Luettelo diakuvista Kurkijoki-Museossa

Tämän luettelon tunnus on D / d.

429 diakuvaa: maisemia ja kylänäkymiä | kunta | kansakoulut | seurakunta | elinkeinoelämä | liikenne | seurat ja yhdistykset | Elisenvaaran Yhteiskoulu | maatalouskoulut | urheilu | vapaaehtoinen maanpuolustus | partio | tunnettuja kurkijokelaisia | Lopotti | Elisenvaara | Vapaussota | Talvisota | välirauha | Jatkosota | Kurki(joki)-Säätiö | muuta | Kurkijokelainen | historiaa | Kurkijoki-Seura

(Tämän kokoelman (so. Kj-Museon diakuvat) kuvien käyttämisestä
ota yhteys Kurkijoki-Museoon.)

KARTTOJA (#A1)

d00l. Kurkijoen pitäjän sijainti vanhassa Suomessa. (A1-01-001-0001)
d002. Laatokan Karjalan kartta, jossa näkyy Kurkijoen pitäjän rajat vahvistettuina. Lähimmät kaupungit olivat Käkisalmi, jonne kertyi matkaa noin 52 kilometriä ja Sortavala, joka oli 83 kilometrin päässä. Jaakkiman pitäjässä sijaitsi Lahdenpohjan kauppala. (A1-02-001-dkad)
d003. Kurkijoen pitäjän kartta, jonka julkaisi Kurkijoki-seura ja piirsi Rainar Hakulinen. Kotipitäjämme rajoittui lounaassa Hiitolan pitäjään. Itäpuolella oli Lumivaaran pitäjä ja pohjoisessa oli myös Jaakkiman pitäjä rajanaapurina. Parikkalan pitäjä oli taas luoteisena rajanaapurina. (A1-03-003-dkad)
d004. Kurkijoen pitäjän kartta, jonka on piirtänyt Rainar Hakulinen. (A1-03-002-0005))
d005. Kurkijoen pitäjän kartta topografikartan 1:100 000 mukaan. (A1-03-001-0004)

MAISEMIA JA KYLÄNÄKYMIÄ (#B)

d006. Kurkijoen pitäjään kuului eräitä Laatokan ns. ulappasaaria, jotka olivat noin 10-15 kilometrin päässä rannikosta. Näistä oli suurin Heinäsenmaan saariryhmässä ollut Heinsimä eli Heinäsenmaa. Se oli noin 4 kilometriä pitkä ja kilometrin levyinen metsäinen saari. Täältä puolustusvoimat pakkolunasti v. 1924 61 hehtaaria maata 1000 markan hehtaarihinnasta. Saarelle sijoitettiin kaksitykkinen 6-tuuman patteri RT 3:n alaisuuteen. Kuvan keskellä näkyy vasemmalle suuntautuva laituri ja sen lähellä rannalla kasarmirakennus. Itse patteri on kuvan oikeassa alanurkassa. Kuvan oikeassa ylänurkassa näkyy Kukonlahti, jonka rannalla sijainneessa kunnan omistamassa talossa asui kalasta javanhus Simo Kukko. Myöhemmin talossa asui kalastaja Olli Lamberg. (B1-06-001-0111)
d007. Heinäsemaan saariryhmän pohjoisin saari oli Kukri, jonka etelään suuntautunut jyrkänne oli eräiden Jäämeren rannikon kasvien kasvupaikka. Jyrkänteellä pesi mm. merimetso 1900-luvun alussa. (B1-44-002-dkad)
d008. Heinäsenmaan saariryhmän eteläpuolella oli Verkkosaari, jonne Lumivaaran kalastusseura rakensi kalastajille majan. Tämä saari oli noin neliökilometrin laajuinen. (B1-44-001-0132)
d009. Heinäsemaan saariryhmän pohjoispuolella oli kallioinen Mökerikön saari, jossa kasvaneet katajat ja koivut kasvoivat maata vasten painuneina. Tällä saarella sijaitsi myös tykkipatteri. (B1-17-001-0122)
d010. Mökerikön saarella oli myös kalasatama, jota tämä kuva esittää. (B1-17-002-dkad)
d011. Jalajan saari oli somerikkoinen ja matala. Sen muutamat kalamajat ja tuulten tuivertamat männyt aiheuttivat talvisodan aikana vartiomoottoriveneiden miehistölle harhanäkyjä. Kalasauna piti purkaa. (B1-13-001-0120)
d012. Laatokan ulkokalastusta varten oli Vossinan saarelle rakennettu useita kalasaunoja saaren eteläkärkeen. Tämä matala saari oli noin 2 kilometriä pitkä. Saaren pohjoiskärjessä oli Valamon luostarille kuulunut skiitta. Talvisodan aikana kalasaunat ja skiitta sekä sen lähellä ollut munkkien asuinrakennus hävitettiin, koska saarella tapahtui eräitä salaperäisiä asioita talvisodan alettua. (B1-46-001-dkad)
d013. Rahmansaari sijaitsi Pitäjän itäosassa Tervun kylän kohdalla. Saarella oli myös kalasaunoja ja siellä asui myös luotsi. Saari valloitettiin 10.9.1941, jonka jälkeen venäläiset joukot vetäytyivät pois kaikilta Laatokan saarilta, myös Valamosta. Saaren valloitusta johti luutnantti Ahti Sonninen. (B1-25-001-0125)
d014. Tervun kylän kohdalla oli pitäjämme alueella ns. saaristorannikkoa. Kuvassa näkyy Tervun saaristoa. Kuvan keskellä on kunnalliskodin alue. (B1-40-001-dkad)
d015. Tervun saaristoa. Edessä Siikasaari ja sen yläpuolella Mälin saari. Kuvan yläreunassa näkyvät saaret kuuluvat Lumivaaran pitäjään. (B1-40-003-dkad)
d016. Kurkijoen ja Lumivaaran pitäjien rajana oli omalaatuinen luonnonmuodostuma, noin kolmen kilometrin ja vain 30-40 metrin levyinen Kiiskansalmi, jonka läpäiseminen matalan veden aikana oli vaikeaa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Lumivaaran pitäjää ja vasen reuna on taas Kurkijoen Tervun kylää. (B2-40-002-dkad)
d017. Vätikän kylän kohdalla saaristorannikko alkoi loppua. Vain muutamia pieniä saaria näkyi kauempana. (B2-43-004-0177)
d018. Vätikän kuuluisat hiekat nähtynä Kojonsaaren Hiidenmäeltä. Kuvan oikeassa reunassa hiekkarannat. Hiekkarantaa jatkui myös Kojonsaaren eteläosassa noin kilometrin matkalla. (B2-43-027-0197)
d019. Aurinkoisina kesäpäivinä tuli Vätikän hiekoille auringonpalvojia Käkisalmesta, Lahdenpohjasta ja Sortavalasta asti. Kuvassa kahlataan ns. merenpuoleista matalaa rantaa. (N7-43-006-2458)
d020. Vätikän hiekoille rakennettiin kahvila, jonka rakennuksen tiloissa oli myös mahdollisuus yöpymiseen pienillä joukoilla. (N7-43-004-2456)
d021. Lapinlahden kylän kohdalla ei saaristorannikkoa enää ollut. Rantaviiva oli perin mutkitteleva. Kuvassa näkyy aivan oikeassa alanurkassa Kurkiniemi ja pienet kaksiosaiset Jesusaaret, joiden kohdalta lähti Lapinlahden Jätjärveen kapea vuonomainen lahti. Kuvan yläreunassa on Rahaniemi. (B2-18-001-0141)
d022. Soutelijoita Lapinlahden Jätjärven vuonolla. Veneen keulassa istuu ylioppilaslakki päässä tuleva tasavallan presidentti Lauri Relander. (N7-18-005-2422)
d023. Näkymä Lapinlahden Lauvatsaaresta Kurkiniemeen päin. Kuvan oikeassa reunassa Heposaari ja vasemmassa reunassa Kurkiniemen kalliorantaa. Näiden välissä on Kurkijoen satamaan johtaneen laivaväylän reitti. (B2-18-005-0145)
d024. Samasta paikasta Lapinlahden Lauvatsaaresta pohjoiseen kohti Kurkijoen satamaa. Kuvan oikeassa reunassa on lähinnä Lauvatsaari ja siellä ollut tohtori Hurmeen sauna. Hieman kauempana näkyy Viinasaari. Kuvan vasemmassa reunassa on Korpisaaren rantaa. (B2-18-006-0146)
d025. Lopotin laivaväylää Hämeenlahden kylän kohdalla. Kuvan keskellä istuvat henkilöt ovat Hämeenlahden Linnamäen laella, jonka kohdalla taustalla näkyy Kannansaarta, entisen nunnaluostarin seutua. (B2-09-001-dkad)
d026. Villa-Pekon saari keskellä Lopotin laivaväylää on ollut Kannansaaren nunnaluostarin aikoihin jonkin erakon asumana. 1930-luvulla saarella asunut Matti Nokelainen löysi näkemiensa näkyjen perusteella saarelta useita esineitä ja rakensi saareen asuntonsa. (B1-45-001-dkad)
d027. Villa-Pekon saaren kohdalla oli Iivoniemi, jossa koulutilan lehmiä pidettiin kesälaitumella ja jonne karjakoiden lypsymatka tehtiin soutaen. Kuvassa näkymä Iivoniemestä Kuuppalaan päin. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Kuuppalan Virstaniemi ja Räkköläisen peltoja. (B2-16-001-0137)
d028. Lopotinlahti eli Laikkalanlahti Kaupinmäeltä eli Mulimäeltä nähtynä. Kuvan oikeassa reunassa Näreniemi kuusineen ja kauempana samalla kohdalla Likosaari eli Rakkaussaari. Taustalla vasemmalla näkyy Kuuppalan Himohirsi ja Virstaniemi sekä oikealla Raholan Paratsu. (B3-20-022-0242)
d029. Näkymä Lopotin Linnamäeltä Kuuppalaan päin. Kuvan keskellä on Kuuppalan Virstaniemi ja sen edessä Likosaari sekä oikeassa reunassa Paratsu. Etualalla on Laikkalanlahden perukka. [B3-20-109]
d030. Näkymä Koimäeltä Lopotinlahdelle. Vasemmassa reunassa kirkko. Kuvan keskustassa on maamiesopiston opettajain asuinrakennus. Kuvassa näkyy myös Lopotin Näreniemi ja laivalaituri. Taustalla vasemmalla Mammalanmäki ja kuvan keskustassa Karvalinvuori ja sen kohdalla Kurkijoen osuusmeijerin rakennukset. Kuvan oikeassa reunassa on Kuuppalan Himohirsi ja eteenpäin jatkuva lahti. [B3-20-110]
d031. Näkymä Mulimäeltä. Kuvassa näkyy etualalla apteekin rakennus ja kauempana Kurkijoen osuusmeijeri. Taustalla olevat kallioiset mäet ovat Soskuan kylää. Oikealla Kuuppalan Himohirsi. [B3-20-111]
d032. Lopotinlahti päättyi Otsanlahden maatuvaan perukkaan. Kuvassa näkyy rovasti Arokallion rakennuttama laituri eli "maaristaani" ns. Hartikan saaren kohdalla. Kuvan vasemmassa reunassa on Soskuan kylää, oikeassa reunassa taas Otsanlahden kylää. [B3-27-017]
d033. Kuvassa näkyy Ihojärvi ja edessä Tervun Häklin talo. (B3-10-002-0213)
d034. Kuva Lapinlahden kylästä, jossa kallioisten mäkien ja viljavien peltojen lisäksi aina näkyi korkeammilta paikoilta kaista avo-Laatokkaa, kuten tässä Liinasuon aukean näkymässä. Kuvan keskellä on Ville Lankisen talo (ent. Huittisen talo). Taaempana kuvan vasemmassa reunassa näkyvät Taneli Kontulaisen ja Heikki Jussilaisen talot. [B3-18-002]
d035. Näkymä Soskuasta Ruotsinmäeltä Soskuanjoen suuntaan. Kuvan keskustassa Porhon eli Kontulaisen ryhmän taloja. Kuvan oikeassa reunassa näkyvän jyrkkärinteisen Kuuppalan kylään kuuluvan mäen vieritse Soskuanjoki laskee Laatokkaan. [B3-37-011]
d036. Raholan kylän viljelysmaisemaa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy kiemurteleva Raholanjoki ja vasemmassa reunassa Genetzin mäki. (B3-29-001-dkad)
d037. Raholan kylän maisemaa Genetzin mäen suuntaan. [B3-29-003]
d038. Uudenkylän ns. alakylää Suurimäeltä nähtynä. Sortavalan maantie kulkee vinosti kuvan keskellä aidan suuntaisesti. Kuvan oikeassa reunassa Juho Ijäksen talo ja vasemmassa reunassa Pekka Laukkasen talo. Niiden välissä on tien varrella Santeri Pohjolan vanha talo. Taustalla oleva mäki on Karvalinvuori. (B3-42-003-dkad)
d039. Uudenkylän ns. yläkylää Suurimäen rinteellä. Kuvan keskellä on nahkurimestari Gröndahlin talo ja sen kohdalla maantien toisella puolella Kemppisen mökki. Äärimmäisenä oikealla on Ismael Tontin talo. (B3-42-002-dkad)
d040. Näkymä Kuoksvuorelta Lopotin Linnamäen suuntaan. Linnamäki on kuvan keskellä ja sen ympärillä koulutilan rakennuksia sekä maamiesopisto. Kuvan oikeassa reunassa näkyy koulutilan hoitajan asunto ja vasemmassa reunassa kirkko sekä sen takana Lopotin laivaväylää. (B3-20-093-eika)
d041. Elisenvaaran ns. keskikylää luonnehti jonkin verran tasaisempi maisema kuin rantakyliä. Kuvassa näkyvät Juho Poutasen, Mikko Miikkulaisen ja Matti Kylliäisen talot. (B3-03-003-dkad)
d042. Pitäjän pohjoisosia leimasivat tasaiset näkymät ja laajat suoalueet. Kuvassa näkymä Saareksen kylästä Adolf Rämäsen talon läheltä Metsikon suuntaan. (B3-33-001-dkad)
d043. Pitäjän pohjoisia seutuja luonnehtivat monet lammet. Kuvassa Sorjon kylän Penkkikankaan lampi, joka oli suosittu elisenvaaralaisten uinti- ja retkeilypaikka. Elisenvaaran yhteiskoulu teki tänne joka syksy riemuisan syysretken. (B3-36-001-dkad)
d044. Kurkijoen pitäjän halki virrannut Soskuanjoki oli hyvin tärkeä vesistö monien kylien kohdalla. Se antoi vesivoimaa useille myllyille ja oli suosittu uintipaikka, kuten tässä Savojan kylän kohdalla otetussa kuvassa näkyy. (N7-35-001-2439)
d045. Soskuanjoki keskimmäisen hautausmaan kohdalla. Kuvassa näkyy ns. Höppelinsilta eli hautausmaansilta ja sillan kohdalla Simo Jussilaisen perikunnan talo. [B3-27-018]
d046. Soskuanjoella voitiin myös soutaa ja kalastaa. Kuvassa jokea kappalaisen pappilan kohdalla. (B3-27-005-dkad)
d047. Joki oli melko leveä Hartikan myllyn yläpuolella, josta tämä syksyinen kuva. (B3-27-006-dkad)

KUNNAN TOIMINTAA (#D2)

d048. Kurkijoen uusi kunnantalo, joka otettiin rakentajalta vastaan syyskuun 28. päivänä 1935. Talon rakensi rakennusmestari A. Koivula 460 000 markan urakkasopimuksella rakennusmesatri Y.A. Hagbergin laatimien piirustusten mukaan. (D2-20-001-0842)
d049. Kurkijoen kunnanvaltuusto v. 1932. Edessä istumassa vasemmalta Antti Veijalainen, kunnankirjuri Matti Rutanen, Väinö Kilpinen, Kaapro Huittinen, Juho Poutanen, Juho Anttonen, Adolf Marttila, Taavetti Keinänen, Jaakko Hämäläinen ja Juho Hämäläinen. Seisomassa keskirivissä vasemmalta Juho Tukia, Pekka Kiiski Elisenvaarasta, Heikki Taivainen, Mirjam Kilpinen (kanslisti), Adam Kylliäinen, Juho Mylen, ei ole tunnistettu, Simo Laakso, Frans Markkula, Antti Taskinen, Alfred Tilli, Matti Kylliäinen ja K.K. Tyrni. Takana seisomassa vasemmalta Olli Lötjönen, Onni Mielonen, Paavo Aikää, Janne Rouhiainen, Heikki Koho, Mikko Kuokkanen ja Juho Laukkanen. (D2-00-001-0830)
d050. Kurkijoen viimeinen kunnanvaltuusto v. 1936. Tämä valtuusto joutui hoitamaan kunnan asioita aina vuoteen 1947 saakka, koska talvisodan sytyttyä ei v. 1939 järjestetty kunnallisvaaleja. Edessä istumassa vasemmalta Heikki Kiiski Savojalta, T.A. Eklund, Frans Markkula,Kaapro Huittinen, Adolf Marttila. Takana seisomassa vasemmalta Onni Mielonen, Matti Kiiski, Janne Rouhiainen, Juho Tukia, Paavo Äikää, Alfred Ukkola, Pekka Jakonen, Mikko Kuokkanen, Heikki Koho, Pekka Kontulainen, Johannes Kojo, Mikko Rämänen, Martti Lukka, Uuno Manner, Heikki Kiiski Haavikolta, kunnankirjuri Martti Itkonen, Jaakko Heinonen, Väinö Kirves ja Juho Heikinmaa. Kuvasta puuttuvat Martti Koho, Eero Weikkolainen, Eino Airaksinen, Pekka Kiiski Oksentiinmäeltä ja Antti Hämäläinen. (D2-00-002-0831)
d051. Kunnanvaltuuston jäseniä retkellä Laatokan saaristossa. (D2-00-003-0832)
d052. Kurkijoen kunta osti v. 1919 Tervun rälssitilan maineen ja rakennuksineen 1 600 000 markan hinnasta. Tämä Tervun tila luovutettiin 1.5.1922 kunnan vaivaishoitohallitukselle kunnalliskodiksi. Tila sijaitsi erittäin kauniilla paikalla ja se sopi varsin hyvin tarkoitukseensa. Hoidokkien luku vaihteli 70-100 hengen välillä. Kuvassa Tervun hovin päärakennuksen portaikko. (D2-40-001-0846)

KANSAKOULUJEN TOIMINTAA (#M1)

d053. Kurkijoen kirkonkylään perustettiin kansakoulu v. 1870 ja pari vuotta myöhemmin rakennettiin koulutalo, joka paloi vuosisadan vaihteessa. Alussa tytöt ja pojat opetettiin erikseen ja vasta 1891 siirryttiin yhteiseen opetukseen. Kuvassa Kirkonkylän kansakoulun oppilaita uuden koulutalon rapuilla v. 1934. Opettaja Väinö Kilpinen istuu vasemmalla ja rapuilla seisoo Eino Railo. (M1-20-017-1777)
d054. Kirkonkylän kansakoulun oppilaita ja opettajat keväällä 1933. Edessä istumassa vasemmalta Ida Itkonen, Anni Autere, kansakouluntarkastaja August Kärävä, Väinö Kilpinen ja Eino Railo. (M1-20-016-1776)
d055. Elisenvaaraan rakennettiin koulutalo v. 1893. Kansakoulu aloitti toimintansa v. 1900 vuokrahuoneissa Kylliäisen talossa. Kuvassa eräs Elisenvaaran kansakoulun luokka ns. kyläkoulun rapuilla. Takana oikealla seisoo opettaja Antti Jussila. (M1-03-031-1713)
d056. Elisenvaaran asemanseudulla toimi alakansakoulu Pekka Sikiön talossa, jota tämä kuva esittää. (M1-03-038-1720)
d057. Saviin koulurakennus siirrettiin Raholan kylään. Kuvassa Saviin kylän koululaisia opettajansa Martta Juvosen kanssa v. 1931. (M1-34-001-1856)(txt=?)
d058. Useimmat Kurkijoen kansakoulurakennukset olivat puurakenteisia, kuten oheinen Aromäen koulurakennuskin. Aromäellä koulu merkitsi varsin paljon mm. nuorisoseuran toiminnassa ja paikallisen sekakuoron harjoituspaikkana. Aromäen nuorisoseura säilytti koululla mm. kulisseja ja piti näytelmäharjoituksia sekä kesäjuhlien iltamia. (M1-02-001-1679)
d059. Suohovin koulutalo valmistui v. 1934. Se oli valmistuttuaan Tervun uuden koulurakennuksen kanssa kunnan suuri ylpeys, vaikka koulutalon paikasta ja rakennusajasta käytiinkin monia riitaisuuksia koulupiiriläisten ja kunnan elinten kesken. (M1-03-024-dkad)
d060. Suohovin koulun oppilaita opettajineen koulurakennuksen edessä. Vasemmalla seisovat opettajat Hanna Korhonen ja Emil Karhu sekä oikealla Laina Näykki. (M1-03-025-1707)(dkars)
d061. Suohovin kansakoulun alakoulun II luokka lukuvuonna 1936-37. Takana seisoo opettaja Hanna Korhonen. (M1-03-032-1714)
d062. Raholan uusi koulutalo valmistui v. 1937. Se oli viimeinen kunnan rakennuttama kansakoulurakennus. Sen urakoi rakennusmestari Mäkelä. (M1-29-004-1818)

SEURAKUNNAN TOIMINTAA (#E)

d063. Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja Laatokkaan laskevan Kurkijoen rannalla. Kirkon mitat olivat: pituus 47 metriä, leveys 27,78 metriä ja korkeus 12,78 metriä. Kellotorni oli 52,5 metriä korkea. (E1-20-004-0952)
d064. Kurkijoen luterilaisessa kirkossa oli alttaritaulu Aleksandra Såltinin maalaama ja esitti syntistä naista fariselaisen Simeonin huoneessa Jeesuksen jalkain juuressa. Erikoisuutena mainittakoon, että saarnastuoli sijaitsi alttarin yläpuolella. Saarnastuolin edessä ulokkeella oli kultainen vasikka. Kirkossa ei ollut sähkövaloja. (E1-20-006-dkad)
d065. Kurkijoen luterilainen kirkko sisältä urkulehterille päin alttarilta katsottuna. Urut olivat 16-äänikertaiset ja ne korjattiin perusteellisesti v. 1908. (E1-20-007-0954)
d066. Kellotorniin hankittiin v. 1918 uudet teräksiset kellot. Ne valmistettiin veljekset Friisin valimolla Ykspihlajassa v. 1923. Niissä oli seuraava latinankielinen teksti: "Gloria Deo" (Jumalalle kunnia) toisella ja "Kurkijoki. Velj. Friis 0/Y" toisella puolella. Kellojen keskellä istuu suntio Onni Valkeapää. (E1-20-008-0955)
d067. Rovastin pappila Uudestakylästä nähtynä. Pappila poltettiin talvisodan päätyttyä. (E1-27-006-0996)
d068. Rovastin pappilan aluetta ja viljelyksiä Soskuan kylän puolelta Ryyhän mäeltä nähtynä. (E1-27-008-0998)
d069. Rovastin pappilaa sisältä. Päärakennus sisälsi 9 huonetta; keittiö, leipomotupa ja palvelijoiden huoneet. (E1-27-009-0999)
d070. Rovastin käyttämät kolmen hevosen vetämät rattaat. (E1-27-010-1000)
d071. Kappalaisen pappila eli Kaunismäki. Päärakennuksessa oli 6 huonetta keittiöineen, lisäksi tuparakennus ja taloussuojat. Kaikki rakennukset tuhoutuivat jatkosodassa. (E1-27-011-1001)
d072. Kappalaisen pappilan tuparakennus. Pihalla kuvan keskellä knallipäinen kappalainen Gustav Petterson (myöh. Arokallio) tyttärensä Elsan kanssa. [E1-27-027]
d073. Kanttorin virkatalo sisälsi keittiön ja kolme huonetta. (E1-27-012-1002)
d074. Kurkijoen keskimmäinen hautausmaa oli tunnelmallisen kaunis. Tummavetinen Soskuanjoki kiersi kalmistoa kuin Tuonelanjoki. Kuvassa hautausmaan paarihuone, jonka kautta kurkijokelaisen viimeinen maallinen matka tapahtui. (E1-27-002-0992)
d075. Uusin hautausmaa otettiin käyttöön v. 1922, mutta vihittiin tarkoitukseensa vasta v. 1926. Kuvassa uuden hautausmaan paarihuone noin puoli kilometriä keskimmäisestä hautausmaasta Sortavalaan päin. (E1-27-004-0994)
d076. Rippikoulua pidettiin keskimmäisen hautausmaan lähellä olleessa hautausmaantuvassa. Jyrkkä Soskuanjoen kovertama hautausmaan rinne oli hyvä kuvauspaikka. Kuvassa rippikoulutytöt. Äärimmäisenä vasemmalla istuu pastori Lauri Vuorikoski ja oikealla kanttori Heikki Miettinen. (E1-00-009-0898)
d077. Rippikoulupojat vuodelta 1933. Äärimmäisenä vasemmalla seisoo kanttori Herman Poutanen ja oikealla kappalainen Martti Heliövaara. (E1-00-013-0901)
d078. Pyhäkoulutyötä kunnioitettiin suuresti kotiseurakunnassamme. Niinpä esim. v. 1939 oli toiminnassa 44 pyhäkoulua. Näissä toimi 154 opettajaa ja 978 oppilasta. Kuvassa Elisenvaaran pyhäkoululaisia opettajineen. (E1-03-004-0939)
d079. Rovasti Arokallio kylänlukusilla v. 1934. Myös kylänlukusilla käynti oli yleistä. Esim. v. 1939 kylänlukusilla eli lukukinkereillä kävi 2154 henkilöä. Näistä oli rippikoulun käymättömiä 526. Lukukinkereitä pidettiin jokaisessa kylässä talven ja kevään aikana. (E1-00-030-0918)
d080. Äitienpäivän viettäjiä Otsanlahdella suntio Heikki Tirrin talossa v. 1930. (D3-27-001-0878)
d081. Uudenkylän äitejä kokoontuneina äitienpäiväjuhliinsa Juho Ijäksen talossa v. 1933. (D3-42-001-0889)
d082. Elisenvaaran pikkukirkkoyhdistys perustettiin v. 1935. Se rupesi heti tarmokkaasti ajamaan v. 1912 perustetun Elisenvaaran-Kurkijoen rukoushuoneyhdistyksen aloittamaa toimintaa rukoushuoneen tai kirkon saamiseksi Elisenvaaraan. Oma pappi saatiin v. 1934 ja v. 1936 seurakunta rakensi Saavanmäelle seurakuntatalon. (E1-03-001-0936)
d083. Kurkijoen ortodoksinen kirkko valmistui v. 1933. Sen rakensi rakennusmestari A. Koivula rakennusmesari Joh. Brocken laatimien piirustusten mukaan. Kirkko oli 22 metriä pitkä, keskikohdalta 10 metriä leveä. Kellotapulin korkeus oli 16 metriä ja keskikupolin korkeus 11,8 metriä, Kirkon kuvastoa saatiin mm. Valamosta ja kirkko sai nimekseen "Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko". (E2-20-001-dkad)
d084. Kurkijoen ortodoksinen kirkko sivulta päin nähtynä. [E2-20-011]
d085. Kurkijoen ortodoksinen kirkko sisältä. (E2-20-002-1029)
d086. Ortodoksisen seurakunnan kirkonpalvelijoita. Vasemmalla suntio Johannes Kare, keskellä kirkkoherra Yrjö Loginen ja oikealla kanttori Konstantin Hentunen. (E2-20-005-1032)((=?)(E2-00-001-1023))
d087. Kurkijoen ortodoksinen kirkkokuoro. Edessä vasemmalla kuoroi johtaja kanttori Konstantin Hentunen ja kirkkoherra V. Saarenne (risti kaulassa). Eturivissä vasemmalta Katri Teräntö, Heli Keloniemi, Maria Vavuli, Olga Vavuli, Anna Kare ja Anna Räkköläinen. Keskellä vasemmalta Anna Kare, kerhoneuvoja, Kati Moilanen, Martta Räkköläinen, Senja Häkli, Martta Riikonen, Jenny Räkköläinen, Martta Elolampi ja Anna Riloff. Takimmaisessa rivissä vasemmalta Jaakko Huotilainen, Johannes Kare, Johannes Räkköläinen, Viljo Räkköläinen, Pekka Räkköläinen ja Pekka Teräntö. Kuva on kirkon vihkiäisten ajalta v. 1933. (E2-20-003-1030)(txt=!?)
d088. Ortodoksisen seurakunnan rippikoululaiset Tiuralan kirkossa v. 1932. Edessä istuvat pastori V. Saarenne ja kanttori Konstantin Hentunen. Tytöt vasemmalta Martta Kondrajeff Parikkalasta, Olga Mutanen Kaukolasta, Aino Räkköläinen Kurkijoelta, Martta Riikonen Kurkijoelta, Klementjeff Kurkijoen Haapavaarasta, Martta Räkköläinen Kuuppalasta, Senja Harikainen Hiitolasta, Valma ? Hiitolasta, Rhko Hiitolasta ja Anna Klementjeff Kurkijoelta. Pojat vasemmalta Petteri Vavuli, Mikko Miikkulainen, Niilo Klementjeff kaikki Kurkijoelta, sitten on poika Parikkalasta, Matti Elomlampi Parikkalasta, Pekka Mutanen Kaukolasta, Johannes Elolampi Kurkijoelta, Antti Vavuli ja Pekka Räkköläinen Kurkijoelta, Pieni poika on Gabri Tentek Hiitolasta. (E2-00-003-1025)
d089. Tiuralan ortodoksinen kirkko, joka rakennettiin Kanneljärveltä ostetusta kirkosta. Se rakennettiin samalle paikalle, josta kirkko paloi v. 1917 salaman sytyttämänä. Kirkko vihittiin 23. ja 24. päivinä joulukuuta 1922. Kirkkoa korjattiin sisäosilta ja seurakunnan velkataakka kasvoi. Tämä kirkko paloi jatkosodan aikana. (E2-00-004-1026)

ELINKEINOELÄMÄ (#HIJK)

d090. Maanviljelyksen ja metsäkasvun parantamiseksi perattiin muutamia laskuojia kevättulvien vähentämiseksi. Kuvassa perataan Titon kanavaa, joka laski Raholanjokeen. (H1-41-002-1258)(H1-41-001-1257)
d091. Kuvassa Rummunsuon laskuojan perkausta. (H1-31-001-1230)
d092. Pellon ojien tekoa oja-auralla Sillankorvan kylässä. (H1-38-001-1241)
d093. Turveperäisille maille ajettiin talvisin savea maan laadun parantamiseksi. Kuvassa saven ajajia savimontu11a. (H1-03-010-1188)(H1-00-002-tuntematon)
d094. AIV-rehun teko oli yleistä pitäjämme maanviljelystiloilla. Kuvassa AIV-rehun tekoa Heikki Malmivaaran tilalla Räihänvaarassa. [H2-32-001]
d095. Hevosten kasvatus oli Kurkijoella erittäin korkealla kannalla. Kuvassa tunnettu hevosten kasvattaja Matti Valtonen Elisenvaarasta Mirkun Peikon pojan kanssa. (H3-03-004-1286)
d096. Elisenvaaran koulutilan siitosori Valtti. (H3-03-002-1284)
d097. Tervun kylän Lauvatsaari oli useana kesänä nuorten oriiden kesälaitumena. (H3-40-001-1317)
d098. Toivo Schwarzt Titon kylästä hevosineen. (H3-41-001-1318)
d099. Hevonen kuului olennaisesti maatalouteen. Hevosista pidettiin hyvää huolta ja talon kunnia-asiana olivat hyvät hevoset, joilla voitiin osallistua myös kilpa-ajoihin. (H3-35-001-1315)(txt!)
d100. Lehmä kuului myös kiinteästi kotitalouteen. Pienperheetkin pitivät omaa lehmää, joka antoi maidon ja voin perheelle. Kuvassa Alviina Paavilainen Elisenvaarasta lehmänsä kanssa. (H2-03-004-1267)
d101. Kotiteollisuus oli Kurkijoen pitäjässä korkealla kannalla. Kuvassa ihojärveläisen Matti Ahokkaan tekemiä ajopelejä, joilla oli kysyntää pitäjämme ulkopuolellakin. (J1-10-002-1406)
d102. Piiska oli tunnetuin Kurkijoen kotiteollisuustuote. Kurkijoen piiskat levisivät markkinoilta kaikkialle Suomeen ja niitä vietiin myös Venäjälle. (raj) (S1-00-004-2839)(txt!?)
d103. Luokki eli vemmel oli myös kuuluisa kotiteollisuuden tuote, jota talvisin valmisteltiin puhdetöinä markkinoille vietäväksi. (K3-20-010-1529)
d104. Kurkijoen maalis-markkinat oli merkittävä tapahtuma, jonne kokoontui hevosten ostajia aina Rovaniemestä asti. Kotiteollisuuden tuotteet, kuten piiskat, luokit, ajopelit, puuastiat, veneet ja kudonnaiset olivat tärkeitä myyntiartikkeleita. Kuvassa varsinainen markkinapaikka kirkon viereisellä pellolla, jonka kahden päivän ajan täyttivät myyjien varaamille paikoille pystytetyt myyntikojut. Myös Helppo-Heikki ja karuselli kuuluivat markkinoiden kuvaan. Hevosia myytiin läheisellä joen jäällä osuuskaupan kohdalla. (K3-20-002-1523)
d105. Soskuanjoki oli tärkeä voimanlähde monine koskineen. Kuvassa Rötkän kosken laitoksia Mikrilän ja Räihävaaran kylien rajalla. Rötkän myllylaitoksen omisti Otto Forsbacka. Myllysssä oli kaksi kiviparia ja kuorimakone. Lisäksi myllyn yhteyteen kuului sirkkelisaha. Rötkän myllyn yläpuolella oli Räihävaaran kylässä vanha myllylaitos Mohkan mylly. (J2-32-001-1451)
d106. Savojan kylässä oli Torvisen mylly sen viimeisen omistajan Heikki Torvisen mukaan nimettynä. Mylly oli rakennettu Huotilan koskeen ja omistajansa mukaan myllyä kutsuttiin Ijäksen myllyksi tai Everin myllyksi. Tässä myllyssä oli kaksi kiviparia, joista toinen jauhoi leipäviljaa ja toinen rehuviljaa. Lisäksi myllyyn kuului sihtilaite lestyjauhojen valmistamiseen. Kosken putouskorkeus oli 4 metriä ja voimaa riitti pärehöylän ja sähkögeneraattorin pyörittämiseenkin. Niinpä lähitalot saivat koskivoimasta sähköä. (J2-35-001-1454)
d107. Soskuan koski oli viimeinen putous Soskuanjoessa ennen kuin joki laski Laatokkaan. Tämän putouksen yläpuolella oli mm. Seikkalankoski myllyineen ja Triinkoski, jossa oli Heikki Hartikan omistamat laitokset. (J2-37-001-1455)
d108. Soskuan koski kuului valtiolle, Kurkijoen koulutilalle ja kosken vesivoima on käyttänyt myllyä jo ikimuistoisista ajoista. V. 1919 rakennettiin koskeen sähkölaitos, joka antoi valovirtaa paitsi koulutilalle, myös Lopotille ja osalle Otsanlahden kylää. Soskuan myllyn omistivat myöhemmin Lapinlahden Häklin veljekset. Eljas Häkli alkoi voimaperäisesti kohentaa myllyä ja monipuolistaa kosken käyttöä. Myllyn yhteyteen rakennettiin raamisaha, särmäyssaha, höyläkone ja pärehöylä. (J2-37-002-dkad)
d109. Talvisin harrastettiin rahdinajoa, koska monista maalaistaloista voitiin talvisin irroittaa hevosia ja miestyövoimaa. Kuvassa tittolaiset Eino ja Toivo Schwarzt rahdinajossa. [H4-41-001]
d110. Myös muut metsätyöt antoivat lisäansioita pitäjäläisille. Kuvassa Räihävaaran Möltsin väkeä kuorimassa propseja. (H4-32-001-1328)
d111. Vuosina 1856-57 rakennutti Tervun hovin silloinen vuokraaja vapaaherra Sebastian Gripenbrg hovin alueelle meijerin, jossa ruvettiin valmistamaan voita ns. holsteinilaisen menetelmän mukaan. Kerma kuorittiin puuastioissa 36-48 tuntia seisoneen maidon päältä. Kuoritusta maidosta valmistettiin juustoa ns. cheddarin menetelmällä. Tämä Tervun hovin meijeri oli ensimmäinen Suomen ns. kartanomeijeri. Kuvassa Tervun hovin meijerirakennus. (J2-40-001-1457)
d112. Kurkijoen osuusmeijeri perustettiin Valtion omistamalle Turkulaisen niemelle v. 1896. Se lähetti ensimmäisen voilähetyksen tammikuun 18. päivänä 1896, jolloin 11 astiaa voita lähti Hankoon Emil Andersinille. Meijerin yhteydessä toimi alussa meijerikoulu. Meijeri oli kermameijeri, jonka takia rakennettiin kuorima-asemia eri puolille pitäjää. Myöhemmin siirryttiin kotikuorimajärjestelmään. V. 1905 rakennettiin meijerin yhteyteen mylly ja v. 1928 sirkkelisaha. Kuvassa Kurkijoen osuusmeijeri Karvalinvuorelta nähtynä. (J2-20-001-1434)(txt!)
d113. Kurkijoen osuusmeijerin päärakennus nähtynä Lopotin puolelta. (J2-20-002-1435)
d114. Kerman vastaanottoa Kurkijoen osuusmeijerissä. Martta Terilä kaataa kermaa vaakaan ja Eeva Kiiski (myöh. Mylén) ottaa kermasta näytteen rasvapitoisuuden määrittämiseksi. (J2-20-006-1440)
d115. Tervun-Ihojärven osuusmeijeri "Tuotanto" perustettiin v. 1922 ja oma, kuvassa näkyvä toimitalo valmistui v. 1927. (J2-40-006-1462)
d116. Räihävaaran osuusmeijeri perustettiin v. 1921. Meijeri oli kermameijeri, jonne tuotiin kermaa lähikylistä. Talo paloi v. 1938, mutta rakennettiin uudestaan. (J2-32-002-1452)(epäs)(d116)
d117. Alhon maidonmyyntiosuuskunta perustettiin v. 1920. Se toimi aseman lähellä sijainneesa asuinrakennuksessa, kunnes v.1933 rakennettiin oma liiketalo. (J2-01-001-1424b)
d118. Osuustoiminta oli varsin yleistä monissa Kurkijoen kylissä. Puimakoneosuuskunnat auttoivat maanviljelijöitä aikana, jolloin maatalouden koneellistuminen oli vielä vähäistä. Kuvassa suosittu BMV-kuulasytysmoottori käyttää pärehöylää Aarne Rantalan tilalla Haapavaarassa. (J2-04-001-1433)
d119. Taitavia kyläseppiä tarvittiin vielä 1930-luvulla, sillä mo-(net?) maataloustyökalut tarvitsivat raudoituksia. Kuvassa takoo Alhon seppä Toivo Halttunen asiakkaalleen Toivo Hämäläiselle. (J1-01-001-1401)
d120. Lopotissa oli Hannes Hakulisen omistama kone- ja autokorjaamo. Kuvassa vasemmalta Kalle Paakkunainen, Juho Mustonen, Hannes Hakulinen ja Lennart Janatuinen. (J1-20-002-1408)
d121. Kuva Henrik Neuvosen puusepänlikkeestä Elisenvaarassa. (J2-03-008-1432)
d122. Tiilitehtaita oli Kurkijoen pitäjän eri kylissä. Kuvassa Anttosen tiilitehtaan väkeä Elisenvaarassa. (J2-03-002-1427)
d123. Elisenvaaran turvepehkutehdas perustettiin osuuskuntana v. 1908 Kenraalinsuon liepeille. (J2-03-006-1430)
d124. Kalastus oli rantakylissä varsin tärkeä elinkeino. Kuvassa Korpisaaren miehiä talvinuotan vedossa. (I1-14-002-1335)
d125. Pieni rantanuotta eli rantii oli suosittu kalastusväline, koska sen saattoi hallita kaksikin miestä. (I1-00-002-1330)
d126. Kurkijoen kirkonkylässä, Elisenvaaran asemanseudulla ja eräissä lähikylissä oli kauppoja, joista osan omistivat yksityiset kauppiaat. Kurkijoen osuuskauppa ja Keski-Karjalan osuusliike perustivat myymälöitä myös eri kyliin. Kuvassa Keski-Karjalan osuusliikkeen Lopotin myymälä sisältä. Vasemmalla myymälänhoitaja Niilo Pylkkänen, rouva Pylkkänen ja Onni Honkanen. (K2-20-008-1512)
d127. Uuden perheen jäsenen syntymää juhlittiin rotinoilla, jolloin ystävät ja lähiomaiset toivat kotiin rotinarinkelin vastasyntyneen kunniaksi. (N6-00-002-2397)
128. Piiraiden paisto oli naisten tavanomaisena työnä lauantaisin. (N6-00-001-2396)
d129. Eräs harvinainen elämänmuoto kurkijokelaisessa talonpoikaiskulttuurissa oli Huutomäen kylässä elänyt Soikkelin suurperhe. Sen muodostivat neljä kantajäsentä sisarukset Matti, Otto, Henriika ja Sanna. Kuvassa istuvat keskirivissä oikealta Sanna, Henriika, Matti vaimoineen ja Otto vaimoineen. Perheen suurus oli 27-28 henkeä. (C1-08-001-0520)

LIIKENNE (#L)

d130. Kurkiniemen majakka ohjasi liikenteen Lopotin laivaväylälle. (L1-00-001-1530)
d131. Lopotin laivareitti päättyi laivalaituriin, jonka toiminta hiljeni Venäjän vallankumouksen jälkeen rajojen sulkeutuessa. Kuvassa odotellaan laivaa 1920-luvulla. (L1-20-003-1540)
d132. Huvimatkalaisia Valamoon kuljetettiin aina silloin tällöin jonkin seuran järjestäessä huvimatkan. (L1-20-004-1541)
d133. Höyrylaiva Otava tuli tutuksi monille kurkijokelaisille. Kuvassa Otava on kuitenkin Valamon laiturissa. (L1-20-006-1543)
d134. Moottoriveneitä käytettiin liikenteessä melko paljon, sillä eräillä lopottilaisilla oli kesähuvila aavan Laatokan tuntumassa. Kuvassa moottorivene alittaa juuri Opiston sillan. (L1-00-005-1534)
d135. Harvoin eksyi 1920-luvulla kuvan esittämä halkojaala Lopotin rantaan. Kuvassa alus toi rantakylistä halkoja Kurkijoen osuusmeijerin rantaan. (L1-20-008-1545)
d136. Kun rautatie rakennettiin v. 1893 tuli Elisenvaarasta asemapaikkakunta. V. 1908 valmistui Savon rata ja v. 1937 Lappeenrannan rata. Kuvassa Elisenvaaran asemarakennus eteläsuunnasta katsottuna. (L2-03-006-1565)
d137. Elisenvaaran asemarakennus pohjoissuunnasta katsottuna. [L2-03-058]
d138. Elisenvaaran ratapihaa Sortavalan suuntaan. Asemarakennus on kuvan keskustassa. (L2-03-026-1584)
d139. Elisenvaaran ratapihaa Viipurin suuntaan. Oikeassa ylänurkassa näkyy myös Lappeenrantaan kääntyvä rautatie. (L2-03-025-1583)
d140. Elisenvaaran ratapihalle asennettiin kaksi valonheitintornia 1930-luvun lopussa. (L2-03-048-1606)(epäs) tai (L2-03-049-1607)(epäs)
d141. Uusia opastinlaitteita matkustajille pystytettiin myös asemalle. (L2-03-009-1567)
d142. Lappeenrannan radalle rakennettiin Parikkalan maantien alikulkusilta. Samalla myös Viipurin rata varustettiin alikulkusillalla. (L2-03-027-1585)
d143. Suurella ratapihalla tapahtui joskus onnettomuuksia. Kuvassa veturin ja halkojunan törmäys. (L2-03-047-1605)
d144. Savonlinnan radalla oli Kurkijoen pitäjässä Sorjon asema, jota kuva esittää, ja jonne oli Elisenvaarasta matkaa noin 6 kilometriä. (L2-36-002-1619)
d145. Alhon asemalle mentiin Viipurin rataa pitkin, matkaa kertyi noin 11 kilometriä. (L2-01-001-1556)
d146. Lappeenrannan radalle tuli Haapavaaraan seisake, jonne oli Elisenvaarasta matkaa noin 7 kilometriä. Kuvassa ratavartijan uusi asunto Haapavaarassa. Haapavaaran seisakkkeen lisäksi oli rautatieseisake myös Titon ja Mikrilän kylässä. Pitäjän pohjoisten seutujen asukkaat voivat käyttää Akkaharjun seisaketta, joka sijaitsi Kostamojärven kylässä Lumivaaran pitäjässä. (L2-04-001-1616)
d147. Lopottiin hoidettiin liikennettä autoilla. Kuvassa Elisenvaaran aseman pihalla odottelee kyydittäviä Pekka Veijalaisen linja-auto äärimmäisenä oikealla. Takana. näkyy mm. Seurahuone. (L3-03-001-1620)
d148. Lopotista oli Elisenvaaraan säännöllinen linja-autoyhteys 1930-luvulla; jolloin M. Ruposen liikenne hoiti tämänkin yhteyden Sortavalan ja Viipurin lisäksi. Kuvassa linja-auto lähdössä Lottalan edestä Elisenvaaraan. (L3-20-001-1626)
d149. Pekka Veijalaisen autoja 1920-luvun lopussa. Kuva on hotelli Kurjen pihasta. (L3-20-002-1627)
d150. Kurkijoen osuusmeijerin ns. seka-auto oli 1930-luvun lopulla suurena apuna Elisenvaaran ja Lopotin välisessä liikenteessä. (L3-20-003-1628)

SEUROJEN JA YHDISTYSTEN TOIMINTAA (#O)

d151. Elisenvaaran nuorisoseuran talo. (O1-03-001-dkad)
d152. Elisenvaaran nuorisoseuran johtokunta v. 1936. Edessä istumassa vasemmalta Laina Näykki, Juho Toiviainen ja Anni Littunen. Takana seisomassa vasemmalta Hanna Korhonen, V. Koskela ja Matti Littunen. [O1-03-010](kars)
d153. Elisenvaaran nuorisoseuran esittämä näytelmä "Koskenlaskijar Morsian". (N5-03-021-2367)(txt!?)
d154. Eiisenvaaran nuorisoseuran esittämä näytelmä "Vauva". (O1-03-009-2489) ja (N5-03-003-2349) ja (N5-03-033-2379)
d155. Elisenvaaran nuorisoseuran esittämä näytelmä "Pohjalaisia". (N5-03-020-2366)(=?)
d156. Elisenvaaran nuorisoseuran näytelmän "Koskenlaskijan morsian" ohjelmalehtinen, jossa näkyy näytelmän osajako ja ympärillä paikallisten liikkeiden mainoksia. (N5-03-030-2376) ja [K1-03-015]
d157. Sama ohjelmalehtinen (=(N5-03-030-2376)(K1-03-015)(=d156)) toiselta puolen. [K1-03-016]
d158. Elisenvaaran nuorisoseuran tanhuajat. (O1-03-006-2486)
d159. Aromäen nuorisoseuralaisia. (O1-02-007-2479)
d160. Aromäen nuorisoseuran torvisoittokunta, jota johti edessä keskellä istuva Antti Korjonen. (N4-02-001-2317)
d161. Haapavaaran nuorisoseuran talo: korjaus: kansakoulutalo, jossa nuorisoseura kokoontui. [O1-04-003] (=talo=(M1-04-010-1740))
d162. Sorjon-Huutomäen nuorisoseuran talo valmistunisvaiheessaan. (O1-36-001-2493)
d163. Elisenvaaran kamariorkesteri, jonka perusti ja johti keskellä edessä istuva Antti Jussila. (N4-03-001-2318)
d164. Lopotissa toimi pieni viihdeorkesteri. Kuvassa vasemmalta Yrjö Lismakari, Aune Räty, Eino Meriläinen ja Onni Honkanen. (N4-20-003-2327)
d165. Elisenvaaran soitannollisen seuran (ESS) viihde- ja tanssi­orkesteiri, jota johti oikealla seisova Osmo Suvanto. (N4-03-004-2321)
d166. Lopotissa toimi vuosina 1920-22 sekakuoro kanttori Armas Siukosen johdolla (istumassa edessä keskellä). (N4-20-004-2328)
d167. Kuva Kurkijoen uudesta sekakuorosta, joka perutettiin Heikki Miettisen johdolla v. 1928. Henkilöt takaa vasemmalta Veikko Orttevuori, Paavo Tuomola, Ivan Koskenalusta, Heikki Matikainen, Emil Torikka, Paavo Kiiski, Rusko Juvonen, Tuomas Kuikka, Sulo Heinonen, Juho Tukia, Armas Tiainen, Akseli Juselius ja Lauri Keskitalo. Edessä vasemmalta Aune Räty Liisa Vuorimäki, Lempi Havakka, Martta Juvonen, Martta Räkköläinen Lilja Matikainen, Martta Terilä, Tyyne Laukkanen, Aino Kemppinen ja Eeva Tontti. Keskellä vasemmalta Lyyli Hiltunen, Lyydia Uhotoinen, Helmi Tirri, Maikki Torikka, Aino Torikka, Lempi Matikainen, Maija Havakka, Aili Eronen, Irja Heinonen, Jenny Räkköläinen, Annikki Enckell, Helmi Nieminen, Irja Heinonen, Mirjam Heinonen, Leena Räsänen ja Heikki Miettinen. (N4-20-006-2330)
d168. Riekkalan sekakuoro. Edessä ja keskellä vasemmalta Matti Kojo, Pekka Uhotoinen, Anna Mettalo, Lyydia Uhotoinen ja hänen yläpuolellaan Aino Kuokkanen, Katri Inkinen (edessä) ja hänen yläpuolellaan Hanna Rastas, Iida Rastas, Maria Rastas (edessä), Taina Korhonen, Iida Rastas ja hänen takanaan Aina Riikonen ja Tilda Laakso. Takana seisomassa vasemmalta Helmi Torikka, Simo Riikonen, Sylvi Rastas, Toivo Torikka, Aino Kuusela, Antti Kojo, Lyydia Inkinen, Helmi Inkinen, Evert Rastas, Aino Rastas, Eeva Kuusela, Einari Rastas. Kuvaa otettaessa Anna Mettalon sukunimi oli Kyötikki, Aino Kuokkasen Torikka ja Hanna Rastaan Kyötikki. (N4-30-002-2339)
d169. Riekkalan naiskuoro. (N4-30-001-2338)
d170. Saviin ja Raholan sekakuorolaisia. Kuoron johtaja opettaja Antikainen seisoo oikealla. (N4-34-001-2341)
d171. Kurkijoen palokunta 50-vuotisjuhlissaan 1931 taustana palokunnan talo. Kuvan vasemmassa reunassa on torvisoittokunta. teksti=(O3-20-001-dkad), kuva=(O2-20-001-2499)(txt?)
d172. Kurkijoen Palokunnan sammutusnäytös 50-vuotisjuhlien ohjelmassa. (O3-20-002-2500)
d173. Kurkijoen palokunnan torvisoittokunta. Edessä istumassa vasemmalta Heikki Jussilainen, Eino Meriläinen ja Juho Heinonen. Takana seisomassa vasemmalta Toivo Vilmi, Aarne Lahti, Niilo Pylkkänen, Kaarlo Valkeapää ja Pekka Teräntö. (N4-20-007-2331)
d174. Kurkijoen palokunnan näyttelijöitä vasemmalta Niilo Pylkkänen, Liisi Uusimäki, Onni Kosonen ja Hilja Jussilainen, istumassa Martta Juvonen. (N5-20-006-2386)
(D174)
d175. Kurkijoen suojeluskunnan näyttelijät esittävät näytelmän "Hälytys". Henkilöt vasemmalta Hannes Hakulinen, Ines Kosonen, Vilho Korhonen, Onni Kosonen, Tyyne Janatuinen ja Juho Heinonen, istumassa Pekka Teräntö. (N5-20-001-2381)
d176. Soskuan opintokerholaisia vasemmalta Kaarlo Kuosa, Toivo Koho, Lilja Matikainen, Lempi Matikainen, Hilja Kuokkanen, Heikki Kuosa, Anni Kontulainen ja edessä Ismael Poskiparta. (M4-37-001-2212)
d177. Kurkijoen Marttala. (N2-20-002-dkad)
d178. Käsityönäyttely Marttalassa. [N2-20-012]
d179. Sisäkuva Kurkijoen Marttalasta. (N2-20-009-2300)
d180. Käsityönäyttely Marttalassa. (J1-20-001-1407)
d181. Liinavaateompelukurssilaiset Marttalan pihalla v. 1928. (M4-20-001-2201)(txt=PD)
d182. Kutomakurssilaisia Aromäellä. Henkilöt aivan edessä Eila Sinkkonen ja Lyyli Koho. Heidän takana istumassa vasemmalta Elsa Kiiski, Ida Nenonen, Ida Hämäläinen ja kurssitalon pikkutytär Liisa Hämäläinen. Takana seisomassa vasemmalta Annikki Häyhä, Bertta Kemppinen, Martta Kemppinen, Aili Häyhä, Hilja Uimonen, Hilja Hirvonen, Elsa Hämäläinen, Aino Julma, Aino Kojo, Aino Häyhä, Hertta Lehtola, Sylvia Hämäläinen, Aili Hämäläinen, Lahja Asikainen ja Maija Vento. (M4-02-002-2188)
d183. Elisenvaaran vaunumiesyhdistys kokoontuneena Elisenvaaran nuorisoseuran talon pihalle. (d183)(=eri kulma=)(O1-03-004-2484)(txt!)
d184. Elisenvaaran asemapäälliköllä Bergmannilla oli varsin arvokas kokoelma erilaisia antiikkiesineitä. Kuvassa hänen asekokoelmaansa. (N6-03-001-2400)
d185. Kurkijoen hevosjalostusyhdistys järjesti talvisin kilpa-ajot Lopotin lahden jäällä, johon aurattiin kilometrin pituinen rata. (H3-20-001-1297)=(epäs)
d186. Elisenvaaran työväenyhdistyksen talo, jossa yhdistys järjesti iltamia, tanssiaisia sekä teatteriesityksiä. (O2-03-001-2498)
d187. Kurkijoen työväenyhdistyksen jäseniä kokoontuneina perheiltamiinsa Lopotin työväentalolle. [O2-20-002]((txt>=?)(O2-20-001-2499)

ELISENVAARAN YHTEISKOULU (#M2)

d188. Elisenvaaran yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1927 Pekka Kiiskin (Louhkan Pekka) talossa, jonka aikaisemia omistajia olivat Ilmari ja Lauri Relander. Kuvassa toisen vuoden oppilaat työväentalon lähistöllä. Kuvan vasemmalla puolella seisoo opettaja Elsa Kandelin ja oikealla puolella Saimi Hukkanen. (=?)(M2-03-007-1890)
d189. Koulutalo valmistui Saavanmäelle syksyksi 1930, jolloin koulun neljä luokkaa saivat sieltä oivalliset opiskelutilat. Luokkahuoneiden ikkunat olivat kaikki länteen eli Lopottiin menevän maantien suuntaan. (M2-03-012-1894)
d190. Elisenvaaran yhteiskoulun opettajat lukuvuonna 1936-37. Istumassa vasemmalta Tuure Poimio, Inkeri Poimio, Eevi Brummer, Saimi Hukkanen ja Aimo Tanila. Seisomassa vasemmalta Veikko Hirvonen, Toini Sorri, Toivo Sovinen ja Eino Kaipainen. (M2-03-036-1917)
d191. Elisenvaaran yhteiskoulun ylioppilaat ottivat tavaksi käydä laskemassa ruusuja Kurkijoen sankarihaudalle. Kuvassa kevään 1938 ylioppilaat sankarihaudalla. (M2-03-066-1947)
HUOM: kuvat d192 ja d193 vaihtuneet tekstiin verrattuna:
d192. Tämä joukko aloitti Elisenvaaran yhteiskoulun uudestaan syksyllä 1942, jolloin ehjä talo löytyi entisen koulutalon läheltä metsikössä säilynyt Ina Relanderin omistama rakennus. Saimi Hukkanen oli jälleen mukana ja näkyy kuvassa ylhäällä toisena vasemmalta. (M2-03-157-2038)(=oppilaat=)(txt=d192)(kuva=d193)
d193. Elisenvaaran yhteiskoulun lippu ja sen mukaan tehty pienoislippu. Lipun ovat suunnitelleet teini Seija Lithonius ja lehtori Arvo Pitkänen. Lippu valmistui koulun 40-vuotisjuhliin v. 1967, jolloin sitä jaettiin 23 yhdistykselle ja yksityiselle koulun hyväksi tehdystä työstä palkintona. (M2-03-195-2074)(=lippu=)(txt=d193)(kuva=d192)

KOULUTILAT JA MAATAL0USK0ULUT (#M3)

d194. Kurkijoen koulutilan pinta-ala oli v. 1939 yhteensä 1015,9 hehtaaria. Kuva esittää maamiesopiston aluetta ns. Sipilän mäeltä nähtynä. Etualalla virtaa Raholanjoki kuvan vasemmassa reunassa näkyvän kirkon ohi. (M3-20-003-2121)
d195. Kurkijoen koulutilan maita nähtynä Lopotin Linnamäeltä Elisenvaaran suuntaan. Etualalla näkyy Raholanjoki ja Sipilän mäellä sijainnut tilanhoitajan asunto. Kuvan oikeassa reunassa on Kuoksvuori, jonka alapuolella kulkee tie Elisenvaaraan. Horisontin maisema on Pohjiin kylää. (M3-20-002-2120b)
d196. Kurkijoen maamiesopiston aluetta. Kuvan oikeassa reunassa näkyy opiston johtajan asunto. Siitä vasemmalle on ruokala, oppilasasuntola ja varsinainen opistorakennus. Kahden viimeksimainutn välistä kulkee Hiitolaan menevä maantie. Aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy osittain meijeri ja laboratoriorakennus. Etulalalla näkyy koulutilan pitkä navetta, joka osittain rakennettiin Linnamäeltä alasvieritetyistä muinaisen linnoituksen kivistä. Navetta paloi opiston tulipalossa v. 1937. (M3-20-005-dkad)
d197. Kurkijoen maamiesopiston päärakennus, jossa oli luentosalit sekä kartanpiirustussalit. (M3-20-006-2123)
d198. Kurkijoen koulutilaan kuului ns. karjatila Kurkisiin peltojen liepeillä Elisenvaaraan menevän tien varrella. (M3-20-023-2140)
d199. Elisenvaaran koulutila käsitti v. 1939 yhteensä 1003,6 hehtaaria. Se oli Kurkijoen koulutilan ns. ulkopalsta. Kuvassa näkyy Suohovin aluetta rautatieltä päin. Kuvan oikeassa reunassa johtajan asunto, kuvan keskellä ruokalarakennus ja aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy työnjohtajan asunto. (M3-03-001-dkad)
d200. Suohovin aluetta Parikkalan tien suunnasta. Vasemmalla johtajan asuinrakennus ja sen edessä rakennukseen kuuluva talousrakennus, Valkonurkkainen rakennus (pääty) on ruokalarakennus, jonka takana häämöttää työnjohtajan asunto. Toinen valkonurkkainen rakennus on oppilasasuntola. Edellisten välissä näkyy kalustovajaa, puuvajaa ja ruokakellotapuli. Oppilasasunnosta oikealle näkyy osa navettaa. Pieni ikkunallinen rakennus on vanha meijeri, joka purettiin v. 1936. Sitten näkyy puimala (tumma) ja kuivuri (korkea). Äärimmäisenä oikealla on kalustovaja. Kuva on vuodelta 1929. (M3-03-002-2090)
d201. Elisenvaaran koulutilalle syntyi maanviljelyskoulu, kun se annettiin v. 1897 vuokralle Kurkijoen alemman maanviljelyskoulun opettajalle agronomi Evald Relanderille sillä nimenomaisella ehdolla, että hän aloittaa siellä kyseisen v. 1895 julkaistun asetuksen mukaisen maanviljelyskoulun. Kuvassa on kyseisen koulun rakennuksia. (M3-03-004-2092)
d202. Suohovin rakennusten läheisyyteen oli rakennettu alkeellinen urheilukenttä koulun oppilaita varten. Tapana oli, etta Kurkijoen maamiesopisto ja Elisenvaaran maanviljelyskoulu pitivät syksyisin keskinäisen "maaottelun" yleisurheilussa. (M3-03-011-2098)
d203. Itä-Karjalan tietopuolinen karjanhoitokaulu alkoi toimia Elisenvaaran koulutilalla v. 1904. (M3-03-006-dkad)

URHEILU JA VOIMISTELU (#N1)

d204. Lopotin naisvoimistelijoita vuosien 1916-1918 väliltä. Henkilöt vasemmalta lueteltuina Evi Lampio, Lyyli Lind, Saimi Sorri, Maija Havakka, Helmi Naukkarinen, Siiri Karvinen, Elsa Tikka ja Anni Autere. (kuva=)(N1-20-001-2251)(txt!?)
d205. Kurkijoen naisvoimistelijat r.y. perustettiin v. 1928. Kuvassa naisvoimistelijoita tavanomaisella retkellään Likosaaressa. Henkilöt vasemmalta Aune Lind, Aune Räty, Eeva Ijäs,? , Annikki Saloranta, Airi Nyholm, Martta Juvonen,? , Mirjam Kilpinen, Sylvi Lind ja äärimmäisenä oikealla seuran puheenjohtaja sekä voimistelun ohjaaja Anni Autere. (kuva=)(N1-20-006-2256)(txt!?)
d206. Kurkijoen naisvoimistelijain tyttöosasto harjoituksissa kirkonkylän kansakoulun pihalla. Oikealla selin Anni Autere. Taustalla Mammalanmäen kalliojyrkänteitä. (N1-20-012-2262)
d207. Saareksen kylän naisvoimistelijoita. [N1-33-002]
d208. Sorjon Peikkojen voimistelijoita valmistautuneena Suomen suurkisoihin v. 1938. Vasemmalta Otto Parviainen, Veikko Simola Tauno Härkänen, Kauko Räty, Antero Naukkarinen, Kaiho Simola, Matti Räty, Milka Toivanen, Kerttu Malmi,? Helvi Sairanen, Eeva Parviainen, Meri Haglund, Helvi Naukkarinen ja Aino Saarikoski. (N1-36-001-2283)
d209. Alhon Vikkelän miesvoimistelijat v. 1938. Vasemmalta Antti Kirves, Emil Torikka, Reino Kiiski, Tauno Nenonen, Matti Torikka, Viljo Torikka, Pekka Repo, Tauno Häkli, Juho Kemppinen ja Toivo Savolainen. (N1-01-004-2223)
d210. Elisenvaaran suojeluskunnan voimistelujoukkue. Henkilöt vasemmalta Karpoff, Ijäs, Hassinen, Nieminen, Parkkali, Lahtinen, Ehrnrooth ja Ikävalko. (N1-03-004-2230)
d211. Elisenvaaran Yrityksen naivoimistelijoita esityksessään Yrityksen kentän lavalla. (N1-03-008-2234)
d212. Elisenvaaran Erän jalkapallojoukkue. (N1-03-018-2243)
d213. Elisenvaaran maamieskoululaiset harrastivat urheilua Suohovin kentällä ja kilpailivat vuosittain Kurkijoen maamies­opiston joukkuetta vastaan. (N1-03-020-2245)
d214. Kurkijoen palokunnan kesäjuhlissa juostiin Lopotin halkijuoksu. Juoksun osanottajat lähtöviivalla. Vasemmalta Tapio Rantala, Eino Kontulainen, Olavi Rantala, Aate Poutanen ja Reino Tervonen. (N1-20-024-2273)
215. Elisenvaaran suojeluskunnan ampumahiihto kuului joka talvi hiihtokilpailujen ohjelmaan 20 kilometrin hiihdon lisäksi. (N1-03-012-2238)
d216. Elisenvaaran rakennettiin hyppyrimäki 1930-luvun puolivälissä. Mäkisuksien puute ja valmentajien kouluttamattomuus estivät harjoitusten alkamisen täydellä teholla. Mäessä hypättiin 25-26 metrin hyppyjä. (N1-03-017-dkad)

VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS (#F)

d217. Kuva Kurkijoen suojeluskunnan alkuajoilta. Suojeluskuntalaisia palokunnan talon rappusilla. (F1-20-001-1057)
d218. Kurkijoen suojeluskunta osti entisen Räkköläisen liiketalon liikemies Svante Kurikalta v. 1937. Taloa korjattiin ja siihen tuli lottakahvila. Kuvassa talo entisessä asussa. (F1-20-003-dkad)
d219. Kurkijoen suojeluskunta piti kesäleirit Otsanlahdella Löyhönlammen maastossa. Kuvassa lottien kattaman ruokapöydän ääressä aluepäällikkö, kapteeni Martti Kekäläinen vasemmalla ja res.vänrikki Emil Karhu oikealla. (F1-20-008-1063)
d220. Kurkijoen suojeluskunnan rantakylät liitettiin v. 1930 Sortavalan suojeluskuntapiirin merialueeseen. Kuvassa merisuojeluskunnan harjoituksista Jätjärveen johtavalla väylällä. Kuvan oikeassa reunassa istuu etummaisena paikallispäällikkö Hannes Hakulinen sekä hänen takanaan majuri B. Ikonen Sortavalan suojeluskuntapiiristä. Takimmaisena istuu aluepäälikkö kapteeni Emil Ovaska. (F1-20-010-1065)
d221. Kurkijoen suojeluskunnanlla oli ampumarata Otsanlahden kankaalla. (F1-20-016-1071)
d222. Lotat hoitivat kahvitarjoilun ampumaharjoitusten aikana. (F1-20-017-1072)
d223. Vätikkä oli suosittu kesäleirien pitopaikka. Kuvassa oppitunti ulkona Vätikän hiekoilla. (F1-20-021-1076)
d224. Suojeluskunnan poikaleiri järjestettiin Otsanlahdella Löyhönlammin maastossa yhdessä suojeluskuntalaisten kanssa. Pojat vasemmalta Erkki Piilinen, Oiva Torikka, Mikko Sunela, ?, Väinö Heikkinen, Veijo Paloranta, Risto Hartikka, Olavi Neuvonen, Eino Hartikka ja Antti Vavuli. (F1-20-011-1066)
d225. Elisenvaaran suojeluskunnan talo valmistui v. 1929. Talon nimeksi tuli "Suojalinna", joka vihittiin tarkoitukseensa kesäkuun 22. päivänä 1930. (F1-03-002-dkad)
d226. Elisenvaaran suojeluskunnan talon suojissa pidettiin erilaisia harjoituksia. Kuvassa lottien järjestämä ruokailu harjoitusten aikana. (F1-03-004-1040)
d227. Elisenvaaran suojeluskunnalla oli oma torvisoittokunta, jonka johtajana oli Osmo Suvanto (äärimmäisenä oikealla). (F1-03-014-1050)
d228. Kurkijoen lottien johtokunta talvisodan aikana, edessä istumassa vasemmalta Maija Havakka, Maiju Kilpinen ja Ira Weikkolainen. Takana seisomassa vasemmalta Maija Jokela Rai1o), Milda Itkonen, Ines Kosonen ja Ida Paatonen. (F2-20-003-1111)
d229. Kurkijoen lottien ensimmäinen lottalupaustilaisuus helluntaina v. 1925. Tällöin 57 lottaa antoi juhlallisen lottalupauksen. Kuvassa äärimmäisenä vasemmalla silloinen aluepäällikkö Viljam Toiviainen ja hänen vierellään Kurkijoen suojeluskunnan paikallispäällikkö Onni Jälkö. (F2-20-006-1113)
d230. Lottakenraali Fanny Luukkonen vieraili Kurkijoella 19.5.1932 Kuvassa hän saapuu Kurkijoen lottien muodostamaa kunniakujaa pitkin palokunnan talolle yhdessä Kurkijoen lottien johtokunnan kanssa. (F2-20-020-1128)
d231. Kurkijoen sankaripatsas oli lottien hoidossa. Kuvassa patsas koristeluna maamme itsenäisyyden 20-vuotisjuhlaa varten. [F2-20-046]
d232. Sankaripatsaalle kokoonnuttiin myös 12.7.1931, jolloin Kurkijoella vietettiin lottapiirin 10-vuotisjuhlia. (F2-20-016-1124)
d233. Kurkijoen lottien 0tsanlahden osasto joutui usein huolehtimaan kahvin tarjoilusta suojeluskunnan ampumaradalla. Kuvassa lottia ja suojeluskuntalaisia ns. Kankaantuvan seinustalla. Kyseinen tupa on entinen Kurkijoen osuusmeijerin kuorima-asema. (F2-27-002-1152)
d234. Kurkijoen lottia kokoontuneina ilmavalvontakursseille v. 193(?) Edessä istumassa äärimmäisenä vasemmalla kurssin vääpelinä toiminut Irja Weikkolainen. Keskellä istuu paikallisosaston puheenjohtaja Maiju Kilpinen. Äärimmäisenä oikealla Kurkijoen suojeluskunnan paikallispäällikkö Toivo Castrén ja hänen vieressään aluepäälikkö, kapteeni Martti Kekäläinen. (F2-20-035-1143)
d235. Kurkijoen lottien pikkulottia ohjaajansa Aune Veijalaisen (äärimmäisenä oikealla) kanssa. (F2-20-018-1126)
d236. Elisenvaaran lottien johtokunta talvisodan aikana. Henkilöt vasemmalta Elsa Toiviainen, Mirjam Hirvonen, Salli Ijäs, Laina Näykki, Meri Peltonen, Brita Arppe, Siiri Kaipainen ja Käthe Brotherus. (F2-03-001-1092)
d237. Elisenvaaran suojeluskunnan leiripäiviltä. Edessä muonittajalotat. (F2-03-003-1093)
d238. Elisenvaaran lottia lääkitys- ja muonituskursseilla suojeluskunnan talossa. (F2-03-004-1094)
d239. Elisenvaaran pikkulottia suojeluskunnan talon rapuilla. Takana seisovat Aili Hartikainen ja Mirjam Hirvonen. Tytöt vasemmalta Maija Peltola, Lilli Kilpeläinen, Irja Aho. Edessä ? , Kaarina Jääskeläinen ja Leena Kokkonen. (F2-03-005-1095)

PARTIOLIPPUKUNNAT (#N3)

d240. Elisenvaaraan perustettiin partiolippukunta Korven Pojat, joka toimi vireästi aina sodan alkuun saakka. Kuvassa partiopoikien rivistöä. Vasemmalta Paavo Juutilainen, Lauri Koho, Pekka Lehtonen, Veikko Hakulinen, Kauko Itkonen, Veikko Toiviainen, Osmo Turtiainen, Mauri Leskinen, Arvo Pelkonen, Aarno Leskinen,? , Pekka Turpeinen, Viljo Hakulinen, Toivo Karvinen, Lauri Pelkonen, Erkki Eurola, Eino Toiviainen, Kyösti Kärri ja Osmo Manner. (N3-03-004-dkad)
d241. Tyttöjen partiolippukunta Waaran Tytöt perustettiin pian poikien lippukunnan perustamisen jälkeen. Kuvassa tyttöpartiolaisten johtajia. Vasemmalta Annikki Airaksinen, Saara Kokko, Mirjam Hirvonen, Sinikka Räty ja Irja Lehikoinen. (N3-03-001-dkad)

TUNNETTUJA KURKIJOKELAISIA (#R1)

d242. Lauri Relander. Syntynyt Kurkijoella 31.5.1883, kuoli 9.2.1942, filosofiantohtori, maatalousaineiden opettaja, eduskunnan puhemies 1919, Viipurin läänin maaherra 1920-25, tasavallan presidentti 1925-31. (R1-00-001-dkad)
d243. Gustav Arokallio (ent. Pettersson), syntynyt Sotkamossa 10.5.1854, kuoli 11.12.1939. Kurkijoen kappalaisena 1888-1898 ja kirkkoherrana 1898-1939, edustajana säätyvaltiopäivillä 1894 ja 1904-05, eduskunnan jäsenenä 1906-1919. (R1-00-008-dkad) (=) [E1-00-046] (ja078)
d244. Lauri Koho, syntynyt Kurkijoella 23.3.1926, kenraalimajuri 1978, ulkomaanpalveluksessa Lontoossa, Washingtonissa ja New Yorkissa, YK:n palveluksessa lähi-idässä. (R1-00-018-dkad)(ks. myös (M2-03-207-2086))
d245. Veikko Hakulinen, syntynyt Kurkijoella 4.1.1925. Aloitti voitokkaan hiihtokautensa Oslon talviolympialaisissa 1952 voittamalla 50 kilometrin hiihdon. Äänestetty kaksi kertaa Suomen parhaaksi urheilijaksi voittojen sarjan jatkuessa 30 kilometrin voitolla Cortina D'Ampezzossa 1956 ja Squaw Valleyssa 1960. (R1-00-023-dkad)
d246. Veli Räsänen, syntynyt Simossa 24.8.1888, kuoli 16.7.1953. filosofiantohtori, Kurkijoen maamiesopiston luonnontieteiden lehtori 1922-40, Kuopion karjatalousopiston opettaja 1940-53. Nimennyt 356 uutta jäkälälajia. (R1-00-010-dkad)
d247. Kaapro Huittinen, syntynyt Kurkijoella 1.7.1893, kuoli 19.1.1967. Kurkijoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuo­sina 1931-48, eduskunnan jäsenenä 1929-45. (R1-00-012-dkad)
d248. Pekka Kiiski, syntynyt Kurkijoella 30.8.1897, kuoli 23.7.1976. Kurkijoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1929-30, eduskunnan jäsenenä 1948-52. (R1-00-015-2817)
d249. Tauno Äikää, syntynyt Kurkijoella 9.12.1917. Kanttori-urkuri 1937, Koiviston kanttori-urkurina 1939-42, Kuopion kanttori-urkurina 1942-51, Lahden kanttori-urkurina 1951-58, Helsingin Johanneksen kirkon urkurina vuodesta 1958. Saanut professorin arvon v. 1977, urkujen soiton opettajana Sibelius Akatemiassa. (R1-00-017-dkad)

LOPOTTI (#B3:ssa)

d250. Kurkijoen kirkonkylä eli Lopotti oli muinainen kaupunki, jonka Tuure Oxenstjerna perusti 20. päivänä toukokuuta 1668. Kuvassa Lopotin itäosaa v. 1902. Vilkkaan kaupan osoituksena näkyy kuvan vasemmassa reunassa viisi suurta rantamakasiinia laitureineen. Kuvan poikki kulkee Sortavalaan menevä maantie, jonka varrella lähinnä on tuleva apteekin talo ja siitä oikealle kansakoulunopettajain asuintalo sekä kuvan oikeassa reunassa nimismiehen talo. Taustalla näkyy Näreniemi kuusineen. (L1-20-001-1538)(+eika)
d251. Kuva samasta paikasta kuin edellinenkin, mutta noin 34 vuotta myöhemmin. Rantavarastot ovat puretut. Laivalaituria on enää puolikas. Näreniemessä on uimakoppeja ja venevaja, mutta sen tunnusomainen kuusi on poissa. Joki on kasvattanut uhkaavasti alkavaa suistoa suupuoleensa. Apteekin talo on lopullisessa muodossaan. (L1-20-002-1539)
d252. Lopotin pohjoisosaa Linnamäeltä nähtynä. Kuvan yläreunassa näkyy ortodoksinen kirkko ja sinne johtava Karjaportinkatu. Kuvan keskustassa näkyy suuri palokunnantalo kenttineen. Kuvassa näkyy myös vasemmalta tulevat Heinjoki ja Raholanjoki, jotka yhtyvät kuvan keskustassa olevan koulutilan ulkorakennuksen kohdalla. Aivan kuvan oikeassa reunassa on Räkköläisen liiketalo. (B3-20-028-0248)
d253. Lopottia Linnamäeltä itään. Kuvassa näkyy luterilainen kirkko, kolmen tien risteys ja taustalla Mammalanmäki. Kuvan etualalla koulutilan rakennuksia ja aivan kuvan oikeassa reunassa näkyy maamiesopiston päärakennus, laboratorio ja meijeri. (B3-20-0087-anis)
d254. Lopottia Hiidenmäeltä nähtynä. Kirkon kohdalla Lopottiin johtava laivaväylä. Kirkosta vasemmalle näkyy taustalla Kuuppalan Virstanmäki ja oikealla Paratsu. Kuvan keskustassa näkyy hotelli Kurki, palokunnantalo ja näiden luota vasemmalle lähtevä Karjaportinkatu, jonka varrella sijaitsi hotelli Kurjen pihalla ns. kasarmirakennus. Kuvan oikeaan alanurkaan johtaa Elisenvaaraan menevä maantie. (B3-20-015-0235)
d255. Lopottia Paratsun rannasta nähtynä. Kuvassa näkyvät molemmat kirkot sekä kuvan oikeassa reunassa uusi kunnantalo. Etualalla Laikkalanlahti. (B3-20-030-0249)
d256. Lopottia Mulimäeltä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy ns. Sepänkatu ja taustalla ortodoksinen kirkko. (B3-20-023-0243)
d257. Lopotin pohjoisosaa Säkinmäeltä nähtynä. Kuvan keskustassa hotelli Kurki, oikeassa reunassa Hiidenmäki ja sen rinteellä Lismakarin talo. Taustalla näkyy Pohjiin kylän maisemaa. (B3-20-025-0245)
d258. Lopottia Postinmäeltä nähtynä. Oikealla Kaupin, Rädyn ja Kansallis-Pankin talot. Vasemmalla kunnanlääkärin vastaanotto- ja asuintalo, Palorannan talo sekä ns. Maalaisliiton talo. (B3-20-026-0246)
d259. Näkymä Mulimäeltä. Kaupin talo rakenteilla. Sen takana nahkatehdas ja maalaisliiton talo. (B3-20-105)(ja087)
d260. Näkymä uuden kunnan talon katolta itään. Vasemmassa reunassa Rädyn leipomo ja Kaupin kirjakauppa. Tien oikealla puolella lähinnä maalaisliiton talo, Palorannan lyhyttavaraliike ja kunnanlääkärin asuintalo. Taustalla Mammalanmäki. (B3-20-017-0237)
d261. Lopotin keskustaa kirkontornista nähtynä, kuvan keskellä vasemmalla vanha kunnantupa, jota vastapäätä Kurkijoen osuuskaupan myymälä. Kuva on otettu sankaripatsaan paljastuspäivänä 26.9.1920. (B3-20-016-0236)
d262. Opistolta kirkolle päin. Kuvassa näkyy opiston silta. [B3-20-112]
d263. Koimäeltä näkyi kuvan oikeassa reunassa Linnamäen alarinteet siellä olleine koulutilan varastoineen. Kuvassa näkyy Linnamäen kiertävä Raholanjoki. Taustalla kuvan oikeassa reunassa Hiidenmäki ja vasemmassa reunassa Pohjiin kylän maisemia. (B3-20-007-dkad)
d264. Lopottia ilmakuvana. Kuvan keskellä kirkko ja kolmen tien risteys, joiden lähellä näkyy opiston silta. Kuvan vasen puoli on maamiesopiston aluetta. Kuvassa näkyy myös Heinjoen ja Raholanjoen yhtymäpaikka sekä yläreunassa Säkinmäki. (B3-20-004-dkad)(tästä osa on M3-20-061-2178)
d265. I1makuva samasta suunnasta kuin edellinenkin. Kuvan yläreunassa näkyy ortodoksinen kirkko oikealla ja luterilaisen kirkon yläpuolella jokien yhtymäkohta. Etualalla Lopotin lahten ja laivalaituri sekä äärimmäisenä oikealla apteekki. (B3-20-005-0228)
d266. Ilmakuva Lopotista eteläsuuntaan. Kuvan yläosassa näkyy Kuuppalan Himohirsi ja Lopotin lahti. Kirkon luona näkyy kolmen tien risteys. (B3-20-006-dkad)
d267. Lopotin markkinapaikka. Vasemmalla vanha kunnantupa. Sen lähellä sijainnut kaivo oli hävitetty 1930-luvulla. Kunnantupaa vastapäätä on Kurkijoen osuuskaupan myymälä ja taustalla näkyy Lopotin laivaväylä. (B3-20-013-0233)
d268. Jäiden lähtö Joesta oli joka kevät suuri nähtävyys ja moni pikkupoika koetteli silloin jäälautoilla seilaamista, usein kylmä kylpy seurauksena. Onnettomuuksia ei sentään sattunut. (B3-20-040-0259)
d269. Lopotin itäisimmässä osassa oli Kurkijoen osuusmeijeri rakennuksineen. Kuvassa näkyy oikealla Mammalanmäen rinnettä ja apteekin talo. Meijerirakennuksen yläpuolella on Koimäki ja siellä sijainnut kaksikerroksinen autio talo. (B3-20-014-0234)
d270. Lopotin nahkatehdas oli arkkitehtuurisesti varsin huomattava rakennus. Valitettavasti rakennus täytyi 1930-luvun puolivälissä purkaa huonon kuntonsa vuoksi. (B3-20-018-0238)
d271. Apteekin rakennus rannasta nähtynä. Rakennus muovautui monen korjauksen ja uudistuksen jälkeen. (G1-20-001-1170)
d272. Kuvassa näkyy oikealla Räkköläisen liiketalo, jossa hänen jälkeensä piti kauppaa mm. Jaakko Veikkolainen ja Similä. Lopuksi talo oli Kurkijoen suojeluskunnan talona. (B3-20-027-0247)
d273. Kelloseppä F.E. Hurmeen talo Hiidenmäen rinteellä oli ainoa alan liike Lopotissa. Vuonna 1924 siinä oli myös kunnanlääkärin vastaanotto. (K1-20-002-1480)
d274. Johan Kaupin kirjakauppa. Hän toimi myös valokuvaajana, puutarhurina ja Savo-Karjalan osakepankin johtajana. (K1-20-001-1479)
d275. Kurkijoen osuuskaupan Lopotin myymälä, jonka viimeisenä hoitajana oli Juho Poutanen. (K2-20-001-dkad)
276. Keski-Karjalan osuusliikkeen Lopotin myymälä, jonka viimeisenä hoitajana toimi Niilo Pylkkänen. (K2-20-006-1510)

ELISENVAARAN ASEMANSEUTU (#B3-03-)

(Selostusrivin loppuun on liitetty (=Mauri Rastas) (dia)kuvakokoelmasta tunnistetut (=Tapio Nikkari) koodit.)(Tunnusformaatti sielläkin : d___)
d277. Näkymä rautatieltä Lindroosin talolle päin (B3-03-013)
d278. Rauhallista asemanseutua. Taustalla näkyy Mylénin kauppa ja kuvan vasemmassa reunassa Matti Kylliäisen talo. Kuvan oikeassa reunassa on asemapäällikön asunnon ulkorakennus (B3-03-029) (B3-03-025) (tnik)
d279. Näkymä suojeluskunnan talon katolta Lindroosin talolle päin. Etualalla maantien varrella ovat Kurkijoen osuuskaupan lihamyymälä (vasemman puoleinen) ja sekatavaramyymälä oikean puoleinen). Kaksikerroksinen valkoinen rakennus näiden takana on Elisenvaaran maitokaupan rakennus. (B3-03-011)(tnik)
d280. Elisenvaaran aseman seutua. Kuvassa näkyy alikäytävä, jota pitkin kulki tie aseman länsipuolelle ja Huutomäen kylään. Tätä alikäytävää koululaiset alkoivat kutsua "Pusutunneliksi". Alikäytävän kohdalla virtaa Kotavaaranjoki. (B3-03-031)(tnik)
d281. Elisenvaaran aseman lähistölle antoivat oman leimansa rautatieläisten asuinrakennukset eli kasarmit, joita kuvassa näkyy kolme (B3-03-032) (tnik). (Huom. po. (B3-03-034))
d282. Elisenvaaran aseman kasarmialuetta aseman iv-tornista nähtynä. Aivan kuvan oikeassa ylänurkassa on uusimpien kasarmien paikka. Vasemmassa reunassa on Hanhinevan kauppa. Kuvassa kulkee vinottain oikeasta alanurkasta vasempaan ylänurkkaan asemakaavassakin suunniteltu katu, jonka piti yhtyä suojeluskunnan talon kohdalla Kurkijoen kirkonkylään menevään maantiehen (B3-03-033)
d283. Elisenvaaran aseman kasarmialuetta (B3-03-034) (tnik). (Huom. po. (B3-03-032))
d284. Asemanseutua länsisuuntaan. Kuvan vasemmassa reunassa on Hanhinevan kauppa ja oikeassa reunassa Höltän talo. Taustalla kohoaa aseman iv-torni kuusten latvojen yläpuolelle. (B3-03-028)
d285. Tien varrella asemalle mentäessä oli eräitä kauppoja, kuvassa oikealla oleva Keski-Karjalan osuusliikkeen myymälä ja Könösen liiketalo. Aivan kuvan vasemmassa reunassa on työväentalo. (B3-03-020a)
d286. Näkymä rautatieltä Lopottiin menevän tien suuntaan, kuvan oikeassa reunassa on Kurkijoen osuuskaupan rakennuksia, Jussi Ijäksen asunto, Osuuskaupan sekatavaramyymälä ja lihamyymälä. Tien vasemmalla puolella näkyy ratavartijan asunto ja Lehmussaaren liiketalo sekä apteekin rakennus (valkoinen) (B3-03-010)
d287. Jatkuvien kevättulvien takia Kotavaaran jokea perattiin (B3-03-035)
d288. Ns. Lakkosen talo pääkadun varrella. Talossa oli P. Mälkin kenkä- ja nahkakauppa, Yrjö Mikkosen kangas-, ruoka- ja sekatavarakauppa. Talo oli Elisenvaaran uusimpia ((K1-03-005 (dia kadonnut)) = K1-03-006-1469)
d289. Kurkijoen osuuskaupan Elisenvaaran myymälä. (K2-03-001-dkad)
d290. Keski-Karjalan osuusliikkeen Elisenvaaran myymälä. (K2-03-004-dkad)
d291. Elisenvaaran uusimpia liiketaloja oli Mäkitalon liiketalo aseman lähellä Mikrilään menevän tien risteyksessä ((ei ole sama kuva: B3-03-050-0296), (K1-03-009-1472)
d292. Elisenvaaran asemalla saatiin usein järjestää juhlavia tilaisuuksia. Kuvassa v. 1925 Ruotsin kunigas Kustaa V poikkesi kuuntelemaan laulukuoron tervehdystä. Kuninkaan seurassa oli mm. presidentti Lauri Relander. (D3-03-004-0854)

VAPAUSSOTA (#P1)

d293. Vapaussodan aikana oli Kurkijoella jääkäriupseereja ja aliupseereita. Kuvassa edessä vasemmalla jääkärikapteeni Heinrichs ja oikealla jääkärikapteeni Tuompo. (P1-20-002-2514)
d294. Karjalan kantajääkäreiden ja pataljoona 11. tervehdys Kurkijoen naisille vapaussodan aikoina. Tervehdyksessä on nimiä kaikkiaan 33. (P1-00-001-2502)
d295. Kurkijoelle perustettiin vapaussodan aikana esikunta, jota tämä kuva esittää. Vasemmalta Erkki Hällström (esikuntapäällikkö), Lyyli Lind (sihteeri), Kaarlo Gummerus (hevospäällikkö), E.F. Hurme (rahastonhoitaja), Kaarlo Cleve (kansliapäällikkö) ja Paavo Kiiski (toinen hevospäällikkö). Kuvasta puuttuu Antti Taskinen, joka valittiin vartiopäälliköksi. (P1-20-001-2513)
d296. Arkkitehti Elsa Arokallio-Väänäsen suunnittelema Kurkijoen vapaussodan sankaripatsas, joka paljastettiin 26.9.1920. (P1-20-003-2515)
d297. Kurkijoen vapaussodan rintamamiehiä palokunnan talon rappusilla. (P1-00-003-2504)

TALVISOTA (#P2, #P4)

d298. Kesällä 1939 aloitettiin linnoitustyöt Kurkijoen rannikolla. Kuvassa tehdään tykin alustaa aivan Kurkiniemen kärkeen. (P2-18-004-2565)
d299. Lokakuussa 1939 tuotiin Soskuan kylään ns. Raikkuun lahden rannalle kaksi jäykkälavettista tykkiä vuosilta 1877-78. Kuvassa Raikkuun toinen tykki naamioituna. (P2-37-001-2572)
d300. Heinäsenmaassa oleva RT 3:n kasarmi alkoi YH:n aikana lokakuun 1939 alussa saada reserviläisiä tiloihinsa. (P2-06-001-2559)
d301. Heinäsenmaassa sijaitsi kaksitykkinen kenttävarustettu jaos, jonka toimintamahdollisuuksia jatkuvasti parannettiin YH:n aikana. (P2-06-002-2560)
d302. Tervun kylän Lauvatsaareen rakennettiin uusi betoninen mittaustorni entisen puurakenteisen tilalle. (P2-40-001-2575)
d303. Pohjoisen laatokan rannikkolinnakkeet talvisodan aikana. (P2-18-005-2566)
d304. Jo rauhan aikana rakennettiin Elisenvaaraan kaksi iv-tornia ja suojeluskunnan aselajina alkoi ilmatorjunta saada yhä suurenpaa jalansijaa. Kuvassa Simolanmäen iv-torni. (P2-03-001-2520)
d305. Uuden veturitallin tornissa oli talvisodan alussa raskas 20 mm:n ilmatorjuntakonekivääri. (P2-03-006-2525)
d306. Tapaninpäiväna 1939 Elisenvaaraa pommitettiin ensi kerran varsin tehokkaasti, sillä aineellisten vahinkojen lisäksi 15 henkilöä sai surmansa. Kuvassa Elisenvaaran Seurahuone pommituksen jälkeen. (P2-03-009-2528)
d307. Elisenvaaran asemarakennus Tapaninpäivän pommituksen jälkeen. (P2-03-008-2527)
d308. Suutariksi jäänyt pommi, joka löydettiin Elisenvaarasta. (P2-03-013-2532)
d309. Elisenvaaran tavara-aseman rauniot. (P2-03-015-2534)
d310. Elisenvaaran asemarakennus paloi 19. päivänä helmikuuta 1940. Kuvassa asemapäällikkö Valde Räihä palaneen asemarakennuksen raunioilla. (P2-03-010-2529)
d311. Elisenvaaran ratapihaa helmikuun lopussa 1940. Asemarakennu on palanut ja ratapihalla lojuu lumen peittämänä rikkoutuneiden vaunujen jätteitä. (P2-03-016-2535)
d312. Veturit naamioitiin valkoisiksi ja tenderin etuosa peitettiin pressulla, ettei tulipesän loimotus näkyisi luukkua avattaessa. Tästä johtuu tenderin etuosan tummuus. (P2-03-005-2524)
d313. Elisenvaaran asemarakannuksen palon jälkeen asema siirtyi Veijalaisen taloon Mikrilän tien varteen. Taloa varustettiin hirsillä, kuten oheisesta kuvasta näkyy. (P2-03-011-2530)
d314. Evakuointijuna lähdössä Elisenvaaran asemalta. Näitä junia lähti kaikkiaan 108 kpl maaliskuun 13. ja 24. päivien välisenä aikana. (P4-03-001-2773)
d315. Sotilaat avustivat evakkotavaroiden lastaamisessa Elisenvaaran asemalla. Kuvassa siirretään maatalouskoneita auton lavalta rautatievaunuun. (P4-03-004-2776)(txt-versiot!?)(P5-08-002-2797)
d316. Elisenvaaran aseman viimeistä henkilökuntaa kokoontuneina ennen lähtöä asemarakennuksen raunioille. (kuva d316 puuttuu)(P4-03-009-dkad)
d317. Elisenvaaran aseman henkilökunta oli vielä maaliskuun 21. päivänä tehtävissään. Viimeisiä lähtijöitä varten koottiin kuvassa näkyvä henkilöjuna, joka lähti asemalta maaliskuun 21. päivän iltana kello 22. Tämän junan jälkeen lähti vielä ns. romujuna, joka koostui osittain rikkoutuneista vaunuista. Se jätettiin radalle heti kun uusi rajalinja oli ylitetty. (P4-03-011-2782)
d318. Kurkijokelaisten evakkotie kulki ensin Keski-Suomeen ja sieltä Loimaan seudulle. (P4-00-001-2761)
d319. Karjalaa puolustaneita joukko-osastoja vetäytyi Elisenvaaran kautta uuden rajalinjan taakse. (P4-00-004-2764)
d320. Otsanlahdella poltettiin rovastin pappila talvisodan päättyessä. Kuvassa pappila ilmiliekeissä. (E1-27-022-1011)
d321. Kurkijoen luovutusjoukot vetäytyivät osittain Ihalan kautta ja osittain Räihävaaran sekä Jokirannan suoseutujen poikki kohti Tyrjän kylää. Kuvassa osa luovutusjoukoista siirtyy hiihtäen uuden rajan taakse. (P4-00-005-2765)

VÄLIRAUHAN AIKA (#P2, #P4)

d322. Kurkijoen luovutusjoukot Kulennoisissa. Keskellä kadetti (myöh. kontra-amiraali) Jorma Haapkylä. Hänestä vasemmalle Kurkijoen seurakunnan rovastin apulainen pastori Toivo Silvennoinen. (P4-00-008-2768)
d323. Elisenvaaran lotat kokoontuivat osastonsa lopettajaistilaisuuteen Jyväskylässä Mäki-Matin ravintolassa 10.7.1940. Kuvassa on kutsuttujen joukossa lottien ja suojeluskuntalaisten edustajia. (F2-03-012-1103)
d324. Elisenvaaran muonituslotat Jyväskylässä Valtiontalon rapuilla 10.7.1940. Vasemmalta Hilda Sikiö, Aino Miikkulainen, Hilma Kojo, Saimi Valtonen, Saimi Asikainen, Kaarina Syrjänen, Agnes Hongell, Nina Kärri, Elsa Toiviainen, Salli Ijäs, sodanaikainen muonitusmestari Juho Kiiski ja Hellin Koskivaara. (F2-03-013-1104)
d325. Kurkijoen seurakunta toimi Viitasaaren kirkolla. Keväällä järjestettiin mm. rippikoulu tytöille. Kuvassa rippikoulutytöt opettajineen. Edessä seisovat kappalainen Martti Heliövaara ja kanttori Onni Lukka. Eturivissä vasemmalta Elsa Salakka, Aini Luukkonen, Saimi Haapanen ja Aino Luukkonen. Keskirivissä vasemmalta Hilja Kaski, Eeva Lankinen, Helmi Hongell, Aino Jussilainen, Elsa Lukka, Helvi Lukka, Irja Hiltunen. Takarivissä vasemmalta Aino Häyhä, Tyyne Kemppinen, Lyydi Julma, Helvi Heikkinen, Maija Veijalainen, Kerttu Parikka, Helmi Paju ja Tyyne Rouhiainen. (E1-00-019-0907)

JATKOSOTA (#P3, #P5)

d326. Elisenvaaran vallattiin elokuun 9. päivänä 1941. Koko asemanseudun eteläosa oli perusteellisesti hävitetty. Kuvassa näkyy uusimpien kasarmien aluetta Tervaportin lähistöllä. Yksi kasarmirakennus on säilynyt ehjänä. (P3-03-001-2592)
d327. Elisenvaaran ratapihaa valtauksen jälkeen. Kaikki kiskotukset oli perusteellisesti tuhottu. (P3-03-009-dkad)
d328. Näkymä rautatielle päin Peltolan kahvilan seudulta. Savupiippuja törrötti kaikkialla. Puut olivat palaneet pystyyn. (P3-03-008-2599)
d329. Vanha veturitalli osittain jo talvisodan aikana tuhoutuneena. (P3-03-006-2597)
d330. Lappeenrannan rautatien alikulkusilta oli räjäytetty. (P3-03-012-2602)
d331. Suohovin tuhottua piha-aluetta. Etualalla muualta tuotu rakennus poltettuna. (P3-03-010-2600)
d332. Lottien komennuskunnat saapuivat kiertoteitse suorittamaan talojen puhdistusta Kurkijoen valtauksen jälkeen. Kuvassa Kurkijoen lottia kyytiä odottamassa Sortavalassa tuhotun sillan tienoilla. (P3-00-002-2578)(epäs)
d333. Kurkijoen lottia saapuneina määränpäähänsä työskentelemään. Lotat vasemmalta Anni Hartikka, Elsa Eronen, Irja Weikkolainen, Martta Hiltunen ja Maija Havakka. Kyytimiehenä Juho Asikainen. (P3-00-003-2579)
d334. Elisenvaaran lottien siivousryhmä Yhteiskoulun luona maantiellä. Taustalla Simolanmäen iv-torni ja Pekka Kiiskin talon rauniot. (P3-03-002-2593)
d335. Vähitellen alkoi palata asukkaita koteihinsa. Kuvassa palaavia kurkijokelaisia Elisenvaarassa Arppen talon kohdalla. (P3-03-003-2594)
336. Syksyllä 1941 korjattiin perunaa venäläisten jättämiltä pelloilta ensi lumen jälkeenkin. Kuvassa perunannostajia Soskuan pelloilla. (P3-37-001-2757)(epäs)(H1-37-001-1240)
d337. Elisenvaaran semanseutu alkoi vähitellen kohentua. Kuvassa on jo saatu kuntoon Viipurin rautatien silta Parikkalaan menevän tien yli. (P3-03-013-2603)
d338. Elisenvaaran ensimmäisiä rautatieläisiä saapui asemanseudulle jo 19.8.1941. Kuvassa rautatieläisiä Kamarahkon tienoilla. (P3-03-004-2595)
d339. Elisenvaaran aseman henkilökuntaa uuden asemarakennuksen edesä. Istumassa Irja Roiha, Aune Veijalainen ja Evert Turunen. Seisomassa vasemmalta Paavo J. Laitinen, Tatu Keinänen ja Kalle Hakala. (P3-03-020-2610)
d340. Rautatieläisiä varten piti rakentaa uusia kasarmeja entisten palaneiden paikalle. Kuvassa kasarmien uutisrakennuksia ku(vat?)tuna aseman iv-tornista Suohoville päin. (P3-03-021-2611)
d341. Elisenvaaraan perustettiin 19.4.1942 Jälleenrakennusyhdis(tys?). Kuvassa yhdistyksen jäseniä Simolanmäellä. (P3-03-029-2619)
d342. Asemanseutua aseman iv-tornista Mikriläntien suuntaan. Ku(vas?)sa vasemmalla näkyy uusi Posti-ja lennätintalo ja oikeassa reunassa Seurahuoneen raunioita. (P3-03-022-2612)
d343. Samasta tornista otettu kuva hieman enemmän asemalle päin. Aivan kuvan vasemmassa reunassa näkyy entisen asemaraken(nuk?)sen paikka. Kuvassa näkyy myös tuhottu "Pusutunneli". (P3-03-023-2613)
d344. Tuhottu "Pusutunneli" ja Kotavaaranjoen silta olivat tu(kki?)neet joen lasku-uoman. Keväällä 1942 syntyi suuri tulva aseman länsipuolelle. Kuvassa tulvaa ratapihalta Huutom(äen?) tien suuntaan. (P3-03-017-2607)
d345. Suohovin pelloilla voitiin soudella venellä keväällä 19(??). (P3-03-049-2636)(peilik)
d346. Alhon asemarakennus rakennettiin uudestaan jatkosodan aikana Kuvassa aseman henkilökuntaa uuden asemansa edustalla. (P3-01-001-2585)
d347. Jälleenrakentaminen alkoi myös Valtion koulutilalla Suohovilla. Kuvassa on rakenteilla uusi navetta entisen palanee perustuksille. (P3-03-024-2614)
d348. Lopotti oli melko hyvin säilynyt. Vain kansakoulun ehtivät venäläiset polttaa ennen vetäytymistään. Kuvassa kirkonkylän kansakoulun rauniot. (P3-20-001-2664)
d349. Kurkijoen sankaripatsas oli kaadettu ja tilalle pystytetty Leniniä esittävä kipsiveistos, jonka suomalaiset kuitenkin heti rikkoivat. Kuva esittää sankaripatsasaluetta. Portinpielen ilmoituksissa mainitaan kirkkoa käytetyn Kurkijoen kulttuuritalona. (P3-20-005-2668)
d350. Kirkko oli sisältä suuresti hävitetty. Kuva osoittaa, että urut oli purettu ja tilalle rakennettu elokuvakoneiden käyttöhuoneet. Alttarille oli pystytetty esiintymislava kovaäänisineen. Myös kirkon penkkejä oli purettu ja niistä rakennettu keskeneräinen tanssilava kirkkopuistoon. (P3-20-003-2666)
d351. Lopotin Sepänkadulle olivat venäläiset pystyttäneet kaksi uutta rakennusta, jotka näkyvät kuvan keskustassa. (P3-20-002-2665)
d352. Jatkosodan aikana paloi myös Arokallion mäellä olleet rakennukset. Kuvassa Arokallion väkeä palaneen talon raunioilla. (P3-27-001-2732)
d353. Tervussa oli poltettu Mylénin kaupan rakennus, jonka raunioita tämä kuva esittää. (P3-40-001-2759)(epäs)
d354. Antti Veijalainen palaa kotikonnulleen evakosta. Tässä hän on veljensä Pekka Veijalaisen pihalla hotelli Kurjessa, sillä oma talo Levonpellossa oli palanut. (C1-20-065-0621)
d355. Jälleenrakentamista Särkijärvellä Karppisen uudisrakennuksella. (P3-39-002-2757a)
d356. Naisia tarvittiin jatkosodan aikana monissa miesten töissä. Kuvassa niitetään vehnää Alhon suolla 1942. Täällä sattui eräitä tapaturmia maassa olleiden miinojen lauetessa. (P3-01-002-2586)
d357. Rauhallisen työn jatkuessa jatkuivat myös sotatoimet. Verkkosaaren luona joutui tämä suomalainen moottorivene E 32 venäläisten kaappaamaksi 24.8.1942. Moottorivene vietiin Uuteen Laatokkaan. (P3-20-008-2671)
d358. Lopottia pommitettiin syksyllä 1942 pariinkin otteeseen. Toisessa pommituksessa 29.10.1942 putosi Hotelli Kurjen räystääseen palopommi. Kuvassa suutariksi jäänyt palopommi asetettuna räystääseen tulleeseen koloon. (P3-20-007-2670)
d359. Hotelli Kurki toimi omassa tehtävässään jatkosodan päivinäkin. (P3-20-020-2683)
d360. Vesi oli erittäin matalalla jatkosodan aikana. Tässä Himohirrestä otetussa kuvassa näkyy kuinka joen tuoma liete on kasvattanut suistoa ja Näreniemen suositut uimapaikat jääneet kuiviksi. (P3-20-018-2681)
d361. Vuonna 1943 pidettiin juhannuksena kiitosjuhla kotiinpaluun kunniaksi. Kuvassa Linnamäen tuttu suuri Suomen lippu nousee salkoonsa. (P3-20-019-2682)
d362. Seurakunta toimi myös. Kirkkoa korjattiin ja rippikoulua pidetiin . Kuvassa tyttöjen rippukoululaisia kirkon sakastissa. Oikealla seisoo pastori Toivo Silvennoinen. (P3-20-021-2684)
d363. Luhovaaran kyläläiset saivat kokoon naiskuoron äitienpäiväksi 1943. Istumassa. vasemmalta Anna Löyhkö, Saima Vento, Taimi Vento, Onni Lukka (johtaja), Aili Heinonen ja Helli Vento. Seisomassa vasemmalta Sylvi Tanskanen, Tyyne Tanskanen, Aino Kuosa, Lilja Tanskanen, Pirkko Veikkolainen ja Edla Vento. Keskirivissä tummapukuinen Inkeri Tiainen ja kirjavapukuinen. Sirkka Salminen. (P3-21-002-2708)
d364. Luhovaaran ja Räihävaaran kyläläiset äitien päivillä 1943. Kirkkoherra Arvi Kujala seisoo takana vasemmapuoleisen ikkunan kohdalla. (P3-21-001-2707)
d365. Käsityökurssilaisia Kurkijoen Marttalan pihalla v. 1943. Vasemmalta Helvi Heikkinen Ihojärveltä, Anna Rouhiainen Raholasta, kurssin opettaja Helga Pursiainen, Sylvi Heikkinen Ihojärveltä, Helvi Niemi Oksentiinmäestä, Aini Laukkanen Ihojärveltä, Irja Korjonen Pohjiista, Laina Rouhiainen Pohjiista, Kaksi eturivissä seisovaa nuorta tyttöä sekä äärimmäisenä oikealla oleva tyttö ovat tunnistamatta. (P3-20-022-2685)
d366. Kurkijoen kunnantoimiston naishenkilöt jatkosodan aikana. Alin rivi vasemmalta Aino Häyhä, Salme Hartikka, Irja Varjus, Kerttu Parikka, Martta Kemppinen ja Eeva Hämäläinen. Keskirivi vasemmalta Appu Eurola, Aili Pulkkinen ja Mirjam Mielonen. Ylin rivi vasemmalta Martta Hiltunen, Aino Kärhä ja Sirkka Hovi. (P3-20-014-2677)
d367. Kurkijoen kunnantoimiston miestoimihenkilöt jatkosodan aikana. Edessä vasemmalta Jussi Potinkara, Juho Tukia, Vilho Piilinen ja Toivo Pärssinen. Keskirivissä vasemmalta Onni Kosonen, Martti Koho, Jaakko Pantzar, Johannes Kare. Ylinnä vasemmalla Onni Mielonen ja oikealla Paavo Rahiala. (P3-20-013-2676)
d368. Kurkijoen kansanhuoltotoimisto eli "Rahialan toimisto" v. 1943. Henkilöt vasemmalta Irma Saikkonen, Helmi Pösö, Aini Laukkanen, Kaisa Huittinen, Aino Häyhä. (P3-20-015-2678)
d369. Savojan kylän jatkokoululaisia v. 1943 Oiva Kemppisen pihalla väliaikaisen koulun seinustalla. Oikealla opettaja Rauni Hämäläinen. (P3-35-001-2754)
d370. Kurkijoen sankarihauta-aluetta kirkon läheisyydessä. Valkoisten ristien rivistöt kasvoivat jatkosodan aikana, sillä 184 kurkijokelaista kaatui jatkosodan aikana. [P3-20-047]
d371. Elisenvaaraa pommitettiin erittäin voimakkaasti 20.6.1944. Tällöin sotilashallintopiirin tilaston mukaan kuoli 134 henkilöä ja haavoittui 136. Kuvassa kirkkoherra Arvi Kujala siunaa pommituksen uhreja Otsanlahdella yhteishautaan. (P3-03-031-2621)
d372. Evakuointia Alhon asemalla. Nyt evakuointi sujui rauhalli­sesti. Oli enemmän aikaa ja oli myös kokemusta. Myös ilmat olivat erittäin kauniit. (P5-01-001-2790)
d373. Soikkelin viljankuivauslaitteita kuljetetaan evakkotielle Huutomäeltä. (P5-08-003-2798)
d374. Nyt kulki kurkijokelaisten evakkotie ensin Etelä-Pohjanmaalle ja sieltä Loimaan seuduille. (P5-00-002-2788)
d375. Näin alkoi Airi Ylösen evakkomatka syksyllä 1944. Mukavuutta osattiin jo silloin järjestää. (P5-00-003-2789)
d376. Kurkijoen kirkonkylä jäi autiona ja hylättynä odottamaan 22.9.1944 uutta omistajaa. Kuvassa Lopotin pääkatua. Oikealla vanha kunnantalo. Vasemmalla Niemisen kahvila ja Kurkijoen osuuskaupan myymälä. (P5-20-001-2800)

KURKI-SÄÄTIÖ (#S1)

d377. Kurki-Säätiö perustettiin 5.5.1946. Kuvassa säätiön ensimmäinen hallitus. Istumassa vasemmalta Pekka Kiiski, Heikki Kiiski ja Jaakko Hämäläinen. Seisomassa vasemmalta Juho Toiviainen ja Juho Tukia. [S1-00-080]
d378. Kurki-Säätiön ensimmäisen valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet. Istumassa pöydän ääressä vasemmalta Juho Tukia, Heikki Kiiski Haavikolta,? , Pekka Kiiski Elisenvaarasta, Kaapro Huittinen, Hanna Veijalainen, Elli Rahiala, Jaakko Hämäläinen ja ?, ?. Seisomassa vasemmalta Pekka Kyytinen, Albert Eklund, Johannes Kojo ja Juho Toiviainen. (S1-00-003-2838)(eri txt)
d379. Kurki-Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäseniä v. 1976. Istumassa vasemmalta Elli Rahiala, Pauli Soikkeli, Juho Toiviainen, Juho Heinonen (valtuuskunnan puheenjohtaja), Pekka Kiiski, Arvi Heinonen ja Esteri Äikää. Seisomassa vasemmalta Johannes Rouhiainen, Petter Sihvonen, Viljo 0. Hakulinen, Uuno Varjus, Eero Huittinen (hallituksen puheenjohtaja), Albert Eklund ja Johannes Kojo. (S1-00-014-2849)(eri txt)
d380. Kurkijoelta tuotu Linnamäen suuri Suomen lippu kohotetaan salkoon Loimaan pallokentallä pitäjänjuhlien alussa. Samalla kuului nauhalta Kurkijoen kirkon kellojen soittoa. Nykyisin Linnamäen lippu on Kurkijoki-Museon kokoelmissa. (D1-00-009-0819) (+txt:) [S1-00-081]
d381. Kurki-Säätiö alkoi järjestää v. 1947 pitäjänjuhlia, joita vuodesta 1966 lähtien on pidetty Loimaalla. Ne ovat saaneet pitäjäläisten keskuudessa innokkaan vastaanoton. Myös nuori nuori polvi on osallistunut vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa juhlien viettoon. Kuvassa juhlayleisöä v. 1965. [S1-00-082]
d382. Kuvassa juhlayleisöä pitäjänjuhlissa v. 1975. Soittokunta oli aluksi omasta takaa Aromäen entinen torvisoittokunta, mutta aikojen saatossa vanhuus vaati veronsa ja oli turvauduttava nuorempiin soittajiin. Vampulan, Urjalan ja Kankaanpään seurakuntanuorien soittokunnat ovat avustaneet musiikkiohjelmaa. [S1-00-083]
d383. Kesällä 1961 vieraili Tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoineen Kurkijoen pitäjänjuhlilla. [S1-00-084]
d384. Mukavaa oli tavata entisiä tuttuja ja uusiakin tuli, kun kylien rajat eivät enää olleet esteenä. [S1-00-085](tunn)
d385. Joskus saattoi sadekin yllättää juhlayleisön. Kuvassa vasemmalla Juho Tukia, Juho Toiviainen, ministeri Nestori Kaasalainen ja rouva sekä kaupunginjohtaja Nikkilä. [S1-00-086]
d386. Parikkalan kunnan edustajia Kurkijoen pitäjänjuhlilla. Vanha Kurki-Säätiön puuhamies Pekka Kiiski istuu paitahihaisillaan vieraiden joukossa. [S1-00-087]
d387. Kuorona on pitäjänjuhlilla esiintynyt mm. kuvassa oleva Loimaan Mieslaulajat. [S1-00-088](ei tunn)
d388. Kurkijoki-Seuran kuoro on myös vieraillut pitäjänjuhlilla yhdessä pääkaupungin karjalaisten laulajien kanssa. (S1-00-021-2856)
d389. Kankaanpään seurakuntanuorien soittokunta pitäjänjuhlissa. [S1-00-089]
d390. Ravintolassa yhteiskoulun tiloissa oli hilpeä tunnelma, jota ahtauskaan ei pystynyt estämään. [S1-00-090]
d391. Vuodesta 1959 lähtien alettiin järjestää pitäjänjuhliin lauantai-illan ohjelmaa. Se oli aluksi Aseveli-ilta Loimaan Voimalassa. Tästä kehittyi Muistojen ilta. Kuvassa Uuno Varjus lausuu tervehdyssanoja ensimmäisessä Muistojen illassa. [S1-00-091]
d392. Muistojen ilta kokosi suuren joukon kurkijokelaisia yhteen. [S1-00-092]
d393. Usein eivät tilat tahtoneet riittää yhteiskoulun juhlasalissa. (S1-00-008-2843)
d394. Loimaan mieslaulajia muistojen illan ohjelman suorittajina. (ei tunnistettu, ei Kj)
d395. Muistojen illan osanottajia. Edessä istumassa Väinö Kirves, Pekka Kiiski ja Pekka Kyytinen. Aivan kuvan vasemmassa reunassa on Paavo Rahiala. [S1-00-093]
d396. Tavaksi tuli lähettää kukkalaite juhlista sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Kuvassa edessä Esteri Aikää ja Armas Paavilainen lähdössä surumarssin soidessa kukkalaitteineen. [S1-00-094]
d397. Kurki-Säätiö järjesti vanhusten "Lepoviikkoja". Kuvassa kyseisen viikon osanottajia v. 1968. [S1-00-095]
d398. Julkaisutoiminta on ollut sangen näkyvällä sijalla Kurki-Säätiön toiminnassa. Kuvassa Säätiön v. 1969 asettama kirja-toimikunta, jonka tehtäväksi tuli saada aikaan ns. kyläkohtainen kirja. Tämä valmistuikin v. 1972, jonka jälkeen sama kirjatoimikunta alkoi toimia uuden kirjan tekemiseksi. V. 1972 valmistuneen kirjan "Kurkijoki Kylästä kylään" jälkeen valmistui v. 1977 kirja "Kurkijoki Sodasta evakkoon". Henkilöt vasemmalta Hellikki Mattlar, Juho Toiviainen, Viljo 0. Hakulinen, Rainar Hakulinen, Aune Raitio ja Uuno Varjus. (S1-00-023-2858)
d399. Kirjatoimikunnan puheenjohtaja Viljo 0. Hakulinen luovuttaa Kurkijoki kylästä kylään kirjan ensimmäisen kappaleen Säätiön valtuuskunnan puheenjohtajalle Juho Heinoselle. (S1-00-025-2860)
d400. Kurki-Säätiön kustantamia julkaisuja. Alinna kuvateos Muistojemme Kurkijoki, sitten kaksinidoksinen "Kurkijoen Historia", kyläkohtainen kirja ja "Kurkijoki Sodasta evakkoon". Päällimmäisenä Kurki-Säätiön 30-vuotishistoriikki. (kuva lähes sama=)(S1-00-065-2898)
d401. Kurki-Säätiön viiri. (lähes sama=)(retush=)(S1-00-005-2840)
d402. Kurkijoen kansallispuku on myös Kurki-Säätiön kustantamalla saatu aikaan. Sitä on suunnitellut mm. pitäjämme oma tyttö Vappu Kiiski. (S1-00-006-2841)(N6-00-004-2399)
d403. Kurki-Säätiön edustajat Juho Toiviainen ja Lauri Hämäläinen jättävät Säätiön lahjana kynttiläjalat Loimaan seurakunnan edustajille uuden kirkon valmistuttua v. 1974. [S1-00-096]
d404. "Kurkijoen Kihlakunnan Historia"-toimikunta vuosina 1948-58. [S1-00-097]
d405. Suomussalmen seurakunnan kanssa Kurki-Säätiön edustajat aloittivat neuvottelut 24.10.1973 Suomussalmen seurakunnalle luovutetun Kurkijoen kirkon sakraalikaluston siirtämisestä Loimaalle. Kuvassa neuvottelijat 22.1.1974, jolloin sopimus syntyi. (S1-00-032-2867)
d406. Kurkijoen kirkon alttaritaulu ja sakraalikalustoa Loimaan kirkossa säilytettävänä. (S1-00-031-2866)
d407. Lappeenrannan maakuntamuseolle Kurki-Säätiö luovutti aidon Kurkijoen piiskan. Kuvassa Uuno Varjus luovuttaa piiskan museon indententille. Äärimmäisenä vasemmalla Kaapro Huittinen. Maaherra Rantala seisoo toisena oikealta ja museon hoitaja J. Hämäläinen äärimmäisenä oikeälla. (S1-00-004-2839) (myös=(d102)(raj))
d408. Kurki-Säätiön valtuuskunta Lankisen konepajalla keväällä 1966. (ei tunnist)(ei Kj)
d409. Kurki-Säätiön valtuuskunta Metsämaan puutyötehtaalla keväällä 1966. (ei tunnist)(ei Kj)
d410. Kurki-Säätiön valtuuskunta Loimaan kauppalan vieraana v. 1959. [S1-00-098]
d411. Kurki-Säätiön edustajat onnittelemassa Juho Tukiaa hänen 60-vuotispäivänään 1.11.1959. [S1-00-099]
d412. Kurkijoen vanhoja kunnallismiehiä sekä Kurki-Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäseniä Mikkelissä Kyyhkylän invaliidikodissa v. 1963. [S1-00-100]
d413. Ansiomerkkien jako ansioituneille Kurkijoen kunnallismiehille. Istumassa ansiomerkkien saajat vasemmalta Antti Taskinen, Jaakko Hämäläinen, Adolf Marttila ja Paavo Äikää. Takana seisomassa Kurki-Säätiön edustajat vasemmalta Juho Toiviainen, Juho Tukia, Pekka Kiiski, Uuno Varjus, Kaapro Huittinen ja Aaro Mylén. [S1-00-101]

MUUTA TOIMINTAA (lis.#S3)

d414. Vanha veteraani Antti Korjonen johtaa kuoroa vanhoilla päivillään. (R1-00-022-2822)
d415. Kurkijoen kunnan lopettajaistilaisuus 7.9.1949 Loimaalla. Istumassa eturivissä vasemmalta Kaapro Huittinen, Adolf Marttila, Heikki Kiiski Savojalta, Juho Mylén, Pekka Kiiski Elisenvaarasta, Helmi Hartikka ja Jaakko Hämäläinen. Keskirivissä vasemmalta Heikki Kiiski Haavikolta, Onni Mielonen, Onni Salminen, Heikki Hartikka, Pekka Kiiski Oksentiinmäki, Otto Soikkeli, Mikko Kuokkanen, Pekka Siira, Jaakko Heinonen, Väinö Kilpinen, Juho Heikinmaa, Eerik Kauppinen, Matti Kiiski, Paavo Aikää, Juho Tukia ja Martti Koho. Takarivissä vasemmalta Anton Hartikka, Väinö Kirves, Johannes Kojo, Matti Heinonen, Jaakko Pantzar, Juho Ojalainen, Martti Lukka, Juho Kuokkanen, Klaes Hämäläinen, Heikki Koho ja Martti Tukia. (D2-00-008-0837)

SANOMALEHTI KURKIJOKELAINEN (lis.#S3)

d416. Sanomalehti Kurkijokelaisen Kurki-Säätiö perusti syksyllä 1949. Kurkijokelaisen asiamiehiä ja avustajia viettämässä lehden 20-vuotisjuhlaa. [S1-00-102]
d417. Lehden toiminnan jatkuessa menestyksellisesti voitiin viettää lehden 25-vuotijuhlia, joihin jälleen kutsuttiin asiamiehet ja lehden avustajat. (S1-00-012-2847)(txt!?)
d418. Kurkijokelainen piti myös yhteystilaisuuksia asiamiehille ja avustajille jakaen heille tunnustuspalkintoja. Kuvassa tällaisen kokouksen osanottajia syksyllä 1974. (S1-00-033-2868)(txt!?)
d419. Kurkijokelaisen 25-vuotisjuhlien osanottajia. (ei tunnist)
d420. Kurkijokelaisen 25-vuotisjuhlilta. Vasemmalta Viljo 0. Hakulinen, Faine Salmela ja Juho Toiviainen. [S1-00-103]
d421. Kurkijokelaisen 30-vuotisjuhlat pidettiin Loimaan Seurahuoneella 28.10.1979. Kuvassa juhlayleisöä, jonka joukossa oli nytkin asiamiehiä ja lehden avustajia. (ei tunnist)
d422. Kolme Kurkijokelaisen päätoimittajaa. Vasemmalta Toivo Taitonen, Uuno Varjus ja Juho Toiviainen. [S1-00-104]
d423. Lehden tulevaisuus lienee taattu tulevien polvienkin aikana. Kuvassa lehden nuorin avustaja Merja Pöllänen saa Uuno Varjukselta ja Armas Paavilaiselta tunnustuspalkinnon. [S1-00-105]
d424. Kurki-Säätiön edustajat Armas Paavilainen ja Johannes Rouhiainen onnittelemassa Kurkijokelaista ja kiittämässä sen päätoimittjaa Uuno Varjusta ja hänen puolisoansa. (epäs)(ei yl mielenk)

VANHAA HISTORIAA (#B3:ssa)

d425. P.A. Kruskopfin piirros Kurkijoen Lopotista koulutilan alueesta Sipilänmäeltä. Vasemmassa reunassa näkyy vanha kirkko, joka oli rakennettu v. 1768. Oikealla Linnamaki, jossa silloin sijaitsi Ruununlinna, ruotsiksi Kronoborg. (B3-20-001-0225)
d426. Tervun hovin isännän Kuscheleff-Besborodkon ja pientilan vuokraajan Jaakko Häklin välisen v. 1859 tehdyn sopimuksen alkuosa. (H1-40-001-1253)
d427. Suomen Senaatin Talousosaston kirjelmä vuodelta 1866, jossa tehtiin tiettäväksi keisarin suostuneen siihen, että Suomen valtio lunastaa Vätikän, Tervun, Ihojärven, Rummunsuon, Marianvaaran, Räihänvaaran, Luhovaaran, Savojan ja Saareksen kylissä olevat tilukset Tervun hovin kantatilaa lukuunottamatta ja myy ne vuotuismaksuja vastaan niiden ostoon halukkaille talonpojille. (H1-00-001-dkad)

KURKIJOKI-SEURA (#S2)

d428. Kurkijoki-seuran viiri, jota seura on antanut tunnustukseksi yksityisille ja yhteisöille kurkijokelaisuuden hyväksi suoritetusta työstä. (lähes sama=)(S2-00-001-2912)(retush)
d429. Kurkijoki-Seura on mm. teetättänyt virsikanteleita alkuperäisten mallien mukaan. Näin on virsikanteleen muistoarvoa koetettu säilyttää. Olihan tämä Ruotsista maahamme tullut soitin oman seurakunnan rippikoulussa varsin tärkeä musiikin opetusväline. Rippikouluun kuuluneista 140 tunnista 80 tuntia käytettiin virsien ja kirkkolaulun opettamiseen. Tällöin jokaisen piti oppia nuotit ja osata soittaa virsikanteleella tahtia laskien kaksi virttä. (Lähes=(S2-00-020-2931)) (txt:n takia lisää uusi=[N4-00-001]