pitelemänä. H3-03-006-1288
dia kadonnut H3-03-007	Elisenvaaran Mylénin pojat hevosen kanssa. Aaro istuu selässä ja Mikko pitelee hevosta.
	Hevosta uitetaan selässä istuen Mylénin myllyn luona. H3-03-008-1289
	Mirkun Peikon varsa Tuija Elisenvaarasta. H3-03-009-1290
	Pekka Kiiskin (Louhkan Pekka) hevonen varsoineen jatkosodan aikana. H3-03-010-1291
	Hannes Kiiskin Jouko-poika varsan kanssa jatkosodan aikana. Elisenvaara. H3-03-011-1292 (L0665)
	Hannes Kiiskin Jouko-poika varsan kanssa jatkosodan aikana. H3-03-012-1293
	Aarne Rantala ja hevosensa Julle Haapavaaran kylästä. H3-04-001-1294
	Aarne Rantala ja Eino Pajari ajelulla Haapavaaran kylän Palosilla. H3-04-002-1295
	Ihojärven kylän poikia hevosineen. Valok. Vilho Pösö. H3-10-001-1296 (L0292)
	Kurkijoen ja Parikkalan hevosjalostusyhdistys järjesti talvisin kilpa-ajot Laikkalanlahden jäällä. H3-20-001-1297 (d185)
	Kantakirjaoriiden katselmus Kurkijoen maamiesopiston pihalla. H3-20-002-1298 (L0841)
	Kurkijoen koulutilan hevonen. H3-20-003-1299 (L0534)
	Arvi Könönen esittelee koulutilan oritta 1920-luvulla. H3-20-004-1300
H3-20-005-1301 (L0168) (L0873)	Lopotin markkinoiden ajaksi valittiin maamiesopiston oppilaista hevospoliisit, jotka armotta ottivat kauppiailta huonokuntoiset tai sairaat hevoset lopetettaviksi.
	Sairaita hevosia matkalla lopetettaviksi. H3-20-006-1302 (L0874)
	Kurkijoen opiston oppilaiden takavarikoimia piiskoja Kurkijoen markkinoilta. Valok. Veli Räsänen. H3-20-007-1303
	Ori Mirkun Peikko. Ohjaksissa Toivo Jokela Mikrilän kylästä. H3-24-001-1304
dia kadonnut H3-24-002	Toivo Jokela ja ori Hyvän Mirkku.
	Viktor Maijala Mikrilästä ja hänen kantakirjaoriinsa Rymy. H3-24-003-1305
	Viktor Maijala hevosineen Mikrilästä. H3-24-004-1306
	Viktor Maijala hevosineen. Mikrilä. H3-24-005-1307
	Hjalmar Markkulan hevosia Mikrilästä. H3-24-006-1308 (L0666)
	Urho Ruotsi hevosineen, Mikrilä. H3-24-007-1309
	Toivo Jokela hevosineen, Mikrilä. H3-24-008-1310
epäselvä kuva	Maijalan hevonen, Mikrilä. H3-24-009-1311
	Mirkun Peikko niminen ori ja sen isäntä Martti Lukka Kurkijoen Otsanlahden kylästä. H3-27-001-1312
	Matti Torikka ja kantakirjatamma Liinu Riekkalan kylästä. H3-30-001-1313
	Lauri ja Oiva Ketola Räihävaarasta hevosineen. H3-32-001-1314
	Hevoskasvattajia Savojan kylässä. H3-35-001 (?tekstieroja?) Teksti.
	Oskari Markkula Sorjon kylästä hevosineen. Valok. Eero Seppänen. H3-36-001-1316 (L0512)
H3-40-001-1317	Hevoskasvatus oli Kurkijoella korkeaa luokkaa. Kuvassa orivarsoja laitumella Tervun Lauvatsaaressa. (d097)
	Toivo Schwartz Titon kylästä hevosineen. H3-41-001-1318 (d098) (L0291)
	Vätikän poikia varsoja ruokkimassa. Vasemmalla Martti Heinosen poika ja oikealla Nenosen poika. H3-43-001-1319
	Vätikkäläisiä varsoja juottamassa. H3-43-002-1320
H4 Metsänhoito
	Talvisin ajettiin tukit kaatopaikoilta ns. tukkilaanille joka saattoi olla esim. joen lähellä. (ks. 1324) H4-00-001-1321
	Tukkeja ajetaan ns. tukkilaanille, joka sijaitsi tavallisimmin joen varrella, Arvo Kiiski. H4-00-002-1322
	Talven töihin kuului tukkien ajaminen ns. "tukkilaaneille" jokien varteen. Kuvassa ajetaan tukkeja Raholantien varteen. H4-00-003-1323
	Tukkeja kootaan "tukkilaanille" Raholan joen varteen. (sama kuin __-1321, 1324 on parempi H4-00-004-1324
H4-03-001-1325	Hiihtäjäkuningas Veikko Hakulinen harjoitteli tulevaa ammattiaan jo koulupoikana Elisenvaaran Suohovin koululla, jonka metsänistutustöitä hän johtaa. Veikko selin kahden männyn kohdalla.
	Lankisen perhe Lapinlahden kylästä istuttamassa kuusen taimia. H4-18-001-1326
H4-23-001-1327 (L0293)	Metsikon miehiä palaamasta savotasta Lumivaaran Oinaanvaarasta. Vasemmalta Pentti Kettu, Reino Putkinen, Erkki Siira, Adolf Kokkonen, Matti Putkinen, Eero Hiltunen, Einari Putkinen ja Väinö Siira.
	Räihävaaran Möltsin väkeä propsin kuorinnassa. H4-32-001-1328 (d110)
(H4-41-001)(d109)	Talvisin harrastettiin rahdinajoa, koska monista maalaistaloista voitiin talvisin irroittaa hevosia ja miestyövoimaa. Kuvassa tittolaiset Eino ja Toivo Schwarzt rahdinajossa.