Päivitys 18.2.2015 - AL

Kurkijoen historia

Sankarivainajat 1939-1944 | Evakkopatsas | Elisenvaaran suurpommitus - uhrien luettelo | Kurkijoki ja sodat

Kurkijoen asutuksen luettelot | yleishistoriaa | merkkihenkilöitä ; Kertomus lahjoitusmaaoloista ; Oheislukemisto
Vatjan viidenneksen verokirja v. 1500 ja Kurkijoki | Kurkijoen Pogostan muinaiset kylät ; Ev.lut. kirkon esineistö

 

Kurkijoki-museo
raportti kehitt.hankkeesta | museon: valokuvien luettelot! | arkiston luettelot | hinnasto
  • Kyselyt ja tilaukset: ks. yhteystiedot alla.
  • Käyntiosoite:Kuukankuja 1, 32200 Loimaa

     

    Kurkijoki-museo sijaitsee Kojonkulmalla tässä talossa
  • Museo on auki seuraavasti
    - lauantaisin klo 12-16
    - muina aikoina: sopimuksen mukaan, yhteystiedot: ks. alla.
    - pääsymaksu: 5 €, lapset ilmaiseksi

    Paikalla on myös myynnissä Kurkijoki-Säätiön kustantamaa kirjallisuutta, värikarttoja Kurkijoesta ja Kurkijoki-aiheisia postikortteja. Kannattaa myös kysyä, missä ja milloin "ikiliikkuja" OINAS-vesipumppu on esitteillä.

    Kaikissa museoasioissa ota ensin yhteys: yhteystiedot: ks. alla.
    (Esimerkiksi, jos haluat tuoda museoon esineitä tms, lahjoittaa esineitä tms. museoon ja sopia toimituksesta, tai poiketa katsomassa museoon lahjoittamiasi esineitä tms.)

    Tavallisten esineiden rinnalla tervetulleita ovat valokuvat ja arkistoaineistot. Yleisenä toivomuksena on, että valokuvissa ilmoitettaisiin kuvan tiedot, so. kohde, henkilöt, aika ja paikka.

    Kaikista lahjoituksista tehdään lahjakirja, johon lahjoituksen ja lahjoittajan tiedot tulevat.

    Yhteystiedot:
    opastus ym. museoasiat: Antti Eklund 050 - 342 6608 tai Eino Vepsä 0500 - 875 211
    sähköposti: toimitus@kurkijoki.fi tai postitse (os. ks. yllä)

    Kurkijoen historiaa pähkinänkuoressa

    Laatinut Ville Laakso 30.12.2000 , kotisivu.

    Ensimmäiset asukkaat ovat asettuneet Kurkijoen alueelle jo varhain kivikaudella, useita tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Pitäjästä tunnetaan melko runsaasti tuon aikaisia esinelöytöjä, mutta varmoja merkkejä kiinteästä asuinpaikasta on toistaiseksi tiedossa vain yhdestä paikasta, Kuuppalan kylän Kalmistomäeltä. Esinelöytöjen suuren määrän vuoksi on kuitenkin selvää, että asuinpaikkojen vähäisyydessä on kyse lähinnä tutkimuksen puutteesta.

    Kuuppalan Kalmistomäellä on asuttu poikkeuksellisen pitkään, ehkä jopa viitisen tuhatta vuotta aina Kristuksen syntymän jälkeiseen aikaan asti. Ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen aikana merkit asutuksesta ovat pitäjän alueelta vähäisiä. Viikinkiajan alussa, noin vuonna 800 jKr, Kurkijoelle saapuu löydöistä päätellen asutusta läntisestä Suomesta. Tästä lähtien on useissa pitäjän rantakylissä varmuudella asuttu yhtäjaksoisesti 1900-luvulle asti.

    Ristiretkiaika (1050-1300 jKr) oli omaleimaisen karjalaisen kulttuurin kukoistusaikaa ja runsaista arkeologisista löydöistä päätellen oli Kurkijoen seutu jo tuolloin tiheästi asuttua ja vaurasta. Ristiretkiajan lopulla, lähinnä 1200-luvulla, Karjala joutui Novgorodin valtion ja itäisen kirkon valtapiiriin. Ilmeisesti juuri tuolla vuosisadalla Kurkijoesta muodostui ortodoksinen seurakunta ja suurpitäjä, joka käsitti vielä 1600-luvulle asti laajat alueet, mukaanluettuna myöhemmät Hiitolan, Jaakkiman, Lumivaaran, Uukuniemen, Parikkalan, Saaren ja Simpeleen pitäjät.

    Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan raja sivusi Kurkijokea, ja aika oli monella tavalla rauhatonta. 1500- ja 1600-lukujen vaihde merkitsi toisaalta suurpitäjän jakautumista pienemmiksi pitäjiksi ja toisaalta sotaisia aikoja. Sotien tuloksena alue joutui Ruotsin valtaan. Uuden esivallan uterilaistamispolitiikan vuoksi alkoi samalla ortodoksisten asukkaiden laaja ja parin-kolmen sukupolven ajan kestänyt muuttoliike Venäjän puolelle. Tilalle muutti vähitellen luterilaista asutusta Viipurin Karjalasta ja Savosta, kunnes ortodoksinen kantaväestö oli jäänyt pienehköksi vähemmistöksi.

    1600-luvulla Kurkijoesta muodostettiin kreivikunta ja sen keskus Lopotti sai kaupunkioikeudet. Seuraavan vuosisadan alussa alue joutui jälleen Venäjän valtaan. Suuria mullistuksia asukkaiden elämässä ei kuitenkaan näytä tapahtuneen, vaikka näinä aikoina talonpojat eivät esimerkiksi periaatteessa omistaneet maitaan. 1800-luvun alussa Karjala palautettiin jälleen muun Suomen yhteyteen ja vuosisadan loppupuolella talonpojat saivat ostaa maansa taas omistukseensa. Suomen itsenäistyminenkään vuonna 1917 ei tuonut suuria mullistuksia Kurkijoen asukkaiden arkipäiväiseen elämään, eivätkä vuoden 1918 taistelut ulottuneet alueelle.

    Sen sijaan toinen maailmansota toi Kurkijoen asukkaille koko vuosituhantisen historian suurimman mullistuksen, kun noin 10.000 kurkijokelaista joutui jättämään kotinsa ja alueen alueen väestö vaihtui täydellisesti.

    Oheislukemistoksi:

    Laatinut Ville Laakso 03.01.2001 , kotisivu.

    Kurkijoen esihistoriaa ja historiaa käsittelevää keskeistä kirjallisuutta

      Yleisteoksia:
    • Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo: Kurkijoen kihlakunnan historia I-II-III. Hiitola - Kurkijoki - Lumivaara - Jaakkima. Pieksämäki 1958. (Sen henkilöhakemisto.)
    • V. H. Vainio: Kurkijoen historia IV. Myöhäisin osa 1860-luvulta seurakunnan ja pitäjän hallintoelimien lakkauttamiseen. Loimaa 1982 (toinen painos).

      Esihistoria:

    • Aleksandr Saksa: Rautakautinen Karjala. Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys. Studia Carelica Humanistica 11. Joensuu 1998.
    • Pirjo Uino: Ancient Karelia. Archaeological studies - Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 104. Helsinki 1997.

      Keskiaika:

    • Heikki Kirkinen: Karjala idän kulttuuripiirissä. Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan. Historiallisia Tutkimuksia LXVII. Rauma 1963.
    • J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500 ja Karjalan silloinen asutus. Historiallinen Arkisto XX. Joensuu 1906.

      1500-luku:

    • Heikki Kirkinen: Karjala idän ja lännen välissä I. Venäjän Karjala renessanssiajalla (1478-1617). Historiallisia Tutkimuksia LXXX. Joensuu 1970.

      1600-luku:

    • Mauno Jokipii: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I-II. Historiallisia Tutkimuksia XLVIII:1-2. Forssa 1956, 1960.
    • Kimmo Katajala: Nälkäkapina. Veronvuokraus ja talonpoikainen vastarinta Karjalassa 1683-1697. Historiallisia Tutkimuksia 185. Helsinki 1994.
    • Virva Muotka: Kurkijoelta Bezhetskin ylängölle 1611-1650. Liikkuvuutta suurvallan paineessa. Joensuun yliopisto, historian tutkimuksia 13:71-86. Joensuu 1996.

      1700- ja 1800-luvut:

    • Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826. Bibliotheca historica 24. Helsinki 1997.

      1900-luku:

    • Rainar Hakulinen: Kurkijoki sodasta evakkoon. Loimaa s.a. (1978?)

    Yleistä Karjalan ja osin Suomen historiaa,

    mukaan lukien Karjalan palautuskeskustelun historia: Mauri Rastaan kotisivu

    Kurkijoen merkkihenkilöitä


    Luettelon tekijää kaivataan.

    sivun alkuun | pääsivulle