J Teollisuus
J1 Käsityö ja kotiteollisuus
vempeleenteko | pellavan käsittely | muuta
Piiskanteko:
Piiskantekovälineitä Kurkijoelta.

J1-00-001-1359

Kurkijokelainen piiska alkaa tästä. Piiskan siimanauhoja leikkaavat Antti ja Anna Koho.
J1-00-002-1360

J1-00-003-1361
Piiskan siimanauhoja leikataan. Suutarinveitsi on pantu pystyyn telineen päähän. Toinen vetää ja toinen ohjaa mänttinahkaista nauhaa terään.
Piiskan siimaa punotaan.

J1-00-004-1362

Piiskan siimaa punotaan.

J1-00-005-1363

Piiskan siimaa punotaan.

J1-00-006-1364

Piiskan siimaa punotaan.

J1-00-007-1365

Piiskan siimaa punotaan.

J1-00-008-1366

Piiskan siima ommellaan kiinni pikilangalla piiskan niskaan.

J1-00-009-1367

Piiskan siiman ompelua piiskan niskaan.
J1-00-010-1368
dia kadonnut
J1-00-011
Valmis piiska. Piiskan niska kiinnitettin neuloilla varteen ja mänttihihnalla kierretiiin vielä puoliväliin vartta.
epäselvä kuva
J1-00-012-1369
Antti Koho on luovuttanut valmiin piiskan Pekka Kyytiselle.
epäselvä kuva
J1-00-013-1370
Antti Kohon piiskantekonäytös. Pekka Kyytinen selostaa.
Antti Koho näyttää piiskan valmistusta.

J1-00-014-1371

Vempeleenteko:
Kurkijokelaisen vemmelmestarin tuvassa tehtiin syksyisin töitä. Katonrajassa riippui kuivamassa puolivalmiita tuotteita, Pekka Kemppinen.
J1-00-015-1372
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Vempeleenteon välillä pistettiin tupakaksi. Jussi Kyytinen antaa tulta Jaakko Kesselille.

J1-00-016-1373

EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Vempeleen eli luokin raaka-aineeksi valittiin nuoria koivuja, joissa oli vähintään 7 vaaksaa suoraa ja melko tasapaksua varren osaa.
J1-00-017-1374
Erikoinen vemmelsauna lämmitettiin ja valitut luokkipuut haudutettiin siellä.

J1-00-018-1375

Lämmityksen jälkeen luokkipuu painettiin. Kuvassa painaminen käynnissä ihmisvoimin.
J1-00-019-1376
Painamisen alussa luokkipuuhun asetettiin vitsas pitämään sitä oikeassa asennossa painamisen jälkeen.
J1-00-020-1377
Kurkijoen luokkeja painannan jälkeen.

Valok. Pekka Kyytinen.

J1-00-021-1378

Kuvassa pian valmiiksi painettu luokki vitsaksineen.

J1-00-022-1379

Valmiiksi painettuja luokkeja vitsaksineen.

J1-00-023-1380

EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Valmiiksi painettuja luokkeja, joita vitsakset pitävät oikeassa asennossa kuivumisen ajan.

J1-00-024-1381

Luokin kuivumisen jälkeen alkoi lopullinen käsittely. Kuvassa veistetään kirveellä kuorta ja mahdollisia epätasaisuuksia.
J1-00-025-1382
Luokin hienokäsittelyssä saatettiin käyttää pientä höylää ja ns. sikliä, jolla saatiin lopullista sileyttä.

J1-00-026-1383

Viila ja hiekkapaperi olivat usein myös käytössä luokin viimeistelyssä.

J1-00-027-1384

dia kadonnut
J1-00-028
Lopuksi luokki lakattiin tai maalattiin ja se oli valmista kauppatavaraa markkinoille.
Luokin eli vempeleen viimeistelyä oli mm. lakkaus, jota tässä suoritetaan.
J1-00-029-1385
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Hevosen valjastaja sitoi aisat rahkeella luokkiin.

J1-00-030-1386

Pellavan käsittely:
Matti Kyytisen pellolla Särkijärven kylässä nyhdetään pellavaa sen kukkimisen jälkeen.
J1-00-031-1387
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Martta Pörsti nyhdetyn pellavanipun kanssa.

J1-00-032-1388


J1-00-033-1389
Pellavan kasvatus oli Kurkijoella varsin yleistä. Kuvassa pellavan siemenkotia poistetaan rohkalla Särkijärven kylässä.
Kerttu Kyytinen ruohkaa pellavaa, jolla toimenpiteellä saatiin siemenkodat irti.

J1-00-034-1390

EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA

J1-00-035-1391

Martta Pörsti (vas.) ja Kerttu Kyytinen (oik.) pellavan ruohkauksen välillä. Siemenkotia on jo kertynyt iso vakallinen. Pellavan siemeniä käytettiin lääkitsemistarkoituksiin.
Maria Rastas Riekkalan kylästä laittaa pellavaa pivolle liotusta varten.

J1-00-036-1392

Liotuksen jälkeen pellava levitettiin nurmella kuivumaan. Liotus rantavedessä kesti noin 2 tai 3 viikkoa, jona aikana pellavan kuorikerros mätäni.
J1-00-037-1393 (L1486)
Pellavan loukutustalkoot käynnissä.

J1-00-038-1394

EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Kristiina Kiiski Särkijärven kylästä puhdistaa loukutettua ja lihdattua pellavaa n.s. päistäreistä, jotka olivat mädäntyneen ja kuivuneen varren jätteitä.
J1-00-039-1395
Pellavavyyhdet oiotaan, että ne selviävät ja päistäreet karisevat pois. Vasemmalla Kerttu ja oikealla Anni Kyytinen Särkijärveltä.
J1-00-040-1396
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Kristiina Kiiski letittää pellavaa säilytystä varten.

J1-00-041-1397

Maria Kyytinen kehrää pellavaa.

J1-00-042-1398


J1-00-043-1399

Kehrätyistä langoista loimitettiin kangas. Kuvassa Kaisa Kesseli Särkijärven kylästä luo kangasta n.s. luomapuissa. Tässä vaiheessa syntyi tulevan kankaan pituus ja leveys. Loimilankoja laskettiin ennakosta suunniteltu määrä. Tuvan etualalla ovat kehrätyt langat. Luomapuita varten oli tuvan kattoon kiinnitetty n.s. reikärauta. Tässä luotavan kankaan pituus tulisi olemaan noin 14 metriä.
Muuta kotiteollista toimintaa:
Kotitekoista saippuaa leikataan paloiksi ja pannaan kuivumaan.

J1-00-044-1400


K. vv. 1930-44
Taloissa kiertävä räätäli Matti Eurola pöydän takana + poika. Kuva P. Kyytinen (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa)
(J1-00-045)(ja042)
Suutari Pekko Asikainen.
K. vv. 1930-39.
Kuva P. Kyytinen
(tässä gamma-korjattu-2x /MaRa)
(J1-00-046)(ja182)

J1-01-001-1401
Kyläseppiä oli toiminnassa monissa kylissä. Hevosajopelit vaativat myös raudoitusta. Kuvassa Alhon seppä Toivo Halttunen (oikealla) pajassaan. (d119)
Alhon ja Särkijärven kylien emäntiä ompeluseurassa Särkijärven Kyytisellä.
Valok. Pekka Kyytinen.
J1-01-002-1402
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Anna ja Anni Kemppinen sekä Amalia Mörsky ryijyä kutomassa Alhon kylässä.
J1-01-003-1403 (L0290)
Alho, Helmi Ristolainen mehustaa marjoja.
K. vv. 1935-44.
Kuva P. Kyytinen
(J1-01-004)
(ja138)
Alho, Pekka Ristolainen katsoo kaivon paikkaa varvulla.
K. vv. 1930-39.
Kuva P. Kyytinen
(J1-01-005)(ja190)
Alho, Matti ja Pekka Ristolainen valavat kaivon renkaita.
K. vv. 1930-39
Kuva P. Kyytinen
(J1-01-006)(ja191)
tuntematon
J1-02-001
Kutomakurssilaisia Aromäellä.
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Suutari Oskar Reponen Elisenvaarasta.

J1-03-001-1404


J1-10-001-1405
Naisten puhdetöitä olivat yleisimmin kutominen ja käsityöt. Kuvassa puolaaminen ja kutominen käynnissä Ihojärven kylän Eklundin talossa.

J1-10-002-1406
(d101)
Ajopelit, kuten reet ja kärryt tehtiin usein myös kotona. Kuvassa ihojärveläisen Matti Ahokkaan valmistamia ajopelejä.
Käsityönäyttely Marttalassa.

J1-20-001-1407
(d180) (L0901)

J1-20-002-1408
(d120)

Hannes Hakulisen kone- ja autokorjaamo Lopotissa Kurkijoen osuusmeijerin lähellä. Kuvassa vasemmalta Kalle Paakkunainen, Juho Kuosmanen, Hannes Hakulinen ja Lennart Janatuinen.
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA
J1-20-003-1409
Luokkien, vempeleiden valmistus oli eräs pitäjämme tunnettu käsiteollisuuden ala. Kuvassa kurkijokelaisia luokkeja Lopotin markkinoilla.
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Piiska oli tunnettu kotiteollisuuden tuote. Kuvassa piiskakauppiaita Lopotin markkinoilla.

J1-20-004-1410

Aidot kurkijokelaiset lapikkaat, jotka Vesa Juvonen teki sisarelleen.

J1-20-005-1411


J1-20-006-1412
Kurkijokelaisen suutari-mestarin Aron Juvosen verstaan esineistöä, jotka Vesa Juvonen lahjoitti Kurkijoki-museolle kesällä 1985. (Ks. S1-00-077)
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Morsiamen täkin tikkausta Kaupilla Lopotissa.

J1-20-007-1413 (L0367)

epäselvä kuva
J1-24-001-1414
Toivo Jokelan omistama Mohkan koskessa Mikrilän kylässä sijainnut paja.

J1-27-001-1415
Jaakko Terännön pajasta Otsanlahdelta. Paja sijaitsi aivan Hartikan myllyn lähellä Soskuaan menevän maantien varrella.
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA
J1-32-001-1416
Mohkan mylly Soskuanjoessa. Mylly oli Räihävaaran kylän puolella. Sen omisti kuitenkin Toivo Jokela Mikrilästä.
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA

J1-36-001-1417

Olli Kajander, synt. Parikkalassa 29.8.1854, kuoli Vaasassa 30.10.1941. Hän oli Sorjon kylässä maanviljelijänä ja kengitysseppänä sekä teki lähes 4000 rukkia, vaimo Matilda.
Viljo Kiiski Särkijärveltä valmistelee kilpailutyötä.

J1-39-001-1418

EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA Maria Kyytinen (vas.) ja Kerttu Kyytinen (oik.) tekevät vastoja.
Valok. Pekka Kyytinen.
J1-39-002-1419 (L0289)
Vempeleen eli luokin painamista Särkijärven kylässä.

J1-39-003-1420

EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA ... diakonia- eli "mummojen" ompeluseurassa ...
J1-39-004 Teksti.
Särkijärvi, Antti Kiiskin talo. Kerttu Inkinen os. Kiiski kehrää villalevyjä, vieressä Aina Asikainen. K. vv. 1930-40. Kuva P. Kyytinen (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa) (J1-39-005)(ja036)
Särkijärvi, Kerttu Kyytinen valmistaa piirakoita.
K. vv. 1930-44.
Kuva P. Kyytinen
(J1-39-006)(ja061)
Osasuurennos.
Särkijärvi, Elisa Kyytinen leipoo leipää. K. vv. 1930-44. Kuva P. Kyytinen (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa) (J1-39-007)(ja100)
Särkijärvi, Maria ja Kerttu Kyytinen, perunankuorinta. K. v. 1936. Kuva P. Kyytinen (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa)
(J1-39-008)(ja183)
Särkijärvi, Kyytisen tupa, Maria Savolainen täyttää k-piirakoita. K. vv. 1930-39. Kuva P. Kyytinen (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa) (J1-39-009)(ja186)
Särkijärvi, Maria Savolainen voitelee piirakoita. K. vv. 1930-39. Kuva P. Kyytinen (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa)
(J1-39-010)(ja189)
Juha Kyytinen valkaisee uunia?. K. vv. 1930-44. Kuva P. Kyytinen (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa) (J1-39-011)(ja202)
Särkijärvi. Kuv P. Kyytinen. Olga Nielikäinen ja Kerttu Inkinen korjaavat pellavia, 1930-1940-luku. "Pellavat kilikalla".
J1-39-012 (L1475)
Särkijärvi. kuv P. Kyytinen. Kerttu Inkinen ja Olga Nielikäinen hamppua ruohkaamassa, 1930/40-l.
J1-39-013 (L1476)
Särkijärvi. Ompeluseuralaisia Kyytisellä.
J1-39-014 (L0338)
EI SUURTA NÄYTTÖKUVAA
J1-41-001-1422

Sama kuin
M4-41-001-2218

Tunnistanut:
Antti Pellikka

Käsityökurssilaisia Titon kylässä pidetyssä kurssitilaisuudessa. Vasemmalta Juhana Veikkolainen, Antti Pellikka, Pekka Ristolainen, Toivo Kiiski, Akseli Nikkari (kurssien opettaja), Juhana Kiiski, Pekko Kiiski, Antti Kurri, Juhana Kyytinen, Juhana Pöysti ja Juhana Sikiö.

J1-41-002-1423
Arvi Nykäsen tiilitehtaalta Titon kylästä. Vasemmalta Aarne Korte, Matti Taskinen, Silja Haverinen ja (Ilpo Saarikon ilm.:) Tyyne Korte os. Haverinen. (L0091)
 epäselvä kuva   J1-42-001-1424a
Seppä Heikki Salonen toimi Kurkijoen koulutilan seppänä, mutta vanhoilla päivillään hän teki sepäntöitä Uudenkylän pajassa. Hän oli myös taitava aseseppä, joka valmisti pienikaliberisia haulikoita ja berdaanikivääreitä. Kuvassa Heikki Salonen Uudenkylän pajan edustalla, keskellä poika Heikki ja vasemmalla poika Uuno tyttärensä kanssa.