Seikkalanmäki Savojalla

Seikkalanmäki oli yksi asutusryhmä Savojan kylässä

Kirjoittanut Anni Hartikka / Kurkijokelainen 14.6.1985
Tallentanut Leena Turtia 2003


Savojan kylän alueella virtasi Soskuan joki. Toisella puolella jokea oli Seikkalanmäki, jossa oli toistakymmentä taloa.
Soikkelin kosken kohdalla oli Sotnurmi, siinä oli aikoinaan käyty ankaria taisteluja venäläisiä vastaan, niin vanhat ihmiset kertoivat.

Seikkalanmäen rinteessä oli valtava kivilouhikko, jossa oli "pirunkirkko"; mistä se sellaisen nimen oli saanut, en tiedä. Isäni kertoi, että poikakloppina ollessaan olivat uteliaisuuttaan menneet sinne. Käytävä oli niin ahdas, että mahallaaan ryömien pääsi eteenpäin. Peremmällä se laajeni pienen huoneen kokoiseksi luolaksi.
Sanoivat, että se olisi ollut suomalaisten piilopirttinä vainon aikoina. Sieltä oli löytynyt keihäitä ja asumiseen viittaavaa esineistöä ja tarvekaluja. Isäni sanoi, että ei siellä silloin enää mitään esineitä ollut, mutta tulisijan jälki oli vielä nähtävissä silloinkin.
Sotnurmen rinteen päällä oli Kemppisen Pekan ja Mimmin punainen tupa. Myöhemmin siinä paikalla asui Romun Väinö ja Liisa. Heillä oli paljon mehiläisyhdyskuntia.

Kauimpana Seikkalanmäen perukoilla asui Jalon Jaakko ja Katri. He olivat raivanneet paljon uutta peltoa Alavaleholle. Työ oli tehty kokonaan ihmisvoimin kirves, kuokka ja lapio työkaluina. Ei ollut silloin raivaustraktorit työtä helpottamassa.

Mäen päällä asui Tirrin Matti ja Katri. Seuraava oli Lukan Jaakon ja Marin paikka. Lukat kantoivat postia kauan Elisenvaarasta Savojalle. Matkaa kertyi yli viisitoista kilometriä.

Seuraava talo oli Roinisen Mikan ja Katrin. Heillä oli monta ahkeraa tyttöä ja poikaa. Hekin raivasivat paljon uutta peltoa suuren suon laitamille.
Seikkalanmäen keskivaiheilla oli Sahlan Toivon ja Hiljan asunto, he olivat hartaita uskovaisia. Kojon Jaakolla ja Marilla oli 5 poikaa. He olivat kaikki rakennusmiehiä. Heidän talonsa oli aikoinaan ollut Jussilaisen suvun kantatila.

Sitten siinä ryhmässä oli komea keltaiseksi maalattu talo. Se oli Vöitin Simon ja Helenan. Heillä oli neljä tyttöä ja poikaa. Toinen tytöistä oli minun ikäiseni. Kävimme yhdessä kansakoulua silloin.

Sitten siellä oli Simo ja Ida Jussilaisen talo ja siitä vielä eteenpäin oli Heikki ja Siiri Jussilainen. Näiden Jussilaisten entinen asuinpaikka oli Nehkon talo maanpaikan mukaan.

Kun Vetovaslei kävi Taivasenmäessä, jossa hän usein oli yökortteeria sielläpäin liikkuessaan, niin Vaslei pojatti, että nehkolaiset ovat ottaneet hänen sukunimensä, kun minun nimeni on Vasili Neffettei, tai jokin sen tapainen se muistaakseni oli. Suomeksi Nehko. Pitäkööt oman nimensä kun kerran Jussilaisia ovat, sanoi Vaslei.


Savoja-sivulle | kylien sivulle | pääsivulle