R/R1 Kurkijoen merkkimiehiä ja kuuluisuuksia

R1-00-001-dkad
(d242) (L1148)
Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relander, syntynyt Kurkijoella 31.5.1883, kuoli 9.2.1942, filosofian tohtori ja maa-talousaineiden opettaja, eduskunnan puhemies 1919, Viipurin läänin maaherra 1920-25, Tasavallan presidentti 1925-31.

R1-00-002-2807
Presidentti Lauri Relander saapuu Kurkijoelle v. 1925. Oikealla seisoo hänen isänsä maanviljelysneuvos Evald Relander. (?dk?)
Signe ja Lauri Relander Kultarannassa.
R1-00-003-2808
 EI NÄYTTÖKUVAA Maanviljelysneuvos Evald Relander, presidentti Lauri Relanderin isä. Kuoli 1926 ja haudattiin Kurkijoen keskimmäiseen hautausmaahan.
R1-00-004-2809
 EI NÄYTTÖKUVAA Ilmari Relander, presidentti Lauri Relanderin veli oli agronomi ja toimi maamieskoulun opettajana Inkeroisissa.
R1-00-005-2810
 EI NÄYTTÖKUVAA Ina (Wilhelmiina) Relander (o.s. Kihl) oli maanviljelysneuvos Evald Relanderin toinen puoliso.
R1-00-006-2811
 EI NÄYTTÖKUVAA Katri Relander (myöh. Kilanto) oli Ina ja Evald Relanderin tytär.
R1-00-007-2812

R1-00-008-dkad
(d243)

(=)((E1-00-046)
(ja078))

Gustav Arokallio, syntynyt Sotkamossa 10.6.1854, kuoli 11.12.1939. Edustajana säätyvaltiopäivillä 1894 ja 1904-05, eduskunnan jäsenenä 1906-1919, Kurkijoen kappalainen 1888-98 ja kirkkoherra 1898-1939. Osuustoiminta-aatteen mies, joka monin tavoin vaikutti Kurkijoen talouselämään.
... Kaarlo Gummeruksen siunaustilaisuus .... Hän toimi ... Teksti.
R1-00-009 (=(E1-20-026))
: R1-00-010-dkad (d246)
Veli Räsänen, syntynyt Simossa 24.8.1888, kuoli 16.7.1953. Toimi Kurkijoen maamiesopiston luonnontieteiden lehtorina vuosina 1922-40, jonka jälkeen nimitettiin Kuopion karjatalousopiston vastaavaan virkaan. Jäkälien tutkija, joka nimesi tieteelle 356 uutta jäkälälajia.

R1-00-011-2814
Tohtori Veli Räsänen toimi Kurkijoen maamiesopiston luonnontieteitten opettajana 1922-40. Hän oli kansainvälisesti tunnettu jäkälien tutkija.

R1-00-012-dkad
(d247)
Kaapro Huittinen, syntynyt Kurkijoella 1.7.1893, kuoli 19.1.1967. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1931-48, eduskunnan jäsenenä 1929-45.
 EI NÄYTTÖKUVAA Kaapro Huittisen 60-vuotispäiviltä 1.7.1953 Reuna-Seppälässä. Kaapro itse toisena vasemmalta (=?).
R1-00-013-2815

R1-00-014-2816

Juho Tukia ja Kaapro Huittinen Pekka Veijalaisen sairasvuoteen vierellä. Pekka Veijalainen oli "Post-Pekkona" tunnettu linja-autoliikenteen harjoittaja ja taksimies.
 EI NÄYTTÖKUVAA
R1-00-015-2817
(d248)
Pekka Kiiski, syntynyt Kurkijoella 30.8.1897, kuoli 23.7.1976. Kurkijoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1929-30, eduskunnan jäsenenä 1948-52, loistava puhuja ja kurkijokelainen puuhamies.

R1-00-016-2818

Pekka Antinpoika Kiiski (Herra-Pekka) Elisenvaarasta. Nuorena hänet tunnettiin hyvänä puhujana. Hän oli vuoden 1929-30 kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja sotien jälkeen kansanedustajana. Kurki-Säätiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja.
: R1-00-017-dkad (d249)
Tauno Äikää, syntynyt Kurkijoella 9.12.1917, kanttoriurkuri 1937, Koiviston urkurina 1939-42, Kuopion seurakunnan urkurina 1951-58, Helsingin Johanneksen kirkon urkurina vuodesta 1958, professori h.c. 1977, konsertoinut useissa Euroopan maissa, urkujen soiton opettajana Sibelius-Akatemiassa. Kuoli 24.06.2008.
: R1-00-018-dkad (d244)
Lauri Koho, syntynyt Kurkijoella 23.3.1926, kenraalimajuri 1978, kenraaliluutnatti 1981, ulkomaanpalveluksessa Lontoossa, Washingtonissa ja New Yorkissa sekä YK:n tehtävissä Lähi-Idässä. Sotilasneuvonantaja YK:n pääsihteerin toimistossa. Kotimaassa erikoistehtävissä ja viimeksi Lounais-Suomen sotilasläänin komentajana.
(Ks. myös (M2-03-207-2086))

R1-00-019-2819
Valokuva:
Rainar Hakulinen
Kenraalimajuri Lauri Koho tarkastaa paraatijoukot Hämeenlinnassa 6.12.1979. Hänen seurassaan sotilaspiirin päällikkö ev.luutn. Pentti Lyly ja paraatijoukkojen komentaja ev. Asko Airola (äärimmäisenä vas.).
 EI NÄYTTÖKUVAA
R1-00-020-2820
Antti Koho, joka viimeksi toimi Elisenvaaran maanviljelyskoululla Suohovilla seppänä ja työnjohtajana. Talvisodan aikana hän oli Elisenvaaran palopäällikkö.
 EI NÄYTTÖKUVAA

R1-00-021-2821
(#(L1355))

Pekka Teräntö Otsanlah-delta. Hän oli monipuolinen mies, joka harrasti taide-maalausta, näyttelemistä, valokuvausta, kuorolaulua ja maanpuolustusta. Hän kuului myös Kurkijoen torvisoitto-kuntaan. Ehkä valokuvausta on pidettävä hänen merkittä-vimpänä toimialanaan. Hän kuvasi Kurkijoen näkymiä, ihmisiä ja tapahtumia.
Antti Korjonen asui Kyrössä ja johti kuoroa ja orkesteria vielä vanhoilla päivilläänkin. (L0705)
R1-00-022-2822 (d414)
: R1-00-023-dkad (d245)
Veikko Hakulinen, syntynyt Kurkijoella 4.1.1925. Aloitti voitokkaan hiihtokautensa Oslon talviolympialaisissa 1952 voittamalla 50 kilometrin hiihdon ikimuistettavalla ajalla 3.33.33. Hänet mainitaan Suomen hiihtokuninkaana oltuaan voittoisa vielä parin seuraavan talviolympialaisten ja niiden välisten maailmanmestaruuskilpailujen aikana.
Veikko Hakulinen on voittanut Suohovin kansakoulun hiihdot ja oppilastoverit ovat nostaneet voittajan kultatuoliin.
R1-00-024-2823
Veikko Hakulinen sotaväessä.
R1-00-025-2824
Veikko Hakulinen palaa Oslon talviolympialaisista v. 1952. Kultaa tuli 50 kilometrin hiihdossa ajalla 3.33.33.
R1-00-026-2825
MM-kilpailut Falunissa 1954. Vasemmalta Tapio Mäkelä, Veikko Hakulinen, Arvo Viitanen ja August Kiuru saavuttivat kultaa 4 x 10 kilometrin viestihiihdossa.
R1-00-027-2826
Veikko Hakulinen ampumahiihtäjänä.
R1-00-028-2827
Veikko Hakulinen ammatissaan metsäteknikkona.
R1-00-029-2828
 EI NÄYTTÖKUVAA Veikko Hakulinen kuvassa vasemmalla. Oikealla Arvo Viitanen.
R1-00-030-2829 (L0531)

R1-00-031-2830
Vas. Eino Toiviainen, Oskar Ehrnrooth, Veikko Hakuli-nen, Viljo Hakulinen, Kaapro Huittinen, Juho Tukia ja Aarne Roiha v. 1952. Kur-kijokelaisten järjestämä tilaisuus Veikolle Oslosta palattaessa.

R1-00-032-2831

Sikstus Oksa, raivaaja, runoilija, nuorisoseuramies ja kunnallismies Haapavaaran kylässä saunansa ovella leppoisan lauantaiehtoon ajatuksissa.
dia kadonnut
R1-00-033
Maanviljelijä, kunnallismies ja runoilija Sikstus Oksa Haapavaaran kylästä viettämässä leppoisaa lukuhetkeä pihapiirissään.
Sikstus Oksa Haapavaaran kylästä ihailemassa talvisen metsän kauneutta.
R1-00-034-2832
 EI NÄYTTÖKUVAA Juho Toiviainen.

R1-00-035-2833

 EI NÄYTTÖKUVAA Uuno Varjus.

R1-00-036-2834

dia kadonnut
R1-00-037
Rainar Hakulinen.
 EI NÄYTTÖKUVAA Kari Rahiala.

R1-00-038-2835