"Kurkijoki in pictures"

J Teollisuus

J2 Tehdasteollisuus

Kuorima-asema.
Kuorima-asemien aikaa.
J2-00-001 (L0286)

J2-01-001-1424b

Alhon maidonmyynti-osuuskunta perustettiin v. 1920. Kuvan esittämä liiketalo valmistui v. 1933. (d117)(L0143)(L0128)

Alhon kylän maidon vastaanottoasema.

J2-01-002-1425 (L0146)

Alho, Toivo Pölkin saha.
Teksti.
(J2-01-003)(ja281)

Alho, Toivo Pölkin saha.
Teksti / T. Pölkin sahoille.
(J2-01-004)(ja282)

Alho, Toivo Pölkin saha.
(J2-01-005)(ja283)

Alho, Toivo Pölkin saha.
(J2-01-006)(ja284)

Alho, Toivo Pölkin saha.
(J2-01-007)(ja285)

Alho, Toivo Pölkin saha, tukinsahaus.
(J2-01-008)(ja260)

Elisenvaaran Anttosen tiilitehtaan työväkeä. Omistaja takana keskellä hattu päässä.
J2-03-001-1426

Tiilitehtaita oli ... eri kylissä. ... Anttosen tiilitehtaan työväkeä ...
J2-03-002 Teksti.

Saven kärräystä Anttosen tiilitehtaalla Elisenvaarassa.

J2-03-003-1428

Soikkelin tiilitehtaalta Elisenvaaran aseman lähellä. Tiiliä lyömassä Ida Kosonen.
J2-03-004-1429

dia kadonnut : J2-03-005
Vehnämylly Elisenvaaran asemanseudulla. Myllyn rakensi kirvulainen yhtiö asemaa vastapäätä rautatien länsipuolelle. Mylly ehti hieman keskeneräisenä toimia vain muutaman kuukauden ennen evakkoon lähtöä.

J2-03-006-1430
(d123)

Elisenvaaran turvepehku-osuuskunta perustettiin v. 1908. Paalattua turvepehkua käytettiin navetoissa kuivik-keena sekä rakennuksissa välikaton täytteenä.

epäselvä kuva
J2-03-007-1431

Elisenvaaran turvepehku-tehtaalta. Teksti.

Sisäkuva Henrik Neuvosen puusepänliikkestä Elisenvaarassa. (L0843)
J2-03-008-1432 (d121)

Elisenvaara. Asemanseutua Mikrilän suunnasta. Edessä Taunin tiilitehdas, keskellä asema. Kuv A. Nousiainen.
J2-03-009 (L0838)

J2-04-001-1433
(d118)

Osuustoiminta pitäjässä käsitti myös monia maatalouteen liittyviä aloja. Puimakoneosuuskuntia oli monissa kylissä. Voimanlähteenä käytettiin usein BMW-kuulamoottoria, joka käyttää tässä kuvassa pärehöylää Aarne Rantalan tilalla Haapavaarassa.

J2-20-001-1434
(d112)(txt!)

Kurkijoen osuusmeijeri perustettiin v. 1897. Sen yhteydessä oli alussa sikala sekä meijerissä toimi meijerikoulu. Myöhemmin rakennettiin meijerin yhteyteen mylly sekä sirkkelisaha. Tästä laitoksesta kehittyi pitäjämme suurin osuustoiminnallinen laitos.

Kurkijoen osuusmeijerin päärakennus.

J2-20-002-1435 (d113)

Museoviraston koodi 1436 on käyttämättä.

J2-20-003-1437

Kurkijoen osuusmeijerin päärakennus pihan puolelta. Ylimmässä kerroksessa oli henkilökunnan asuntoja. Alin kerros käsitti meijerisalin, hapatushuoneet, kanslian ja laboratorion.

J2-20-004-1438

Kurkijoen meijerin pääty pohjoisesta nähtynä. Meijerin isännöitsijä Lyyli Merilä autotallin katolla olevalla parvekkeella. (L0134)

Kurkijoen osuusmeijerin rakennus pihan puolelta ...
J2-20-005-1439
Teksti.

J2-20-006-1440
(d114) (L1293)

Sisäkuva meijerisalista. Kerman tuojan kerman punnitsee Martta Terilä ja Eeva Kiiski ottaa näytteen rasvapitoisuuden määrittämiseksi.

yksit. ryhmäkuva : J2-20-007-1440a (L0288)
Kurkijoen osuusmeijerin henkilökuntaa 1930-luvun lopussa. Istumassa vasemmalta Aili Ryyhä, Raili Hakulinen, Aune Hyvärinen, Hilja Inkinen, Aino Korjonen ja Toini Kemppinen. Takana seisomassa vasemmalta Väinö Ryyhä (autonkuljettaja ja pihamies), Jaakko Taskinen (mylläri ja sahuri) ja Hannes Hakulinen (koneenkäyttäjä).

J2-20-008-1441

Kurkijoen osuusmeijerin miespuolisia toimihenkilöitä v. 1938. Vasemmalla autonkuljettaja ja pihamies Väinö Ryyhä, keskellä isännöitsijä Mauno Hyttinen ja oikealla konemestari Hannes Hakulinen meijerin pihalla. Taustalla näkyy osa isoa jääkellaria ja Mammalanmäkeä. Oikealla Uudenkylän Suurimäki.

Kurkijoen osuusmeijerin 30-vuotisjuhlat 1935.

J2-20-009-1442 (L0287)

J2-20-010-1443

Kurkijoen osuusmeijerin mylläri ja sahuri Jaakko Taskinen istuu oikealla ja vasemmalla hänen vaimonsa Hilja. Sitten Martta Terilä ja Eeva Kiiski sylissään Irja Taskinen.

dia kadonnut : J2-20-011 (=(J2-20-004-1438))
Kurkijoen osuusmeijerin päärakennus pohjoisesta. Edessä olevan autotallin katolle on rakennettu parveke, jossa katselee meijerin isännöitsijä Lyyli Merilä. Valok. Pekka Teräntö.

dia kadonnut : J2-20-012
Kurkijoen osuusmeijerin päärakennus v. 1938.

Kurkijoen osuusmeijeri Turkulaisen niemellä ...
J2-20-013-1444
Teksti.

J2-20-014-1445

Kurkijoen osuusmeijerin pihassa olleen asuinrakennuksen pohjapiirros. Vasemman puolen keittiö ja kaksi kamaria kuuluivat koneenkäyttäjälle ja oikealla puolella olevat tupa ja kamari autonkuljettaja-pihamiehelle.

Kurkijoen osuusmeijerin alakerros:J2-20-015-1446
Teksti.

Kurkijoen meijerin päärakennuksen yläkerta:
J2-20-016-1447
Teksti.

Meijeri. Lastaussilta.
J2-20-017 (L1294)

Lopotti, Kurkijoen osuusmeijeri.
J2-20-018 (L0136)
(Vrt. J2-20-019)

J2-20-019

Lopotti, Kurkijoen osuusmeijeri, 1938. Kaksi lähes id. kuvaa: (L0138a) ja (L0138b). Tässä (L0138a).
(Vrt. J2-20-018)

J2-20-020
(L1162)

Loimaa?. ”Muistoksi Kurkijoen Osuusmeijeriltä 28.4.1952”. Takana vas. Vilho Piilinen, Pekko Valkeapää, Pekko Aitsaari, Juho Tukia, Esa Kemppinen, Paavo Rahiala. Edessä vas. Matti Nenonen, Pekko Veijalainen, Johannes Kojo, Matti Kiiski.

J2-24-001-1448

Markkulan sahan työväkeä Mikrilässä. Kuvassa mm. Jalmari Markkula, Veikko Tiainen, Olga Sihvonen, Jenny Skyten, Heikki Sikiö, Jussi Hämäläinen, Pekka Laukkanen, Toivo Parikka, Onni Pölkki ja Kauko Vehviläinen. Sahan ohella oli mylly kuorima- ja ryynikoneineen.

Markkulan sahan hevosmiehiä sahauksen aikana Mikrilässä.
J2-24-002-1449

dia kadonnut: J2-27-001
Heikki Hartikan saha ja mylly sekä asuintalo Soskuanjoen Korjosenkosken äärellä. Putous oli 2,4 metriä ja voima riitti käyttämään pientä generaattoria, josta Hartikka itse ja läheisen Terännön pajan asuintalo saivat valovirtaa. Tie kuvan oikeassa alanurkassa vie Antti Taskisen taloon ja Pekka Terännön kotitaloon Mälkinlammille. Kuvan keskustassa kulkee Tervuun menevä maantie, joka kuvan oikeassa reunassa laskeutuu alas Roppeikonrinnettä. Rinteen puolivälistä erosi tie Hartikan .... (teksti loppuu).

Sisäkuva Heikki Hartikan myllystä Otsanlahdella, Korjosen koskella.
J2-27-002-1450 (L0298)

J2-32-001-1451
(d105)

Soskuanjoen ensimmäinen suurempi teollisuuslaitos oli Rötkän saha ja mylly, jonka omisti Otto Forsbacka. Vesivoima käytti sirkkelisahaa ja myllyn kahta kiviparia sekä pärehöylää.

J2-32-002-1452
(=epäs)(d116)

Räihävaaran osuusmeijeri perustettiin v. 1921. Kuvan esittämä rakennus paloi v. 1938, mutta rakennettiin uudelleen. Kuvassa meijerin vihkiäiset. (L0144)

Sisäkuva Räihävaaran meijeristä.

J2-32-003-1453 (L0142)

J2-35-001-1454
(d106) (L0573)

Savojan kylässä sijainnut Huotilan mylly eli Torvisen mylly oli kyläkunnalle varsin tärkeä. Myllyssä oli kaksi kiviparia ja sihtilaite lestyjauhojen valmistamista varten. Lisäksi vesivoima käytti pärehöylää ja sähkögeneraattoria.

Viimeinen Soskuanjoen koski oli Soskuankoski, jossa kevättulvan aikaan oli komeat kuohut.
J2-37-001-1455 (d107)

J2-37-002-dkad
(d108)

Soskuankoskessa oli valtion omistama sähkölaitos. Lapinlahden Häklin veljekset kohensivat laitosta ja rakensivat myllyn yhteyteen raamisahan, särmäyssahan, höyläkoneen ja pärehöylän.

Pärepölkkyjä sahataan Soskuan myllyllä.
J2-37-003-1456 (L0173)

J2-40-001-1457 (d111)
Tervun hovin vuokraaja vapaaherra Sebastian Gripenberg rakennutti vuosina 1856-57 hovin alueelle meijerin. Tämä oli ensimmäinen Suomeen perustettu ns. kartanomeijeri, jossa valmistettiin voita ns. holsteinilaisella menetelmällä. Tervun meijerissä valmistettiin kuoritusta maidosta ns. cheddarin tyyppistä juustoa.

J2-40-002-1458

Kurkijoen Tervun hovin vanha meijeri, jossa valmistettiin juustoa vientitavaraksi. Tätä sanotaan Suomen vanhimmaksi juustomeijeriksi, jos tosin juustomestari Klossner valmisti emmental-juustoa jo aikaisemmin Sippolassa.

Tervun hovin vanha meijeri.

J2-40-003-1459

Tervun vanha meijeri-rakennus sisäänkäynnin puolelta. Tämä oli maamme ensimmäinen juustomeijeri.
J2-40-004-1460 (L0570)

epäselvä kuva
J2-40-005-1461

Tervun vanha juustomeijeri sisältäpäin.

J2-40-006-1462
(d115) (L0139)

Tervun-Ihojärven osuus-meijeri Tuotanto perus-tettiin v. 1922 ja kuvan esittämä oma talo valmistui v. 1927. Etualalla istuvat meijeriköt Aino Miettinen ja Anni Hämäläinen.

Tervun meijerin työväkeä (uuden meijerin). Vasemmalla Tyyne Laukkanen (myöh. Aaltonen) ja oikealla Aino Heinonen, joka oli viimeinen meijerikkö. J2-40-007-1463

J2-40-008-1464

Tervun uuden meijerin työväkeä, vasemmalla Aino Heinonen, joka oli meijerin viimeinen meijerikkö, oikealla Tyyne Laukkanen.

Tervu, Tervun hovin meijeri. K. vv. 1930-44 (tässä gamma-korjattu-2x /MaRa)
(J2-40-009)(ja090)