Muutama sananen Kurkijoen oloista
Aika on äänehen puhua
laskeutua laululleni
tehä vähän viittausta
edesmenneistä ajoista
mitä kärsi Kurkijoki
lahjoitusmaitten lain alla
En sano sanaa sadasta
tuskin viittä tuhannesta
kurja ikäni kuluisi
yhtä ääntä kannattaissa
vielä virttä virittäissä
Tunnen puuttehen pahemman
puuttuu pääskysen sävelet
liverrykset leivolinnun
huulien hymylle sijaa
anna ei nämä asiat
Jos kelpaa kotoinen kööri,
ääni ahtaan rinnan alta
niin minä lauluni aloitan
lasken virren vierimähän
vuosiluvun vaittehelta
kolmenkymmenen kohalta
kuluvasta vuossadasta.
Silloin oli elellä meillä helppo
Vorontsoffin vallan alla
suuren reivin suosiossa
Hovissa ol hoitajana
ylipäällikkö Popoffi
herra vieru venäläinen
kokonansa kieleltänsä
lempeä hyvänsävyinen,
karjalainen mieleltänsä.
Ei se miestä säikytellyt
kepillänsä kosketellut
ei uhannut opettavansa
mierontielle saattavansa
Kumpa oli kuulutettu
hovin maksuhun manattu,
silloin me kurjat kulimme
hovin mäkeen matkustimme
Usealla oli meillä
kuiva kukkaro keralla
taikka vähän vaskiloita
säkin pohjaan säästettyjä
liiatenkin leskilöillä
orpolapsilla etenki.
Herralla ol hellä luonto
jolta ei toria kuullu
läheistyissä köyhän lesken
orpo raukan rientäessä.
Jollei riittänyt rahoja
täysin summin suoritella
otti silloin mustan kirjan
johon rästit räknättihin
lupasi ja lohdutteli
vuoden toisen oottavansa
kohta siitä kotihin käski
kotitöitä toimimahan.
Kuinpa tuli toisen kerran
rästilöistä nyt rätinki
tästä ämmille asia
kananpesät katsomahan
muistavat munat korin
mennessä hovin mäkehen
Hellä oli herran luonto
suru silmähän herahti
lähestyissä köyhän lesken
Kysymys äkisti kuului
voitko mielä milloinkana
rästisummaa suoritella.
Kun ei kuulunut kovuutta
lupaus jäi tuulen alle.
Silloin otti mustan kirjan
jos ol rästit räknättynä
velka sai nyt pitkän piirun
rästi ristin rinnallensa.
Näin täytti isännän tahdon
Vorontsoffin valtaherran.
Eipä tämä kauan kestä
kun jo muuttui toinen nuotti
toiset toimet ol hovissa
toiset tavat tul talohon.
Meikäläinen tuttu herra
virastansa vieroitettu
se kun välkähti vävyksi
hovin ylihoitajalle
kääntyi siitä sihteeriksi
kirjakielen kääntäjäksi.
Näin hän voitti suuren vallan
hovin hoitannon alalla.
Niinpä osti uuden ruoskan
kulkevalta kasakalta.
Tuo tuli tutuksi meiltä
vaik ei liioin rakkahaksi
selkä siinä suolan tunsi
silmän näkö kauhistuksen
Sitä saimme palkaksemme
työn teosta tultuamme
jos ol herra suutuksissa
Lageri pahalla päällä.
Jos poistui Popoffi meiltä
niinpä läksi Lagervalli
meiän entinen isäntä
heitti meiät mielestänsä
hoidetusta huomastansa
alle uuden herruuden
Besboradkon päällikkyyden.
Tämä meihin kovasti koski
koski heikkoihin koteihin
aika kävi katkeraksi
matalammissa majoissa
nyt kun tuli uusi herra
hovin ylihoitajaksi.
Se toi tavat tullessansa
joita näytti ollessansa
kotoisin omasta maasta
tavat kävi taipumassa
meni piennä Pietarihin
oikkujansa oppimahan
nämä pani näyttehille
kotimaansa kohtelussa
Nyt taas löytyi musta kirja
jos ol rasti ristin alla
vaati niistä täyden maksun
kovimmalla kohtelulla.
Kuin vaan varoja puuttui
rästisummaa suovittaissa
sai kolauksen korvallensa,
nyrkin iskun poskipäähän.
Näin alkoi orjuutemme
kuin Egyptissä Israelin
joka päivä pieksettihin,
se ol herran suosiossa
jok ei saanut selkähänsä.
Tehtiin tietä Haavikolle
herran syntymäsijoille
Siinä silloin keppi heilui
pamppu teki palvelusta
kun ei kivi kirvonnutkaan
kerran toisen koitettaissa.
Näin hän näytti mahtavuutta
piti mahtipontisuutta
jos joku vain erehtyi
hairahtuikin hattu päässä
kulkemaan hovin pihalla
portin läpi päästyänsä
siitä tuli kova kosto
maksu mainio edessä
tuosta tuli tilan jättö
majan muutto muiille maille
usein antoikin evästä
tielle tietämättömälle
joko selkähän sivalsi
taikka nyökkäs nyrkillänsä
tilan antoi suositulleen
entiselle ystävälleen.
Kaik ol laki herran käsky
josta ei vedota voinut.
Ei luultu tämän tulevan
lähestyvän lähtöpäivän
kun keppi kädestä lähti
hovin valtikka putosi.
Pois meni Puputti meiltä
tietä ennen tunnettuaan
suovitiikse suutariksi
Pietarihin päästyänsä.
Nyt taas piili uusi aika
kuin päivä pilven raosta
syksymyrskyn pauhatessa
rankkasateiden rajalla.
Niinpä tuli aivan ukko
hovin ylihoitajaksi
Ukko ol opissa ollut
ihmiskohtelun kohalla
seisonut sotarivissä
ollut kilven kantajana
siellä tullut tuntemahan
totisella toimellansa
ett kansa kaikki sidottu
jäseniksi jänteriksi
toinen toisensa olalla
ihmisikunnan kasvannolle.
Niinpä näytti oppiansa
lyhyen aikansa ohella
tunsi köyhän sorretuksi
kielikellojen sanoissa
joita tutki tarkastellen
kuin ol ukko näöltänsä
ajatuksiin astununna.
Kohta päätä nyökytellen
osoitti ovehen tietä.
Ukolla ol huono muisti
jätti saatetut sanaset.
Mielummin hän muistissansa
piti sanan saattajata
jos se tuli toisen kerran
silloin sai toria kuulla.
Se ol laatu Laurentuksen,
jonka tulin tuntemahan,
ei hän virkannut vihaista
kehunut ei koston päälle.
Kellä oma asiansa
laatua mitä hyvänsä
toki koki naapurinsa
sanoillansa ylennellä.
Tämä kaivattu katosi
herra herttanen hävisi
sallittu ei sitä meille
niin nyt lähti Laurentiuskin
hoitohon oman hovinsa.
Saapui nyt salaman lailla
uusi hoitaja hovihin.
Sillä paljon palvelijoita
reivin orjista otettu.
Niistä saatiin saloherrat
metsän vartijat valitut
jotka kulkivat kylillä
Tarkasti talon pihoja
kun ol koivuja kotona
haapoja haloiksi tehty
silloin metsähän menivät
katsottihin kaikki kannot
monta haapaa on hakattu
kuinka paljon koivuloita.
Jos löytyi petäjäpuuta
taikka kuusi kaaetuksi
siitä kumma ol käsissä
käsky hovin käräjille
Tuosta tuli tuomariksi
ylihoitaja hovista
kutsui kunniaisännät
-neljä nimetty siksi-
Näin nyt itse
itse teki tuomionsa
lukien reivin lakia
josta ei valittaa voitu.
Ruplan ol joka petäjä
kuusella ol sama sakko
koivu oli puolen väärti
haapa sai nyt saman arvon.
Vaan jos joku niskotteli
tämän tuomion teosta,
silloin ol pako parasta
tilan päältä helpoin keino.
Näin nyt itse intententti
teki totuuden puolta
tahtoi hän veron tasauksen
luvunlaskun päivätöistä.
Kutsui kunniaisännät
kyläkunnan sen perästä
kellä oli vanha maksu
tuo oli tasauksen alku
muille liitettiin lisäksi
eipä jäänyt sekään vielä
entiselle maksullensa
saipa hänki reissupäivät
vielä siihen liitetyksi.
Nyt oli rakennusaika
kahden hovin kartanolla
näin nyt keino keksittihin
reilu päivän matkan päästä
sadan virstan sattuvilla
Tarkasti tämä tapasi
kalkin polttimon pihalla
kun ol päiviä kosolti
alamaisten ansiona
kalkkia kaikil ei luvannut
rahti raukes Ruskeelasta
osoitettiin Uukuniemeen
Lahdenpohjan laukkurahtiin
jota saimme siiritellä
alla kuorman kummallisen.
Kuinpa viimenki kanava
lopetti sen laukkurahdin
päätettiin nuo reissupäiviät
rahasummin suoritella.
Joka joulunalusviikko
oli kutsuva kokohon
jolloin kova kuulustelu
ensi vaati pienet summat
verorahat viimeiseksi.
Ei nyt entiset katoa
uusi kumma on välillä.
Taas jo saapuu jaloherra
Donsti ukko on tulossa
sillä ompi seuralainen
Paakkunainen on parissa.
Ompa koivuja kotona
päreiksi petäjän pölkky.
Mikäs nyt isännän auttoi
kilvan kiiruhti tupahan
pärepölkky kainalossa
jonka survas sillan alle.
Dontsin tullessa pihalle
tarkastus talossa alkoi.
Kuinpa kohtas koivuröykyn
niin veti vihaisen muodon
laksi kulmat kukkarolle
huulet kuivaksi kuristi
saarnasi sadatussanoja
pitkän virren perkeleitä
noita suomeksi sokersi
vaik ol itse venäläinen.
Viimenin tuli tupahan
parin kolmen pyynnön päälle.
Emännälle ensin kiire
kahvikattila kätehen
isäntä avainta etsi
pois on vielä viinapottu
herra helpotti vihansa
vaikka vasta päällysvaate
vieri herran hartioilta
kun jo oli ryyppylöitä
pari pantu miestä kohten.
Paakkunainen nyt parahti
kakistellen kurkkuansa
joska saataisiin sakuska
pieni pala viinan päälle
kuiva liha kiukahasta
taikka kypsä kattilasta.
Kuin nyt viina jo väheni
liha loppui kattilasta
seura tehtihin tupakan
jok on taivuttu tavaksi.
Silloin antoi Paakkunainen
isännälle silmäniskun
jos ei tuosta jo tajunnut
jalan polun varpahille
merkiksi ulosmenolle
saisi kahden keskustella
sanoisin sanat sinulle
jos ne ottaisit opiksi
parempi sinun olisi
kipinöitä kostutella
ennen kuin ne kiihtyneenä
ilmituleen tuprahtaapi.
Parasta jos pari ruplaa
kovin paljon jos sä kolme
heität herran kämmenelle
jäähyväiset jättäessäs,
vielä viinaa putelin
heität eväsheinillemme
sitten sinulle rauha
nämä syyt on suoritettu
herra tahtoopi salata
tämän hovin haltijalta.
Jos on tahto täydellinen
herra voidella hyvästi
tämä kaikki täytettihin
vaikka vastenmieleisesti
ennen ol opissa oltu
kuristettu kukkaroita.
Näin on herrojen hyvyyttä
Dantsi ukon tahdon päälle
Tämä nyt tavaksi tuli
joka vuosi vuorollansa
kuka tuota ei totellut
kantelu tuli kartanolle
siellä pantiin myötäväksi
taikka hakattiin haloiksi.
Tervussa ol toinen herra
jalan vahdiksi varattu
tuohon Tolvanen lisäksi
jok ol kielen kantajana
ilmituojana asian
Tämä oli kummallinen
polttopuiden kova puute
koki kyllin kansakunnan
kavaluutta kasvatella
yöt ol yksin ajeltava
varkaisin varustamassa
puita päivän tarpehiksi
enempää ei saanut olla.
Luhovaaran Löyhän Vänni
perkoi niityn pehkoloita
kokosi kodan etehen
saapi saunan lämpimäksi.
Saapui siihen jalo herra
kävi kannot katsomassa
joita saikin satakunta
vesakantojen keralla.
Tästä tutkinto tulikin
hovin kotikäräjille
Gripenberg asian tutki
sanan mukaan jalon herran
Löyhän Vänni ol vetävä
viisikymment ummellensa
ruplaa lukien sakoksi
tullut tuohon ois lisäksi
pari ruplaa pantavaksi
jos ei herra ois heittänyt
auki armonsa ovea.
Sama onni saavuttanut
puolet Jaakkiman pitäjän
omana saman isännän
saman hovin hoidon alla
Everstin ajan alussa
intendentin ensi vuonna
nyt jo alkoi kielikellot
sanojansa saavutella.
Sana saatettu hovihin
Tervajärven Tirrin Simo,
varsin vanhalla eläjä
niityn reunaa raivatessa
tuli kasken kaataneeksi
saisi viljaa vaivoistansa
sitten heittäis heinämaaksi.
Simo siitä käskettihin
hovin hoitajan puheille
niinpä myös nimitti päivän
varsin varhain aamusella.
Simo silloin rauhatonna
kävi kohta kärryillensä
etsi tieltä toveria.
Tuonne ei tohittu menää
kuri kova kuuluvissa
kosto kovempi perässä.
Simo sieltä kun palasi
niin ol ukko uupuneena
saatu ei sanoja kuulla
hädin tuskin hengitystä.
Ohjaspoika sen puheli
kuski kumman ilmiantoi
ett Simo sen kesäisen päivän
pitkällänsä hovin pihalla
josta vasta iltasella
kärrillensä käännettihin.
Minun käydä käskettihin
ottaa ohjakset kätehen
kiiättämään kiireisesti
lähelle tätä taloa
ukko Tirrin tietämissä
hyljätä hevosinensa.
Kun sen kuuli Tirrin Matti
ukko muita uhkeampi
kävi sydän sykkimähän
äänensä vapisemahan
katui kohta kovuuttansa
itsepäistä päätöstänsä
kun ei tehnyt toveria
vaikka Simo sitä pyysi.
Sanoi sitten renkillensä
Paavo parahin pojista
ota ohjakset käteesi
käännä nyt kotiinsa kohti
saata Simo sänkyhynsä
emäntänsä yötiloille.
Emäntä ol istumassa
rappusilla rauhatonna
ilahdutti itseänsä
kuullessa kärrin kolinan
joka kiven kirskahtavan
välimäistä mentäessä.
Ilo ijäksi katosi
ukko oli tunnotoinna
huokui tuskan hengitystä
kärryillensä käännettynä
hiukan heiniä alaisna.
Simo siitä kannettihin
nuoren naapurin avulla
säälivästi sänkyhynsä
hellimmästi heitettihin.
Nyt jo kuului kuiskutusta
emännältä ensimmäisnä
tuohon tulleina lisäksi
ottivat naapurit osansa
suruvirttä veisatessa
aina aamuhun asti.
Silloin näytti nääntyneeltä
Simo majan siirtäneeltä
tuonne Tuonelan tuville
eronnut elosta tästä.
Vaikka tämä kovin koski
kahden kunnan keskuudessa
poissa olivat poliisit
virkamiehet viitan alla
eikä tuotu tohtoria
aivan oikeas ajassa
jok ois tehnyt tutkimusta
tarkastanut tauvin laavun
onko lyönyt Luojan vitsa
vai halvaus halon tekemä.
Tästä kävi kuiskuttelu
huhu kansassa levisi
hiljaisesti hiiviskellen
peljäten hovin kuria,
ett Tirrin Simo tapettihin
hovin hoitajan tykönä
kolmin miehin kannettihin
pitkälleen hovin pihalle.
Kun sen kuuli Kuntsin Antti
kehui kovan koston päälle
kumppaninsa kuolemasta
hovin ylihoitajalle.
Puhutteli Parta-Kiiskin
joka sen kesäisen päivän
työskenteli tarhurilla
hovin konttoorin kohalla
kaksi muuta ol mukana
tarhurilla tarpehena.
Sen jätti Kuntsi kuulematta
tarkemmin kyselemättä.
Aloitti käräjän käynnin
vaikka kovin kiellettihin.
Kuntsi kiellon kuultuansa
kertoi entiset asiat
Minä laitoin Lagervallin
virastansa vieremähän
aion hovin hoitajalle
antaa nyt kovemman kolhun
jonka olis jouduttava
luvan kanssa lähtemähän
Nyt alkoi käräjän käynti
syksykylmällä kovalla.
Kuntsi kantelun kyhäsi
kovimmasta kohtelusta
miehen hengestä hyvästä
vasten hovin hoitajata.
Todistajat tarvittihin
heti vaadittiin valalle
Parta-Kiiski kiirehesti
ensin otettiin esille
joko hän sen kesäisen päivän
muisti tarkoin tarkastella
tiesi työnsä tehnehensä
hovin konttoorin kohalla.
Sanoi Simon saatetuksi
kolmin miehin kannetuksi
hovin herran konttoorista
pitkälleen hovin pihalle
josta vasta illan suussa
kärrillensä käännettihin
Siihen sanansa päätti
Kiiski täysin kirjattuna
Toiset taasen sen todisti
jossain työtä tehnehensä
tuo jäi heiltä tietämättä
mistä Simo siihen joutui
pitkällensä hovin pihalle
tuskiansa tuhisemaan.
Kiiski sitte kirjattihin
uudellensa oikeudessa
joko luopuisi puheista
todistaisi toisten mukaan.
Kiiski vakuutti valansa
uudisti samat sanansa.
Nyt on päätös kuultavana
asiasta ajetusta.
Kuntsin Antti kantajana
saapa osaksensa tästä
kaksineljättä paria
selkänsä silittäjäksi.
Pahoin kävi Parta-Kiiskin
kunnian kadottaneeksi
sivallukset selkähänsä
puolen henkensä edestä.
Kiiski tuosta kiivastunut
tunnusti todeksi kaikki
pelkäämättä puhuneensa
vaikka henkikin menisi.
Mun on henki rengin henki
se saa seurata Simoa
lampuoteil on lapset pienet
heill on henki kallihimpi.
Kuntsilla ol kumma aika
jalat rautoja rämisi
vanginvartijan talossa
selin seinään kiinnitetty.
Toivoi päätöksen paremman
tulevan viell tuomioksi
että herrat hovirätissä
laittais toiseksi asian.
Petti sentään kaikki toivo
tuomiot ol entisellään
josta sai pahan paperin
tuskillensa turmioksi.
Antti aamulla varahin
huokui raskaasti tilalla.
Se oli päivä määrättynä
täytännöksi tuomiolle.
Tuli päivä päätetyksi
kello kymmenen kohalle
Silloin saapui nimismiesi
tupaan astui Andersini
vaati Antin vaattehihin
vitjain alle vietäväksi.
Antti esteensä esitti
sanoi taudin tarttuneeksi.
Andersini asian virkki,
uudisti samat sanansa
Antti kun aloitti nousta
suolet solahti tilalle
itse ol vetänyt halki
vatsan pitkin luusta luuhun
josta kohta kuolemakin
illan tullen tapasi.
Kuntsi raukka kuoltuansa
varsin vaatteissa omissa
vietiin virstaa etemmäksi
muista itsemurhaajista
joen varrelle vedetty
se kuin koira kuopattihin.
Se oli everstin tahto
käsky hovin hoitajalta.
Kun nyt kansamme katala
nämä tuli nähneheksi
pelko pääsi vallan päälle
kauhu kasvoi korkialle.
Niinpä vieri Venäjälle
perhe toisensa perästä
vapauttansa valvoessaan
herrain kiusausta kajoten.
Niinpä pantiin passin kielto
erittäin isäntämiesten.
Nimismies ei niitä tehnyt
hovin hoitajan luvatta.
Tuon kun tiesi rovastimme
täydellinen tähtimiesi
vähän päätänsä pujautti
herautti hapsiansa
kohta kynäänsä kykeni
kenellekään kertomatta.
Viel lie kirjeet kiitänehet
-tämä on tiedoksi tullut-
sattui saarnastuolihinsa
kuulutuskirjan keralla,
pienoisen paperilapun
se vapautti vapaaksi
hovin herran hoidon alta
vapaan lakimme varalle.
Nytpä itse intendentti
teki Tervuhun pesänsä
sieltä kävi Kurkijoilla
joka viikko johtamassa.
Kasakka ol kaitsijana
kankaalla ajaessansa.
Tervu toiseksi erosi
ynnä yhdeksän kyleä.
Niin ylivalta intendentin
kumottihin Kurkijoelta.
Nyt otettiin orjaherrat
poies vietiin venäläiset
yksi ainoa jälellä
Karmasinoff Kurkijoilla
joka piti päällikkyyttä
Julius Ekmannin joholla.
Nyt ol monta matkalaista
Kurkijoelta kulkemassa
pitäjä ol autiona
osaksi ahoksi jäänyt
kellekään ei kelvannut
mahottoman maksun tähden.
Taas itse intendentti
keksi parahan keinon
koetti hän kontrahtilla
antaa arennin päälle
tavallansa tarjoeli
entisille isännille
vaikka maksut muutettuna
uuden muotinsa mukahan.
Kun ei entinen isäntä
tullut tuohon tarttuneeksi
tila vieri vierahalle
vielä viljatkin mukana.
Entinen isäntä pääsi
lapsinensa vaimoinensa
keskelle kovinta jäätä
pahimpahan pakkasehen.
Ovet otettiin tuvista
lunta luotiin hiilloksehen.
Näistä tuli suuri tulva
kerjäläisnä kulkemahan.
Monikin iso isäntä
tarkka talon hoitajana
kerjäten paloja pyysi.
Vielä viimeisen tekonsa
parooniksi pantu herra
teki Tervun alueella
yli yheksän kylänsä.
Kun reivillä rätinkit suuret
tuli tyhjänä rahoista
tiesi hän maanisännän
myöntikauppaan myöntyväksi
kohta hän koukun teki
levitti hyvän sanoman
esitteli elämäänsä
oman kohtansa kovaksi.
Ett ol hovi heitettävä
hälle ensin kaupan päältä
siihen lisään liitettävä
ne neljä parasta saarta
siihen vaivani sovitan
ilman muuta palkintoa
niin saatte käyvä kauppasille
yli yheksän kylänne
maan isäntä itse myöpi
teille kaikille tilanne
minä käyn välittäjäksi
pyydetystä palkkiosta
rahat vaadin valtiolta
velka teille vedetähän
hovi vaan vapaaksi jääpi
sekä nekin neljä saarta
vielä verottomana.
Kun kansaa oli kuritettu
orjallisilla oloilla
sai nyt kuulla kumman äänen
korvissansa kumisemassa.
Se oli ilosanoma
jot ei oltu ennen kuultu
Aika ei antanut enemmän
tiedustella tarkemmasti
myöntelivät minä pyysi
vaik ois vieläkin ilennyt.
Sen nyt teki Tervun miehet
osti hovin herrallensa
hovin ylihoitajalle.
Näin ne maksoit mainiosta
vanhat kovat kohtalonsa.
Ei sitä ilolla tehty
tuohon tulit narratuksi.
Parooni pani rahoiksi
kääri hovin kukkaroonsa
muutti muuanne majansa
jätti muistonsa jälelle.
Nimien korostukset: Mauri Rastas
sivun alkuun | pääsivulle